Eläkeiän nostokaavailut

[Petri Lehtovirta 906]

Pakko lainata aina asiantuntevan Suoli24:n keskusteluista nimimerkin Wincapitaa-kommentti tähän, kun oli niin osuva:

 

Kumma, että Wincapitan tyyppejä pannaan vankilaan, kun Wincapitan toiminta ei poikkea perusidealtaan Suomen eläkejärjestelmästä mitenkään.

 

[Guest arttula]

Täsmälleen. Minun mielestäni eläkejärjestelmän tulisi olla pikemmin kannustava kuin rankaiseva. Toisinsanoen eläkkeelle pääsisi aikaisemmin - vaikkapa 60 vuoden iässä (keskimäärin) kuten ennen edellistä eläkeuudistusta, mutta eläkettä tulisi sitä enemmän mitä kauemmin on töissä. Minusta eläkkeelle voisi päästä tuotakin aiemmin, mutta se vähentäisi sitten vain eläkkeen määrää. Toisaalta voisi jatkaa vaikka 70 vuoden ikään, jos halua ja kykyä sekä terveyttä piisaa ja eläkettäkin kertyisi siten enemmän.

 

Eikös systeemi voisi olla sitten sellainen, että eläkkeelle pääsisi, jahka on maksanut tietyn summan valtion eläkekassaan. Silloin kovasti työtä tekevät (ja enemmän palkkaa ansaitsevat - tai parempipalkkaiset) pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin ?

 

En tosiaan usko, että tämä "päätös" vaikuttaa juurikaan eläkkeellesiirtymiseen. On varmaan ihmisiä, jotka tekevät työuransa loppuun päivälleen, mutta aikankin omalla alallani yli kuusikymppiset sairaanhoitajat ovat jo harvinaisuus. Liian raskas työ ikääntyvälle ihmiselle. Takavuosina tuo vielä onnistui, mutta nyt työtahti on jo liian kova nuoremmillekin.

[Kari Virtanen 1]

Eikös systeemi voisi olla sitten sellainen, että eläkkeelle pääsisi, jahka on maksanut tietyn summan valtion eläkekassaan. Silloin kovasti työtä tekevät (ja enemmän palkkaa ansaitsevat - tai parempipalkkaiset) pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin ?

 

En tosiaan usko, että tämä "päätös" vaikuttaa juurikaan eläkkeellesiirtymiseen. On varmaan ihmisiä, jotka tekevät työuransa loppuun päivälleen, mutta aikankin omalla alallani yli kuusikymppiset sairaanhoitajat ovat jo harvinaisuus. Liian raskas työ ikääntyvälle ihmiselle. Takavuosina tuo vielä onnistui, mutta nyt työtahti on jo liian kova nuoremmillekin.

 

Kuulostaisi reilulta tuo "kovasti työtä tekevät -> eläkkeelle aikaisemmin" systeemi. Se vaan ei ole palkan kanssa juurikaan tekemisissä, usein ne paremmin tienaavat eivät edes joudu tekemään töitä, kunhan nyt viitsivät roikkua työpaikalla "kovasti työtä tekevien" kiusana. Suorittava porras on se, joka ensin kypsyy sekä fyysisesti, että fysiikan pettämisen jälkeen myös henkisesti, kuten kertoo tuo kommenttisi sairaanhoitajista.

 

Keppi on mielestäni väärin tässä eläkeasiassa, nykyinen porkkana-järjestelmä on jo osoittanut toimivansa. Eläkkeen ja palkan välinen ero on kuitenkin niin suuri, että aika monet olisivat varmasti työelämässä aika pitkään, jos vaan terveyttä riittää ja ennen kaikkea mielekästä tekemistä. Tällä hetkellä lentää tasaiseen tahtiin pihalle yli 55-vuotiaita, joilla on erittäin heikot mahdollisuudet työllistyä laman jälkeen, tee siinä sitten töitä.

 

Se, että työnantaja maksaa suurimman osan eläkemenoista on paskapuhetta, on aivan sama mihin kohtaan kirjanpidossa tuo kuluerä kirjataan, palkansaajat on se joukko joka työllään tuottaa työnantajalle läjän rahaa, josta sitten saavat pienen siivun tilille takaisin, että pysyvät henkissä. Ellei palkansaajat tuota, eipä se firmakaan kauaa pystyssä keiku.

