vintturihanauksen turvallisuus.

[Mika Koski 0]

Älä nyt viitsi. Ilmailulaissa ei ole kohtaa, joka veisi kentän pitäjän oikeudet päättää kentällä harrastettavasta toiminnasta ja siirtäisi ne yksiselitteisesti IH:lle.

 

Ei taida tämä meidän "keittiöjuristien" keskustelu johtaa lopputulokseen? No, ei se mitään, onpahan tullut keskustelua. Minä en saa vakuuttuneeksi sinua ja päinvastoin. Ei nyt tehdä tästä kuitenkaan ikiliikkujaa.

 

Ei kentänpitäjän oikeuksia olla viemässä, vaan lähinnä selvittämässä mitkä ne oikeudet ovat. Jos vinttaamisen kieltäminen on näin helppoa ja lainvoimaista, niin tästähän saadaan helposti aikaan vaikka mitä... Voidaan kieltää esim. lekohinaukset tyyppihyväksymättömillä moottorikoneilla tai ultrilla, laskuvarjohypyt jne., jos se vain sopii omiin tarkoitusperiin. Häviäjänä on aina ilmailu. Olisikohan keskusjärjestöllä intressiä selvitellä tätä?

 

Yksityinen lentopaikka on yksityinen.

 

Yksityisiä lentopaikkoja (Savikko, Mäntsälä...) koskee osin eri säännöt ja siellä voidaan vaatia ennakkolupa kentän käyttöön tai jopa rajat käyttö johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Kenttäpäällikön mahdollisuudet vaikuttaa asioiden kulkuun on suuremmat. Naarajärvi tai vast. kentät eivät tietääkseni ole yksityisiä lentopaikkoja, vaan niillä voi operoida kuka tahansa ilmailusääntöjen puitteissa ja suorittamalla maksut, jotka koskevat kaikkia kentän käyttäjiä.

 

Koska lainsäätäjä kaikessa viisaudessaan ei osannut olettaa, että "savolainen on savolaiselle savolainen", niinpä tallaistakaan tapausta ei ole ilmailulaissa suoraan kirjattu. Omat maallikkotulkinnat lähtevät siitä, että milloin ja millä edelletyksillä jonkin ilma-aluksen lentoonlähdön saa estää ja jos nämä edellytykset eivät täyty, niin silloin sen täytyy olla sallittua. Se se vasta on mielenkiintoista, mitä sitten tapahtuu, jos joku estää laittomasti lentoonlähdön. Se ei taida olla enää asianomistajarikos.

 

ps. millään suomen kentällä ei ole viranomaista antamassa lennonjohtopalvelua.

 

Totta, sitä vaan ihminen tekee virheellisiä rinnastuksia.

 

Mika

[Alpo Tamminen 0]

Naarajärven lentopaikalla on vintturin käyttö kielletty 30.04.2009 asti kentän routimisen vuoksi.

Kentältä on kuitenkin lennetty ultrakeveillä suksikoneilla, eihän ne aiheuta routimista.

[Mikko Maliniemi 5]

Kentältä on kuitenkin lennetty ultrakeveillä suksikoneilla, eihän ne aiheuta routimista.

 

Varmaan kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin raskas vintturi?

[Juha Lampi 270]

No, routiminenhan on tiettyjen maalajien kyky imeä vettä jäätymisprosessien yhteydessä riippumatta siitä ajetaanko siinä päällä tahi ei

[Mikko Maliniemi 5]

No, routiminenhan on tiettyjen maalajien kyky imeä vettä jäätymisprosessien yhteydessä riippumatta siitä ajetaanko siinä päällä tahi ei

 

En sanoisi noinkaan. Kyllä sen maan "jäätymisen lajin" kannalta on merkitystä, ajetaanko siinä raskaalla ajoneuvolla päällä tamppaamassa ja tiivistämässä, vai ei... Onhan se tunnettua, että vesiputketkin jäätyvät ensimmäisenä siltä kohdalta, mistä se polku sinne pihahuussille kulkee...

 

Mutta miten paljon se maa jäätyy lisää näin keväällä, onkin toinen juttu

[Markku Valkama 3]

Varmaan kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin raskas vintturi?

 

Routiminen (tässä tapauksessa) johtuu lumen tiivistymisestä ja sitä kautta lämmöneristyskyvyn heikkenemisestä.

Lumen tiivistämiseen riittää hiihtäjä.

 

On aivan fiksua olla tallomatta lunta asfaltin päälltä yhtään millään.

