Šavrov Š-2

[Martti Kujansuu 180]

Kansallisarkisto; Kenttälentovarikko 3:n sotapäiväkirja 1.10.42 - 31.10.42; SPK 14433. "Venäläinen Amfibio-kone Kle.V3:n hallilla 20.10.42".

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[Jouni Laukkanen 47]

Missäs tämä Kenttälentolaivue 3 toimi?

[Martti Kujansuu 180]

Missäs tämä Kenttälentolaivue 3 toimi?

 

Kenttälentovarikko piti sanomani.

 

KLe.V 1 = Karjalankannas / Immola

KLe.V 2 = Aunus / Äänislinna

KLe.V 3 = Itä-Karjala / Joensuu

[Juha Paulavuo 21]

Onpas "villin" näköinen lentokone, kuin kanootti siivillä ja moottorilla 

[Guest Mustimaki]

Suomen Siivissä 4-5 ja 6/72 oli juttua näistä koneista (2 kpl). Koneet saatiin saaliiksi elo-syyskuussa 42 ja lennettiin Kenttälentovarikko 2:een 5.9. Koneet kunnostettiin ja lennettiin 11.9 Tampereelle testattavaksi. Koelentoja lennettiin ainakin 2 ja 3.10, mutta miksi kone oli jo noin äkkiä Kenttälentovarikko 3:ssa?

[Martti Kujansuu 180]

Koneet kunnostettiin ja lennettiin 11.9 Tampereelle testattavaksi. Koelentoja lennettiin ainakin 2 ja 3.10, mutta miksi kone oli jo noin äkkiä Kenttälentovarikko 3:ssa?

 

Äkkiäkös Tampereelta Joensuuhun lentää.

[Guest Mustimaki]

No joo, tietysti ehtii..ei kuitenkaan niin kamalan äkkiä, lento Äänislinnasta Tampereelle kesti 8 h 45 min..

 

Tuo kuvien kone on AV-187, sillä AV-186 tuhoutui jo 3.10.42 Längelmävedellä

[Guest Pena]

No joo, tietysti ehtii..ei kuitenkaan niin kamalan äkkiä, lento Äänislinnasta Tampereelle kesti 8 h 45 min..

 

Tuo kuvien kone on AV-187, sillä AV-186 tuhoutui jo 3.10.42 Längelmävedellä

 

Juttelin juuri isäni Niemisen Paavon kanssa puhelimessa tapauksesta, jota hän katseli 12-vuotiaana poikana kotipihallaan. Tapaus oli jäänyt hänen mieleensä hyvin jo siksikin, että hän sattui katselemaan kiikarilla. Kyseessä oli hassun näköinen pieni lentovene, joka kaarteli kotitalomme yläpuolella. Olen kuullut jutun useita kertoja vuosikymmenten aikana, mutta tämä ketju herätti taas uteliaisuuteni.

 

Hänen kotitalonsa (kuten minunkin syntymäkotini) sijaitsee Längelmäellä noin 6 km Hallista etelään, Eväjärven rannalla. (Längelmäen puoleista osaa kutsutaan yleensä Eväjärveksi, Kuoreveden puoleista osaa Kolhinseläksi. Nyt molemmat kunnat ovat osa Jämsää) Paikan löytää helposti Google Earthista tms ohjelmasta esim. hakusanalla Laljantie. Kotipaikkamme Lalja sijaitsee tämän tien päässä. Kai nuo muutkin nimet näkyvät kartoissa, ainakin peruskartassa näkyy.

 

Isä kertoi, että kone teki kaikenlaisia liikkeitä, varmastikin koelento oli kyseessä. Niitähän tuolla seudulla pääasiassa tehtiin.  Koneen pyrstössä oli punainen tähti. Saattoi olla, että se oli maalattu yli, mutta niin huonosti, että tähti näkyi maalin läpi.

 

Kone laskeutui veteen Hieman Majaniemestä Matkaniemeen päin, pihastamme katsoen suunta on lounaaseen päin. Laskeutuessa pyörät olivat alhaalla, ne näkyivät selvästi. Ne olivat isäni  mukaan kuin moottoripyörän pyörät ja kyljessä kiinni. Matkaa meidän pihalta tapahtumapaikalle on vajaa puoli kilometriä, mutta kiikarilla tapauksen näki ihan hyvin. Kone meni nokilleen laskussa ja iso kanoottimainen nokka vaurioitui. Kone jäi pystyyn ja kaksi miestä kapusi ylös ohjaamosta. Moottori oli veden alla, mutta siipi piti koneen pinnalla. pyrstö jäi sojottamaan ylöspäin.