 

EDIT: Lisätään vielä mielipide Vanhasen ja hallituksen toiminnasta tässä eläkejupakassa. Itse olen valmis vaikka yleislakkoon, että noille tyypeille palautetaan mieleen, etteivät he ole diktaattorin asemassa. Valittujen luottamushenkilöiden tehtävänä ei tosiaankaan ole ylimielisesti tehdä sellaisia kaikkia koskevia päätöksiä, joita suurin osa vastustaa, vaan pitäisi etsiä tuollaisiin ongelmiin ratkaisuja, jotka ovat edes jotenkin enemmistön hyväksymiä.

 

[Boris Grahn 0]

Jos lähistön "enemmistö" saisi päättää, niin montakohan kaatopaikkaa Suomessa olisi...

[Kari Virtanen 1]

Jos lähistön "enemmistö" saisi päättää, niin montakohan kaatopaikkaa Suomessa olisi...

 

Eipä tämä eläkeasia ole mikään lähistön asia, koskee suunnilleen kaikkia palkansaajia. Ja se pienen pieni vähemmistö, joka näistä päättää, on enimmäkseen täysin tietämätön keskivertoisen palkansaajan arkielämästä.

[Pekka Holopainen 98]

Eikös systeemi voisi olla sitten sellainen, että eläkkeelle pääsisi, jahka on maksanut tietyn summan valtion eläkekassaan. Silloin kovasti työtä tekevät (ja enemmän palkkaa ansaitsevat - tai parempipalkkaiset) pääsisivät eläkkeelle aikaisemmin ?

...

 

Nyt asetit sellaisen kysymyksen, johon en voi olla vastaamatta. Vastauksia löytyy mm. tämän päivän sanomalehdistä. siispä tällä kertaa sieltä...

 

Paikallislehden mukaan eduskunnassa kansanedustaja E-J Tennilä (vas) luki valtion pankeille antaman tukilain toimeenpanoasetuksesta eduskunnalle, että tuen saannin edellytyksenä pidetään sitä, että pankinjohtajan eläkeikä olisi nostettava ainakin 60 vuoteen. Tennilä ihmetteli epäsuhtaa tavallisten työntekijöiden eläkkeellejäämiseen.

 

Porvarilehti Turun Sanomat puolestaan oli teettänyt selvityksen johtoportaan eläkkeelle jäämisestä. Sen mukaan yhteiskunnallisesti päättävässä asemassa olevat henkilöt jäävät eläkkeelle paljon ennen 63 ikävuotta. Selvityksen mukaan yritys- ja työmarkkinajohtajat jäävät eläkkeelle keskimäärin noin 60 vuoden iässä. Yksikään tutkimuksen kohteista ei ollut työssä nyt puheena olevaan 65 ikävuoteen asti. Valtion hallinnosta löytyi sentään johtavassa asemassa olevia virkamiehiä, jotka jäivät eläkkeelle niinkin myöhään kuin 63 vuotiaina.

 

Niinpä niin. Joku kuuluisa henkilö sanoi kerran, että "tehkää niin kuin minä sanon älkääkä tehkö kuten minä teen".

 

Tosirikkaiden (suuria pääomatuloja nauttivien tai suuren omaisuuden omaavien) ei tarvitse tehdä työtä laisinkaan ellei satu huvittamaan. Jos he tekevät työtä (kuten useimmat taitavat sentään tehdä), voivat he jäädä ylettömän suurelle "eläkkeelle" milloin huvittaa maksamatta edes mitään eläkemaksuja.

 

Tämä rikkaiden hallitus vaatii siis meitä pienellä palkalla paskatyötä (ppp) tekevien jäämistä jatkuvasti uuvuttavamamman työelämän piiriin entistä kauemmaksi ajaksi samaan aikaan kun tosirikkaat ja heidän hyvin palkatut lakeijansa jäävät eläkkeelle jo varsin varhain.

 

Koko eläkeiän pidennyshomman tarkoitus ei olekaan mikään muu kuin se, että me paskaduunarit kuolisimme ennen kuin meille pitää alkaa maksaa (pientä) eläkettä. Näin "isot pojat" pääsisivät paremmin pelaamaan pörssissä meidän hiellä ja tuskalla maksamillamme eläkesäästöillämmekin.

 

Hallituksen perustelut eläkeiän nostolle ovat myös valhetta. Sopii lukea vaikka tämän päivän Helsingin Sanomien VIERASKYNÄ-palstalta tutkijoiden Anna-Maija Lehto ja Hanna Sutela kirjoitus aiheesta. Asia oli toki minullee suunnilleen selvää ilman sitäkin. Kirjoitus vain täsmensi eräitä tietoja.