Käsittääkseni (toivoakseni) ultralentäjät käyttävät kentänvierinurmikkoa.

Ei vintturitoiminnankaan tarvitsisi varsinaista asfalttikenttää talloa.

Toisaalta, miksi vinttailla umpihangessa ja pakkasella.

Aloitetaan sitten kun kenttä on sula. Nythän sitä ei enää ole kielletty.

 

 

 

M Arkku

[Mikko Maliniemi 5]

Routiminen (tässäta pauksessa) johtuu lumen tiivistymisestä ja sitä kautta lämmöneristyskyvyn heikkenemisestä.

Lumen tiivistämiseen riittää hiihtäjä.

 

M Arkkupa sen puki paremmiksi sanoiksi, kuin itse osasin

[Alpo Tamminen 0]

Yleensä tapana on ollut että langat vedetään suoriksi 50...60m kiitotiestä sivuun talvella sekä kesällä, erinäisistä syistä

johtuen. Vintturi voi olla paikallaan kentän päässä ja langat vedetään lähtöpaikalle moottorikelkalla/mönkijällä/autolla.

Vintturistartissa koneen maakiito on hyvin lyhyt.

 

alpo T.

[Ari Aho 62]

Niin, siis maan jäätymisen eli roudan syvyyteen lumen lämmöneristyskyky vaikuttaa. Routiminen eli eli se miten maa käyttäytyy siinä olevan veden jäätyessä ja jään sulaessa on sitten maalajiominaisuus, kuten Juha edellä tarkoitti. (Oikeat termit kunniaan)

[Alpo Tamminen 0]

Talvinen näkymä EFPK :lta

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 55]

Olisikohan keskusjärjestöllä intressiä selvitellä tätä?

 

 

On sillä.

[Alpo Tamminen 0]

Lentopäiväkirjani mukaan Naaralla lennettiin Falkella ainakin 29.03.1981. Kiitotiehän oli aurattu ja muistikuvani mukaan

lumipenkat olivat aika korkeat. Kiitotie päällystettiin 1980. Pohjustuskerrosten paksuus on yht. 62 cm, ollen jonkin verran

leveämpi kuin päällyste. Päällysteenä on 4 cm:n bitumisora, kiitotie on myös huomattavasti ympäristöä korkeammalla.

Salaojien nykykunnosta ei ole tietoa, vaikka olisi pajukon juuristot tukkineet.

80-luvulla emme routavaurioita havainneet, onhan päällysteessä tosin nyt jo halkeamia.

 

alpo T.

[Markku Valkama 3]

Lentopäiväkirjani mukaan Naaralla lennettiin Falkella ainakin 29.03.1981. Kiitotiehän oli aurattu ja muistikuvani mukaan

lumipenkat olivat aika korkeat. Kiitotie päällystettiin 1980. Pohjustuskerrosten paksuus on yht. 62 cm, ollen jonkin verran

leveämpi kuin päällyste. Päällysteenä on 4 cm:n bitumisora, kiitotie on myös huomattavasti ympäristöä korkeammalla.

Salaojien nykykunnosta ei ole tietoa, vaikka olisi pajukon juuristot tukkineet.

80-luvulla emme routavaurioita havainneet, onhan päällysteessä tosin nyt jo halkeamia.

 

alpo T.

 

On kiitotie sen koomminkin usein keväisin aurattu hyvissä ajoin. Usein näin aprillipäivän tienoilla.

Ja mitä Alpo tuossa kertoo rakenteesta pitää vallan hyvin paikkansa paitsi että salaojat eivät enää kaikilta osin toimi joten pieni riski siitä,

että kerrosrakenteissa on vettä joka voi jäätyessään aiheuttaa pinnoitukseen halkeamia on olemassa.

 

Voinemme kuitenkin antaa asian olla sillä routiminen/routavaurioriski kuitenkin lienee (IMHO) vain "syy" ei syy.

Mielestäni myöskin voisimme antaa syyn olla ihan mikä vaan, voimme hinailla vintturista vapusta alkaen ja uskon että ensitalven "routariski" on hallittavissa.

 

Itse nostin asian esille koska katsoin että täydelle vinnturitoimintakiellolle ei ollut mitään todellista syytä.

En kuitenkaan usko että vintturihinauksille oikeasti olisi kovinkaan runsaasti tarvetta marras-maaliskuussa.

Nyt saavutettu tulos on mielestäni ihan kelvollinen ja kasvot säilyttävä.