 

Naapurimme isäntä Vilho Mattila oli samaan aikaan kyntämässä peltoa lähellä Majaniemeä, ja näki myös tapauksen. Hän jätti homman kesken ja lähti noutamaan kahta kyydissä ollutta soutuveneellä. Vilho toi miehet veneellään maihin Majaniemeen. Pojat menivät tietysti joukolla katsomaan, minkälaista porukkaa sieltä tulee. Lentäjien nimiksi isäni muistaa Vegelius ja Saarinen. Toiselta tuli nenästä tai huulesta hieman verta, oli sen verran satuttanut kaputissa itseään. Miehet vastasivat poikien uteluihin, ei ollut niin vakavasta tapauksesta kyse.

Lentäjät olivat keskenään keskustelleet  syistä, miksi kone meni nokilleen. Raatoa katsellessaan olivat todenneensa, ettei syytä paljoa tarvinnut hakea: pyörät olisi pitänyt nostaa ylös.

 

Tapahtumahetkellä vallitsi luodetuuli ja kone ajautui yksinään hiljakseen rantaan kohdalle, joka on suurinpiirtein nykyisen Jokirannantien päässä. Nokka otti pohjaan kiinni ja pyrstö keikkui tuulessa. Nokka vaurioitui tässä vaiheessa lisää.

 

 

Paikalle oli, ilmeisestikin lentokonetehtaalta, soitettu apuvoimia, joita saapui kuorma-autolla. Apuun tulleilla miehillä oli mukanaan vinssi, jossa oli ohut kettinki, ei vaijeri. Tällä vinssillä kone hilattiin sitten Rekolan tilan pellolle. Isääni ja muita poikia sai olla koko ajan hätistelemässä pois tieltä. Paikalle oli nimittäin ehtinyt tuolloin poikia ja kai tyttöjäkin jo järven toiseltakin puolelta, ja paikalla alkoi olla  aikamoinen määrä muutakin väkeä.

 

Kone näytti isäni mielestä aika heppoiselta, vähän niinkuin kanootilta. Moottori oli yläsiivessä ja siinä oli viisi sylinteriä.

 

Tällainen muistelo tuli siis isältäni kun vähän kyselin. Pointtini tähän juttuun  oli vain se, että kone ei tehnyt kaputtia Längelmävedellä. Siis jos kyse on tästä koneesta. En ole tarkistanut lentäjien nimiä enkä muitakaan yksityiskohtia. Ajattelin, että pistän tänne tällaisen raakaversion.  Eiköhän täällä foorumilla joku tiedä, jos vaikka jokin muistelon kohta ei pidä paikkaansa.

 

Kotitaloni oli tuolloin sota-aikaan erinomainen spottauspaikka, se nimittäin sijaitsi lähelä Hallia ja ns. Burman reitin varrrella (matalan kelin reitti välillä Halli – Härmälä. Tuolloin kotitalon pihasta näki paljon koneita, joita saattoi katsella lähes alaviistoon, koska ne painattivat menemään niin lähellä järven pintaa.

Toki minäkin vielä muistan lapsuudesta  60 –luvulla, että Fougat ja Safirit lentelivät ihan samaan malliin, ihan hyvälläkin kelillä. Jos oli rannassa tai veneilemässä, niin lentäjille saattoi morjestella. Ja morjestelihan ne joskus takaisin. Kai ne valkoiset hanskat on  sitä varten, että morjestelu näkyy paremmin?

 

t

 

Pentti Lalja

 

 

[Guest Mustimaki]

Totta, löytyi tieto, että onnettomuus tapahtui Eväjärvellä. Koneessa oli Ltn Laaksonen ja Inskapt Wegelius.

 

Tarkkaan on isäsi tapahtuman muistanut. Hyvä kun tuli nyt kirjattua muistiin!

[Martti Kujansuu 180]

Äänisen rannikkoprikaatin SPK 25488.