 

Suuremmassa mittakaavassa tämä koko "eläkekohu" on vain eräs pieni osa kokoomuksen ja muiden porvarien uusliberaalia vyörytystä. Kutsun sitä kokoomuksen "kassakaappiohjelmaksi". Se on se mitä toteutetaan. Se mitä kansalle puhutaan (valehdellaan) on aivan eri asia.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 98]

Alkuviikolla porvarillinen paikallislehti järjesti kyselyn tästä eläkeiän nostosta. Se sai kansalta tosi tylyn tuomion. Siis ei tämä eläkeiän noston vastustaminen ole pelkästään mikään vasemmiston ajama asia. Kansan enemmistö on eläkeiän nostoa vastaan.

 

Jo Ahon ja Viinasen hallitus edellisen laman aikana heikensi eläke-etuja erittäin tuntuvasti (uusliberaalien sokkihoitoa sekin). Eläkkeelle siirtymisen alaraja nousi 63 vuoteen (paitsi eräissä hyvinpalkatuissa kuten pankinjohtajien tehtävissä kuten edellä mainitsin - tokihan pankinjohtajia piti palkita, sillä hehän edellisen laman aiheuttivat Suomessa), eläkkeiden prosentuaalisen kertymän tavoitetaso pudotettiin 66 prosentista 60 prosenttiin ja mikä meitä opettajia eniten risoi eläkkeen laskentaparusteita muutettiin etupainotteiseksi. Minä olen jo niin vanha (vähän aikaa eläkkeelle), että minun eläkkeeni putosi tästä syystä vain 20-25%, mutta nuorilla opettajilla se merkitsee n. 50% pudotusta eläkkeisiin edelliseen järjestelmään verrattuna.

 

Tuosta syystä päätin jäädä työhön vielä 60 ikävuoden jälkeen (eläke karttuu lisää prosentteja) ja moni kolleega on tehnyt samoin viimeistään lasketettuaan Valtiokonttorilla eläkkeensä. Jokaiselle on ollut yllätys miten pieneksi se eläke jää, jos lähtee kuusikymppisenä (vanhan järjestelmän mukaan, mutta leikkauksin varustettuna) eläkkeelle.

 

Pekka

 

P.S. Terveisiä vain sille Vanhasen ketkulle. Aion näillä näkymillä olla työelämässä vielä 64+ vuotiaaksi ja pelastaa siten Suomen ellei sitten sepelvaltimotautini, muut vaivat tai kuolema ehdi ensin.

 

 

[Vieras]

Minusta tuntuu ettei tämän uudistuksen tarkoituksena ei ole ihmisten työssäoloajan pidentäminen ollenkaan, vaan yritysten toimintakyvyn turvaaminen (työnantajan eläkemaksut ei nouse liikaa). Lisäksi lienee tärkeää että ulkomaiset sijoittajat kokevat edelleen Suomen olevan turvallinen sijoituskohde investoinneille eli heidän sijoituksensa hyödyttävät yhtä vähän ympäröivää yhteiskuntaa kuin kilpailijamaissa.

 

Se työtätekevä ihmimen on edelleenkin töissä vain niin kauan kuin se kelpaa markkinoille. Ikävuodet 60 - 65 v joutuu vaan tulemaan vähemmällä "yhteiskunnan" rahalla toimeen työttömänä ollessa. Siinä se "säästö".

 

Hannu

[Pekka Holopainen 98]

...

Se työtätekevä ihmimen on edelleenkin töissä vain niin kauan kuin se kelpaa markkinoille. Ikävuodet 60 - 65 v joutuu vaan tulemaan vähemmällä "yhteiskunnan" rahalla toimeen työttömänä ollessa. Siinä se "säästö".

...

 

Siinä olet kyllä oikeassa, kun arvelet kyseen olevan rahasta.

 

Ennenvanhaan (yli 20 vuotta sitten) Suomi oli paljon köyhempi kuin nyt, mutta silloin meillä oli varaa maksaa (sen aikaiseen hintatasoon nähden) kunnon eläkkeitä ja muutakin sosiaaliturvaa niin paljon, että meillä ei ollut alkuunkaan sellaista valtavaa 600000 ihmisen pienituloisten joukkoa kuin nyt, joka nyt elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Tätä menoa sinne sortuu yhä enemmän väkeä. Jotkut sen yli jäävän rahan vain vievät sitten jonnekin. Keistähän mahtaa olla kyse?

 

 

[Pekka Holopainen 98]

Minusta tuntuu ettei tämän uudistuksen tarkoituksena ei ole ihmisten työssäoloajan pidentäminen ollenkaan, vaan yritysten

...

 

Ei voikaan olla koska se työssäoloaika on jo pidentynyt ja pitenemässä muutenkin koko ajan (paitsi hyväosaisten osalta). Viittaan edellä mainitsemaani tutkimukseen. Kyse on puhtaasti rahasta. Kuka sitä saa lisää ja keneltä otetaan entisestäkin vähästä pois.