 

M Arkku

 

 

 

 

 

 

[Pekka Keinonen 0]

Siis…? Eihän tämä asia ole ainakaan minulle eikä monelle muullekaan selvinnyt ? Taitaa olla Notami ja perustelut pahanlaisesti hakuteillä koska jo kolmas versio liikenteessä. Vieläkään en ymmärrä miten talvikunnossapito ja lentoonlähtötavat vaikuttavat toisiinsa vain vinttauksen osalta. Eilen ja tänään termiikkipilvet reilusti yli 2000 metriä. Upeata olisi noihin korkeuksiin päästä tähän aikaan vuodesta, kesällä pilvenpohjat paljon alempana. Liitekuvasta näkyy että kentän itäreunalle (oikealle) mahtuisi niin nousu kuin laskualueetkin kiitotien ulkopuolelle ja vintturillekin paikka kiitotien päiden ulkopuolelle joten mitään aurauksiakaan ei tarvitsisi tehdä. Mikä ihmeen ”routiminen” näin kevättalvella vaivaisi ? Siimaakin saisi luvanvaraisille alueille vedettyä 1200-1500 metriä ja kaikki reilusti kiitotien ulkopuolelle !? (Minulla vintturiin ei ole mitään osuutta, haluaisin vain uusia lentokokemuksia)

Kukahan näitä Notameita ja tietoja oikein kentän ylläpitäjälle syöttää, pitäisikö keväisen hallien siivouksen ja tuuletuksen myötä siivota ja tuulettaa muitakin paikkoja ?

 

(Ensin olin turvallisuusriski, sitten termiikkiriski, nyt routariski, ?)

 

Terveisin Riskilentäjä Pekka K

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Tommi Kaukonen 5]

Olisikohan keskusjärjestöllä intressiä selvitellä tätä?

Mika

 

On sillä.

 

Onko keskusjärjestöllä tarkoitus tehdä jotain konkreettista asian selvittämiseksi, vai jääkö asia myötätunnon ilmaisun asteelle? Pelkkä mielenkiinnon osoitus olisi jo merkittävä teko keskusjärjestöltä - mikä se lieneekin tässä yhteydessä. Puolueeton selvitys ja avoin asioista puhuminen olisi jo velvollisuuden ylittävää ilmailijoiden etujen ajamista. Helpoin ratkaisu on jättää asianosaiset muhimaan omassa sopassaan, mutta mitään herkullista siitä tuskin kehkeytyy.

[Guest Sakari Pyörre]

Routiminen (tässä tapauksessa) johtuu lumen tiivistymisestä ja sitä kautta lämmöneristyskyvyn heikkenemisestä.

Lumen tiivistämiseen riittää hiihtäjä.

 

On aivan fiksua olla tallomatta lunta asfaltin päälltä yhtään millään.

Käsittääkseni (toivoakseni) ultralentäjät käyttävät kentänvierinurmikkoa.

Ei vintturitoiminnankaan tarvitsisi varsinaista asfalttikenttää talloa.

Toisaalta, miksi vinttailla umpihangessa ja pakkasella.

Aloitetaan sitten kun kenttä on sula. Nythän sitä ei enää ole kielletty.

M Arkku

 

Kiikalassa törmäsin sellaiseen ilmiöön, että sorakangas oli keväällä ihan lentohiekkaa. Sitä kesti siihen asti, kunnes jäälinssi suli maan sisällä, niin että pintavedet hulahtivat läpi. Kentän kuivuminen oli (on) jännä ilmiö: ensin lumet sulavat valtavaksi lammikoksi, sitten se lammikko yhtäkkiä, noin vuorokaudessa, katoaa. Mutta niin kauan kun rakenteessa on vettä, pintaan tulee syviä ajouria jo henkilöautostakin. Ja kuivumisen jälkeen parin päivän päästä ne ovat kivikovia uria.

 

Niinpä pidimme ainakin aikanaan sellaista herrasmiessääntöä, että kentällä ei ajeta rospuuton aikaan.

 

Maallikko kutsuu tätä ilmiötä roudaksi, me ammattilaiset toki osaamme käyttää oikein sanaa "routa".

 

 

Joo. Ei sieltä lumivallien välistä tosiaan kannata vinttailla. Spektaakkeli on valmis, kun kone harhautuu vähän suunnasta ja toinen siipi tarraa valliin.

 

 

PS. nyt semmoista lammikon muodostumista pääsee katsomaan reaaliajassa esim Räyskälän kamerasta.