 

27.8.42. [...] 10.8. Lakijärven tien varrella pidätetyn ryssän partioon kuuluneen, sähköttäjänä toimineen, naisen avulla pidetty valv.tsto/VII AKE:n toimesta radioyhteyttä partion lähtöaseman vih.osastoon. 27.8. lähetettiin ilmoitus että partio oli saanut vangiksi yhden luutnantin ja yhden lotan jotka ovat vaikeasti käsiteltäviä eivätkä saatu puhumaan. Ryssät lupasivat tulla noutamaan vangit lentokoneilla. Laiv.Os:sta lähetettiin partio Shapij-järvelle (x=3200 y=6200) väijyksiin. 27/28 välisenä yönä ei kuitenkaan tapahtunut mitään. 28 pvä pidetyillä rad.yhteyksillä ryssä ilmoitti että tulevat seuraavana yönä klo 23.00 paikkaan x= 3220 y= 6210.

 

Vähän ennen klo 23. alkoikin kuulua surinaa ja nähtiin 2 konetta jolloin sovituksi laskeutumismerkiksi sytytettiin kolme valoa kolmion muotoon 3 m:n päähän toisistaan. Koneiden kierrettyä muutamaan kerran järven yllä laskeutuivat koneet n. 150 m väijytyspaikan viereen pysäyttäen lekomoottorit. Partion johtaja luutn. Meura väläytettyä taskulampulla lähti kaksi lentäjistä meitä kohti. Lentäjien tultua n. 15 m:n päähän huomasivat he väijytyksen ja pysähtyivät jolloin heidät ammuttiin. Eräs lentäjistä jäi koneen luokse yrittäen käynnistää sitä. Partion avattua kp tulen häntä kohti hän haavoittui omaan ilmoituksensa mukaan rintaan ja jalkaan. Hetken kuluttua hän huusi "Stalinin puolesta" ja ampui itsensä. Oliko koneessa vielä neljättä miestä ei ole voitu todeta. Toinen koneista jäi täysin eheäksi toiseen tuli muutamia luodinreikiä. Koneiden malli lähinnä MBR-2 tyyppiä.

[Martti Kujansuu 180]

Kansallisarkisto. T 19304/15. Ilmavoimien Esikunnan huoltotoimisto.

 

= TSS 1030 POJU NR 3393731/31.8.42.

 

VII AKE:n ja Ään.RPr:n toimesta saatiin yöllä 28./29.8. Säpsäjärvelle vihollispartiota avustamaan laskeutuneet 2 vihollisen lentovenettä ehjinä omien joukkojen haltuun. Veneet ovat samaa tyyppiä kuin Hyrsylän mutkaan ennen talvisotaa laskeutunut viholliskone (kuvastosta ei löydy). Kapt. Saxell on käynyt 29.8. paikalla, mutta koneita ei voida lentää pois, koska moottori toisessa ei tee täysiä kierroksia ilman tarkastusta ja mahdollisia puhdistuksia ja korjaustöitä ja toisen polttoaine- ja öljysäiliöt ovat lentäjiä pidättäessä jonkinverran vahingoittuneet. Asiaa järjestetään lähettämällä Le.Lv. 16:sta yhteistoiminnassa KLe.V 2:n kanssa korjausryhmä paikalle, jotta koneet voitaisiin saada lentämällä pois. Kuljetus tiettömän korpi- ja suomaaston läpi mieltei mahdoton.

 

Kapt. T. J. Kivilahti

 

5/9-42 toinen lentoveneistä tuotu Äänislinnaan, toinen tuodaan 6/9. Le.Lv. 16:lla vain yksi vesikoneohj, ylikers. Pakarinen paikalla. Koneita ei voida kunnollisesti pitemmälti säilyttää Äänislinnassa, varsinkin jos sää käy tuuliseksi. Ne olisi syytä kiireesti lentää Le.V:lle Tampereelle, jota varten toista hakemaan pitäisi muualta komentaa vesikoneohjaaja.

 

Ins.maj. [allekirjoitus]

[Martti Kujansuu 180]

Tässä on muutama toisesta Šavrovista otettu valokuva ilmeisesti heti siirtolennon jälkeen. Huomaa läpikuultava neuvostähti kyljessä. Boris Karppelan sota-ajan Aunus.

 

http://www.karjalansivistysseura.fi/kuvagalleria/sites/default/files/imagecache/reg/kuvat/boris-karppelan-sota-ajan-aunus/lentovene-%C3%A4%C3%A4nisen-rannalla_303.jpg[/img]

 

http://www.karjalansivistysseura.fi/kuvagalleria/sites/default/files/imagecache/reg/kuvat/boris-karppelan-sota-ajan-aunus/lentovenett%C3%A4-tutkimassa_304.jpg[/img]