 

 

[Mika Koski 0]

Ylioppilaaksi tullessani olin 17½-vuotias. Nyt tulee syksyllä mittariin 63 wee. Tällä hetkellä olen töissä ja uskon tuottavani työnantajalleni enemmän kuin mitä maksan. Palomieheksi minusta ei nykyisellään olisi, eikä varmaan ison lentsikan kippariksikaan, mutta onhan muitakin hommia - onneksi.

 

Onneksi olkoon, että olet vielä kyvykäs ja halukas töihin. Kansanterveydellisesti kannattaa kuitenkin muistaa, että me lentäjät olemme valikoitua porukkaa ainakin siinä suhteessa, että meillä on jo lähtökohtaisesti normaali TAI parempi terveys kuin kansalaisilla keskimäärin. Jos katsomme ikääntyvää väestöä kokonaisuutena, niin 60+ ikäluokissa on jo aika paljon sydän/verisuoni, mielenterveys, tuki/liikuntaelimistö jne. vaivoista kärsiviä ihmisiä, joiden elämäntyö työelämässä on tehty ja siitä kiitämme. Heillä on kuitenkin vielä paljon annettavaa esim. isovanhemman roolissa tai vaikkapa ilmailun nuorisotoiminnan parissa. Jos nyt joku haluaa tehdä töitä ja lähteä saappaat jalassa, niin eihän työntekoa kukaan voi estää. Åke Lindman, joka veti ISOJA filmiprojekteja, vielä kahdeksankymppisenä. Jos intoa riittää, niin eikun yrittäjäksi jakamaan esim. konsulttina kertynyttä osaamistaan.

 

Lisäksi on muistettava, että nykyään ei riitä se, että tuottaa työnantajalle enemmän kuin kuluttaa, vaan jotta talouskasvu jatkuu ja jotta voidaan jakojärjestelmän mukaan huolehtia eläkkeistä mahdollisimman hyvin, pitää töissä olla se, joka tuo työpanoksellaan mahdollisimman suuren lisäarvon. Tämä on julmaa, lyhytnäköistä ja vastenmielistä, mutta minulla ei ole keinoja tämän asian muuttamiseksi.

 

Jotenkin näyttää nyt siltä, että monilta puuttuu perustietoa eläkkeiden kertymisestäkin. Viuluthan maksaa suurimmaksi osaksi työnantaja - EI työntekijä. Suhde taitaa olla karkeasti ottaen sellainen, että työnTEKIJÄ maksaa noin neljänneksen ja työnANTAJA kolme neljännestä.

 

Tässä ollaan jo lähellä sitä Veikko Vennamon ajatusta, jossa verot laitetaan Valtion maksettaviksi. Tosiasia on, että eläkkeet maksetaan asiakaslaskutuksesta eli tuotetaan tavaroita ja palveluita, joista joku maksaa enemmän kuin mitä niiden tuottaminen on maksanut. Se miten rahat kerätään elämaksujen muodossa, on sivuseikka.

 

Jos työntekijät todella olisivat (muita) viisampia rahojen käytössä, kannattaisi varmaan romuttaa nykyiset eläkejärjestelmät tyystin ja pyytää sekin raha suoraan liksana ja järjestellä sitten eläkepäivät parhaaksi katsomallaan tavalla. Työnantajille lienee se ja sama, maksetaanko x euroa duunarille vai eläkefirmalle, jos summa on sama.

 

Näin ei toimita missään, ei edes niissä maissa, joissa eläkejärjestelmä rahoitetaan rahastoimalla. Nyt sekoitat palkkatulon ja elämaksujen rahastoimisen.

 

Todellinen ongelma on edelleenkin se, että eläkkeenmaksajan näkövinkkelistä katsottuna suomalaiset elävät liian pitkään ja maksavat siksi liian vähän pottiin, josta ne eläkkeet pitäisi maksaa. Se on matemaattinen fakta, joka ei muuksi muutu tarkoitushakuisella epäilyllä tai selittelyllä.

 

Suomen eläkkeet maksaa pääsääntöisesti ne, jotka ovat töissä, eikä eläkkeistä hoideta kun 30% itsemaksetuilla maksuilla. Tosiaan ongelma on se, että saamme pottiin liian vähän, mutta ratkaisu ei ole liian vanhojen likvidointi (das lösung) tai eläkeiän nostaminen. Jos saamme 50000 nuorta mukaan työelämään vuotta aikaisemmin, saamme 1 690 150 000 eur lisää bruttokansantuotetta (bkt = 33803 eur / kansalainen) vuodessa. Se on paljon rahaa ja sillä saaduista verokertymistä voidaan rahoittaa esim. eläkkeitä.