[Markku Valkama 3]

Kentän kuivuminen On jännä ilmiö: ensin lumet sulavat valtavaksi lammikoksi, sitten se lammikko yhtäkkiä, noin vuorokaudessa, katoaa. Mutta niin kauan kun rakenteessa on vettä, pintaan tulee syviä ajouria jo henkilöautostakin. Ja kuivumisen jälkeen parin päivän päästä ne ovat kivikovia uria.

 

Niinpä pidimme ainakin aikanaan sellaista herrasmiessääntöä, että kentällä ei ajeta rospuuton aikaan.

 

Maallikko kutsuu tätä ilmiötä roudaksi, me ammattilaiset toki osaamme käyttää oikein sanaa "routa".

 

 

Joo. Ei sieltä lumivallien välistä tosiaan kannata vinttailla. Spektaakkeli on valmis, kun kone harhautuu vähän suunnasta ja toinen siipi tarraa valliin.

 

 

Jep joo; Turha kiusata maastoa. Sillä on omat "ällinsä" riippuen keleistä ja säistä.

Ehkä myös pikkiriikkisen vaikuttaa rakenteet ja kuivatuksen toiminta.

Silti, miksi tuhota hyvä kenttä jos sen (tuhoamisen) voi välttää odottamalla viikon (tai kaksi).

 

M Arkku

 

 

[Markku Valkama 3]

Siis…? Eihän tämä asia ole ainakaan minulle eikä monelle muullekaan selvinnyt ? Taitaa olla Notami ja perustelut pahanlaisesti hakuteillä koska jo kolmas versio liikenteessä. Vieläkään en ymmärrä miten talvikunnossapito ja lentoonlähtötavat vaikuttavat toisiinsa vain vinttauksen osalta. Eilen ja tänään termiikkipilvet reilusti yli 2000 metriä. Upeata olisi noihin korkeuksiin päästä tähän aikaan vuodesta, kesällä pilvenpohjat paljon alempana. Liitekuvasta näkyy että kentän itäreunalle (oikealle) mahtuisi niin nousu kuin laskualueetkin kiitotien ulkopuolelle ja vintturillekin paikka kiitotien päiden ulkopuolelle joten mitään aurauksiakaan ei tarvitsisi tehdä. Mikä ihmeen ”routiminen” näin kevättalvella vaivaisi ? Siimaakin saisi luvanvaraisille alueille vedettyä 1200-1500 metriä ja kaikki reilusti kiitotien ulkopuolelle !? (Minulla vintturiin ei ole mitään osuutta, haluaisin vain uusia lentokokemuksia)

Kukahan näitä Notameita ja tietoja oikein kentän ylläpitäjälle syöttää, pitäisikö keväisen hallien siivouksen ja tuuletuksen myötä siivota ja tuulettaa muitakin paikkoja ?

 

(Ensin olin turvallisuusriski, sitten termiikkiriski, nyt routariski, ?)

 

Terveisin Riskilentäjä Pekka K

 

 

Luulisin että olemme samoilla linjoilla mutta, auttaako "tuuletus" oikeasti mitään.

Pitäisikö kuitenkin henkilöiden vaihtamisen sijasta kuitenkin harkita sellaista vaihtoehtoa etta me kaikki, siis kentän käyttäjät ja ylläpitäjät kokoontuisimme yhdessä miettimään mitä kentän tulevaisuden hyväksi voisimme tehdä.

Tällaisen kokoontumisen jälkeen meillä kaikilla, hommissamme edelleen jatkavilla, olisi selvä mielikuva siitä moihin olemme menossa ja mitä tulee tehdä jotta sinne pääsemme.

 

Mitä auttaa vaihtaa henkilöitä jos emme kokoonnu ja selvitä mitä oikeasti haluamme ja minne pyrimme.

Minä ainakin uskon (toistaiseksi) että jokainen yrittää tehdä parhaansa oman ymmärryksensä ja (ehkä vajavaisen) tietämyksensä perusteella.

Henkilökohtaisesti toivoisin että sen sijaan että kehittäisimme (lisää) eripuraa kentälle yrittäisimme keskustella yhdessä siitä mihin kaikkeen EFPK:n yllä/ympärillä olevaa vapaata ilmatilaa tulisi/kannattaisi käyttää.

 

Siitä päätettyämme voimme ohjeistaa kaikki toimijat, mukaanlukien kenttää hallinnoiva Naarajärvisäätiö ja sen valtuuttama kentänpäälikkö, toimimaan siten että yhdessä määrittelemämme tavoitteet saavutetaan.