 

Mika

[Matias Pusa 0]

Keistähän mahtaa olla kyse?

 

Oisko opiskelijoista? 

 

Tästä keskustelusta paistaa jotenkin läpi katkeruus suurempituloisempia kohtaan. Tottakai ihminen saa mielestäni jäädä eläkkeelle vaikka viisikymppisenä, jos rahaa löytyy. Mielestäni on vaan hienoa, että jotkin ihmiset osaa nauttia elämästään. Elämistä näille viiskymppisille ei kuitenkaan pidä yhteiskunnan kustantaa eläkkeitten muodossa.

 

Tunnen useamman noin 60 vuotiaan ihmisen, jotka ovat jääneet työelämästä pois. Erittäin fiksu ratkaisu mielestäni. He ovat samaa mieltä ja sanovat sen olevan elämän parasta aikaa.

 

Minä en tule todennäköisesti pääsemään eläkkeelle edes 70-vuotiaana. Elämä on. Pitää yrittää päästä elämässä sellaiseen asemaan, että voi esim säästää rahaa senverran, että mahdollistan alle 60 vuotiaana työelämän jättämisen. Tavoitteita pitää olla..

[Antti Laukkanen 15]

Jos saamme 50000 nuorta mukaan työelämään vuotta aikaisemmin, saamme 1 690 150 000 eur lisää bruttokansantuotetta (bkt = 33803 eur / kansalainen) vuodessa. Se on paljon rahaa ja sillä saaduista verokertymistä voidaan rahoittaa esim. eläkkeitä.

 

Tulee mieleen pari seikkaa. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 25000 henkilöä. Olisiko tälle maalle enemmän hyötyä, jos tuo määrä olisi pienempi ja motivoituneempi ja sen ylläpito vaatisi huomattavan määrän vähemmän kuluja. Eli, onko Suomessa enää tarvetta asevelvollisuusarmeijalle?

 

Toisekseen, opiskelijoille maksetaan opintotukia etc. Ihmiset tulevat erilaisista taloudellisista lähtökohdista. Toiset eivät halua opiskella lainarahalla, toisten on yksinkertainen pakko saada lisätienestiä. Jos opintojensa ohella sivutoimisesti työskentelevä sekä maksaa veroja, menettää opintotukensa ja joutuu näistä johtuvien taloudellisten vaikeuksien vuoksi pitkittämään opintojaan, ei kaikki ole ihan kohdallaan. Siis, mikä tolkku on rangaista opiskelijaa työnteosta? Jos hän voisi saada hänelle sinällään kuuluvan opintotuen lyhentämättömänä, voisi hän tehdä hieman vähemmän lisätyötä, mutta maksaa silti valtiolle tienesteistään veroja lisääntyneen vapaa-ajan mahdollistaessa myös nopeamman valmistumisen.

 

Opiskelijoille maksettavien tukisummien eriarvoisuus on muutenkin käsittämätöntä. Aihetta sivuten voisin tästä kertoa sinällään off-topic -henkisen esimerkin. Aikanaan tulimme silloisen tyttöystäväni kanssa valituiksi Joensuun Yliopistoon opiskelijoiksi. Muutimme sitten virallisesti samaan asuntoon, jolloin meistä tuli avopari. Asuntotilanne oli koko lailla huono, joten jouduimme ottamaan vapailta markkinoilta vähän turhan suuren asunnon, joka kyllä sinällään oli yksi mukavimpia luukkuja kaikista asumuksistani. No, joka tapauksessa. Tämä tuore avopuolisoni oli puoliorpo, eli isänsä oli kuollut hänen ollessaan kahdeksan vanha. Laki tietysti velvoittaa lapsen saamaan lakiosan vanhempiensa perinnöstä, joten erinäisten kuvioiden jälkeen neito omisti 3/8 omakotitalosta. Siitä piti tietysti (äidin) maksaa aikanaan perintöverot. No äitinsähän sitten asusti tässä talossa ja niin tekee edelleenkin. Elettiin 90-luvun alun lamavuosia, jolloin töitä ei ollut opiskelijaraukoille edes tarjolla. Pakkohan sitä on silloin yrittää yhteiskunnan tuella. Se tuki oli sitä, että saatte sen opintorahanne. Asumistukea ei voida myöntää, koska toisen puolison omaisuuden arvo ylittää Kelan määrittelemän rajan noin 3000 markalla. Näinpä sitä jäikin 200 markkaa kahden hengen kuukausituloista vuokran ja vesimaksujen jälkeen. Mainittakoon vielä, että tämä anopin asustama asunto sijaitsee 350 kilometrin päässä Joensuusta, joten sen hyödyntäminen asumiseen ei sinällään tullut oikein kysymykseen. Niin, lankesihan siitä sentään kiinteistövero maksettavaksi.

 

Ihmisen on helpohko ymmärtää, ettei tuolla rahalla tule toimeen eikä sillä kykene pitämään päätään läjässä voidakseen opiskella, varsinkaan kun siihen aikaan alkoi olla pakko omistaa tietokoneet sun vermeet voidakseen opiskella. Jokainen kyllin kauan mukana keikkunut saattanee muistaa minkä lajin ja hintaluokan ylellisyyslaitos joku 486 PC tarvittavinen lisävermeineen siihen aikaan oli. Tämä nyt lähinnä esimerkkinä siitä, että jos yhteiskunta haluaa saada veronmaksajia aiemmin oppilaitoksista pihalle, olisi myös panostettava opiskelijan mahdollisuuksiin suoriutua siitä urakasta.

 

-A-ä

[Markku Vierelä 0]

Eikö tuota ongelmaa, voisi toisesta päästä oikaista. Lyhennetään koulutusta, esim ammattikoulujen yleisaineet on ihan turhia. Ne pois niin saataisiin, vuoden aikaisemmin nuoret töihin ja kartuttamaan eläkeitä.

Mutta taitaa olla tarkoituksena vaan, että eläkkeitä ei tarvitsisi maksaa kovinkaan kauaa. Kun vanhana eläkkeelle päästyä kuolee, niin valtion kassa kiittää.

 

 

[Antti Laukkanen 15]

Minkä tähden ammattikoulujen yleisaineet ovat ihan turhia?

 

-A-

[Markku Vierelä 0]

Minkä tähden ammattikoulujen yleisaineet ovat ihan turhia?

 

-A-

Valmistut peruskoulusta 9 vuoden jälkeen ja jatkat ammattikouluun. Minkä vuoksi pitää olla vielä mm. äidinkieltä, ruotsia, matematiikkaa, liikuntaa yms.

Eikö ammattikouluun hakeutunut, voisi keskittyä ainoastaan valitsemaansa ammatti aineeseen? Mielestäni 9 vuotta, riittää pärjätäkseen tavallisena veronmaksajana.

 

Joo joo, joku kohta sanoo, että ne ovat hyödyllisiä jos hakeutuu jatkokoulutukseen.

Jos joku niitä haluaa vielä opiskella, niin tulisi ne olla valinnaisaineita.

 

[Antti Laukkanen 15]

No ehkä siksi, että mm. äidinkielen (eritoten), ruotsin ja matematiikan taidot ovat peruskoulupohjalta aika vaatimattomat. Kyllähän sitä veronmaksajana pärjää vaikka kouluja käymättä, mutta tiettyjen perusasioiden osaaminen on yleissivistyksen ja jonkinlaisen elämässä etenemisen kannalta ihan suotava asia. Jatkokoulutus on tietty asia erikseen, mutta aika harva 15-vuotias on oikeasti kypsä arvioimaan, mitä tietoja hän elämässään tarvitsee. Miksipä sitä ei siinä vaiheessa saisi vähän oppia, kun siitä on eniten puute ja se takertuu parhaiten päähän? Mitenkään suunnaton riemu ei välttämättä ole kuitenkaan siirtyä 17-18 -kesäisenä loppuiäkseen työelämään.

 

-A-

[Markku Vierelä 0]

No ehkä siksi, että mm. äidinkielen (eritoten), ruotsin ja matematiikan taidot ovat peruskoulupohjalta aika vaatimattomat. Kyllähän sitä veronmaksajana pärjää vaikka kouluja käymättä, mutta tiettyjen perusasioiden osaaminen on yleissivistyksen ja jonkinlaisen elämässä etenemisen kannalta ihan suotava asia. Jatkokoulutus on tietty asia erikseen, mutta aika harva 15-vuotias on oikeasti kypsä arvioimaan, mitä tietoja hän elämässään tarvitsee. Miksipä sitä ei siinä vaiheessa saisi vähän oppia, kun siitä on eniten puute ja se takertuu parhaiten päähän? Mitenkään suunnaton riemu ei välttämättä ole kuitenkaan siirtyä 17-18 -kesäisenä loppuiäkseen työelämään.

 

-A-

 

Yläaste ruotsilla olen pärjännyt mm. vuoden Norjassa töissä.