 

Se, jos mikään, on meidän kaikkien kentän käyttäjien ( ja tosiasiassa koko ilmailuyhteisön) etu.

 

M Arkku

[Alpo Tamminen 0]

Nythän on niin että harrastusilmailussakin pitää olla olosuhteisiin ja tehtävään nähden riittävä kyky ja taito. Jos

kerran lentokenttäpaikkakunnalta löytyy henkilöitä joilla on kykyä ja taitoa kehittää ja viedä eteenpäin harrastuslentotoimintaa EFPK:lla, niin silloin ei kyvyttömien pidä laittaa kapuloita rattaisiin.

 

alpo T.

[Guest pihlapa]

Hei,

 

Turvallisuus asioihin voi vaikuttaa. Niitä voidaan parantaa, jos halutaan. Määräyksiä voidaan muuttaa, jos tilanteet muuttuu.

Nyt tarvitaan tekoja, ei paskanjauhantaa. Naarajärvestä ei tule lentokeskusta, jos ei asioille tehdä mitään ja heitetään vaan kapuloita rattaisiin.

 

Kaikki syyt mitkä estää lentämisen ovat tekosyitä!

 

Esitän tukeni Markun ihmetykselle!

 

T:Pasi

 

 

[Mika Koski 0]

Onko keskusjärjestöllä tarkoitus tehdä jotain konkreettista asian selvittämiseksi, vai jääkö asia myötätunnon ilmaisun asteelle?

 

Onnistuin muutaman päivän ajan vastustaa kiusausta kommentoida tätä.

 

Uskoisin, että keskusjärjestön panos jää tällläkin kertaa kirjoitukseen pää-äänenkannattajassaan, jossa valitetaan jäsenmäärän pienentymistä ja toimintalukujen hiipumista. Lisäksi saatetaan todeta, että keskusjärjestöllä ei ole julkisin ja jäsenistön varoin palkattua henkilökuntaa, joka voisi edistää yhteisiä asioitamme, vaan että jäsenyhdistykset runsaine henkilö- ja talousresursseineen saavat tehdä tämän itse. Ehkä maininnanarvoinen asia on myös se, että muutaman aktiivin miehittämä jäsenyhdistys on uskottavampi asiassaan kuin valtakunnallinen järjestö. Kirjoitus saatetaan päättää hurmoshenkiseen revittelyyn, jossa todetaan, että jo usean vuoden ajan on toteutettu laatukäsikirjamme mukaista passiiivista sivustakatsojan roolia useassa asiassa ja tästä saamme yhden sulan lisää hattuun. Laatu on myös heidän voimansa. Loppukevennykseksi tulee pieni uutinen siitä, että keskusjärjestön henkilökunta osallistui sudokun SM -kisoihin yritykset ja järjestöt -sarjassa. Kilpailumenestys ei ollut häävi, joten ensi vuonna harjoitteluun tullaan käyttämään myös vapaa-aikaa.

 

 

Mika

 

[Kai Mönkkönen 0]

Loppukevennykseksi tulee pieni uutinen siitä, että keskusjärjestön henkilökunta osallistui sudokun SM -kisoihin yritykset ja järjestöt -sarjassa. Kilpailumenestys ei ollut häävi, joten ensi vuonna harjoitteluun tullaan käyttämään myös vapaa-aikaa.

 

 

Mika

 

 

Mikähän järjestö lie kyseessä?

 

 

 

 

 

[Mika Koski 0]

Mikähän järjestö lie kyseessä?

 

No, tämä lainaus oli res. majuri Harri "Kevyttä kenttähuumoria silakasta, sivakoinnista ja sumpista." Holkerin Suomen Pankin työskentelytavoista tekemän murjaisun kierrätystä. Joten oisko tuo järjestö sitten nykyoloissa Euroopan keskuspankki?

 

Otan varmuudeksi uuden signaturen käyttöön. Varmemmaksi vakuudeksi.

 

Mika

 

All characters, organizations and events appearing are fictitious. Any resemblance to real persons (living or dead), organizations and events are purely coincidental.

 

 

 

[Alpo Tamminen 0]

Naarajärvi-säätiön nykyiseltä hallitukselta on jotenkin jäänyt huomaamatta lentopaikan entiselle päällikölle ja puuhamiehelle Juhani Sahlsteinille myönnetty lentokapteenin arvonimi.