[Markku Vierelä 0]

Koulutuksen "taso" vaatii tietyn määrän "sivistysaineita" opiskeluiden sekaan. Opistotasoisessa koulutuksessa täytyy olla sisällytetty tietty määrä em. aineita joukkoon, jotta ammatikoulutus olisi ns. opistotasoinen.

 

 

 

Vois tuotakin "tasoa" päättäjät muuttaa. Esim aikuiskoulutuksessa ei noita aineita ole, eikä kaikilla ole pohjilla 2-asteen opintoja, jotka aikuiskoulutuksessa opiskelee.

Nuorena töihin kun jaksaa vielä painaa ja annetaan vanhana aikaa olla eläkkeellä.

Ja ihan peruskoulumatematiikallakin pärjää elämässä.

Toki "sivistystä" haluavat saisivat sitä lukioista.

Mutta päättäjät päättää ja me valitaan päättäjät.

[Matias Pusa 0]

Joo joo, joku kohta sanoo, että ne ovat hyödyllisiä jos hakeutuu jatkokoulutukseen.

Jos joku niitä haluaa vielä opiskella, niin tulisi ne olla valinnaisaineita.

 

Noin 95% ammattikoulusta valmistuvista ei tiedä, tuleeko opiskelemaan vielä ammattikoulun jälkeen ammattikorkeakoulussa vai ei. On erittäin hyvä, että ammattikouluissa on ammattiaineiden lisäksi muitakin aineita! Oon nyt katsellut kolmisen vuotta AMK:ssa konepuolella kuinka ammattikoulupohjaisista luokkakavereista osa räpistelee perusaineiden kanssa (matikka, fysiikka, kemia, äidinkieli, englanti, ruotsi) ammattikoulun huonon/liian suppean opetuksen vuoksi. Myös se ihmetyttää, ettei monet tiedä äidinkielensä kieliopista juuri mitään.

 

(menee muuten aika vahvasti aiheen vierestä)

[Pekka Holopainen 98]

Tulee mieleen pari seikkaa. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 25000 henkilöä. Olisiko tälle maalle enemmän hyötyä, jos tuo määrä olisi pienempi ja motivoituneempi ja sen ylläpito vaatisi huomattavan määrän vähemmän kuluja. Eli, onko Suomessa enää tarvetta asevelvollisuusarmeijalle?

...

 

Se on aika pieni se palkka-armeija, joka tulee toimeen yhtä pienillä kuluilla kuin Suomen pääasiassa asevelvollisuusarmeija. Ruotsissa (ja monessa muussakin Euroopan maassa) on siirrytty/ollaan siirtymässä palkka-armeijaan. Nyt jo ruotsalaisia on alkanut hirvittää. Entisestä "pohjolan asemahdista" on tullut pikkutekijä. No, ruotsalaisilla on ollut onnea maantieteen muodossa. Heillä on Suomi turvana itään päin ja Nato länteen, etelään ja pohjoiseen. Puskurialueita riittää. Mehän sitä Ruostin turvallisuutta olemme ylläpitäneet jo satoja vuosia. Ilmankos ne eivät ole sotaa käyneet 200 vuoteen.

 

Pekka

 

[Arne Wallen 72]

Olen monessa Holopaisen Pekan kanssa samaa mieltä, en toki kaikessa.Tuota vain mietin, mitenkä pitkään tämä alennusaika jatkuu jos tuo eläkejärjestelmä meidät pelastaa tästä lamasta, esitetyllä tavalla.

Ei taida Vanhasen ikä riittää.

Eiköhän tuossa kuitenkin ole kyse uskottavuudesta rahanlainaajille, eli jos tämän teemme saamme ulkomaan lainarahaa edullisempaan hintaan.

Normaali lama kestää 2-4 vuotta eikä tuo eläkemuutos suuresti silloin vielä vaikuta.

Eipä tainnut Matti ja kaverit ihan kaikkea hiihtämisen lomassa kertoa.

[Guest PekkaK]

Wallen: "Normaali lama kestää 2-4 vuotta eikä tuo eläkemuutos suuresti silloin vielä vaikuta."

 

Olen samaa mieltä. Vaikka en talousasioista paljoa ymmärrä, olen näin tavallisena tallaajana sitä mieltä, että tämä lamahypetys on suuresti ylimitoitettu. 1990-luvunkin lama, syvempi kuin nykyinen, kesti vain muutaman vuoden. Eikä elämä lamaan lopu, elämä jatkuu. Taantuman jälkeen tulee nousukausi, ikuisena aaltoliikkeenä.

 

Ja sitä paitsi ikuinen talouskasvukaan ei voi olla ihan ikuista, muutoin olisi syytä huoleen.

 

 

[Jaakko Koponen 0]

Valmistut peruskoulusta 9 vuoden jälkeen ja jatkat ammattikouluun. Minkä vuoksi pitää olla vielä mm. äidinkieltä, ruotsia, matematiikkaa, liikuntaa yms.

Eikö ammattikouluun hakeutunut, voisi keskittyä ainoastaan valitsemaansa ammatti aineeseen? Mielestäni 9 vuotta, riittää pärjätäkseen tavallisena veronmaksajana.

 

Joo joo, joku kohta sanoo, että ne ovat hyödyllisiä jos hakeutuu jatkokoulutukseen.

Jos joku niitä haluaa vielä opiskella, niin tulisi ne olla valinnaisaineita.

 

 

Kolmekymmentä vuotta sitten olin "länsirannikolla" vaihto-oppilaana. Siellä miespuolisten nuorten kolme suosituinta kiinnostuksen aihetta olivat p***u, nopeat autot ja ehkä urheilu. Luultavasti suomalaisten nuorten kiinnostuksen kohteet ovat suunnilleen samat. Ainoana erona on ehkä se, että koulunsa päättäessään suomalaiset ehkä osaavat sentään sijoittaa kartalle ainakin suurimman osan maailman pääkaupungeista. Samaa ei voi sanoa amerikkalaisista nuorista. Suuri osa heistä elää elämänsä umpiossa vailla tietoa ympäröivästä maailmasta oman piirikuntansa ulkopuolella. Iso osa heistä meni "halpaan" uskomalla pankkiherroja ja ottamalla maksukykyynsä verrattuna ylisuuria lainoja kiinteistökauppoihin. Näiden puliveivaripankkiherrojen sotkuja mekin nyt tulevaisuudessa makselemme.

 

Hyvä yleissivistys on lahja ja sijoitus tulevaisuuteen. Valitettavasti tämä kirkastuu ja kiteytyy usein vasta myöhemmällä iällä. Vanhasen halu pidentää työssäoloaikaa aiheuttaa ongelmia erityisesti niille, jotka ovat suunnitelleet käyttävänsä vireät eläkepäivänsä ennen dementoitumistaan yleissivistyksen parantamiseen opiskelemalla esim. kansalaisopistossa. Aikaa opiskelulle ennen viimeisen noutajan tuloa jää entistä vähemmän  .

 

Ehkäpä koulujärjestelmämme nuorille antama hyvä yleissivistys, tai edes mahdollisuus siihen, antaa tuleville sukupolville tiedot ja taidot välttää vastaavat karikot. Toinen vaihtoehto on antaa muiden viedä kuin pässiä narusta, kuten nyt tapahtui.

 

 

 

 

[Antti Laukkanen 15]

Se on aika pieni se palkka-armeija, joka tulee toimeen yhtä pienillä kuluilla kuin Suomen pääasiassa asevelvollisuusarmeija. Ruotsissa (ja monessa muussakin Euroopan maassa) on siirrytty/ollaan siirtymässä palkka-armeijaan. Nyt jo ruotsalaisia on alkanut hirvittää. Entisestä "pohjolan asemahdista" on tullut pikkutekijä. No, ruotsalaisilla on ollut onnea maantieteen muodossa. Heillä on Suomi turvana itään päin ja Nato länteen, etelään ja pohjoiseen. Puskurialueita riittää. Mehän sitä Ruostin turvallisuutta olemme ylläpitäneet jo satoja vuosia. Ilmankos ne eivät ole sotaa käyneet 200 vuoteen.

 

Kyllä vaan. Tuttuja pointteja ja vasta-argumenttejahan nuo ovat. Ja ihan varteenotettavia. Toisaalta nykyisessä maailmantilanteessa rohkenen epäillä tämän kotomaisen puolustuslaitoksemme pitelevän idästä Ruotsiin suuntautuvaa hyökkäystä noin 13 minuuttia, etten nyt sinällään ole mitenkään vakuuttunut tämän asevelvollisuusarmeijan kapasiteetista. Palkka-armeija kuitenkin maksaa taas valtiolle jotain takaisinkinpäin, joskin samaa valtion rahojen siirtelyä paikasta toiseenhan se taitaisi olla.

 

No, joka tapauksessa pointtihan tuossa ajatuksessani oli lähinnä se, että suuri osa tästä 25000:sta voisi valmistua veroja maksamaan vuotta aiemmin, jos eivät kävisi rämpimässä metsissä välillä. Enkäpä nyt välttämättä ole edes sitä mieltä, että tämä olisi oikea tie, pyrinpä vaan herättämään keskustelua siitäkin aiheesta, vaikka tämäkin alkaa livetä taas aiheesta.

 

-A-