Suhteesi alkoholiin?

[Guest rsuomi]

En käytä alkoholia minäkään, en kuitenkaan laske itseäni absolutistiksi sillä koen sen sanan jotenkin asenteelliseksi. Minua ei kiinnosta tippaakaan muiden alkoholnkäyttö, ihmiset saavat puolestani juoda vaikka kymmenen pulloa kossua päivässä, omahan on maksansa. Päätökseni on varmaankin lapsuudesta/nuoruudesta peräisin, sillä silloin tuli perhepiirissä nähtyä viinan kanssa lotraamista ihan riittävästi. Meidän suvun miehillä on hyvin kaksijakoinen suhde alkoholiin, joko sitä ei oteta ollenkaan tai sitten se meinaa muodostua ongelmaksi, mitään välimuotoja en ole havainnut.

 

Minulla on yleensä ihan hauskaa selvinpäinkin, ja tutussa porukassa liikkuessa ei tarvitse selitellä juomattomuuttaan. Hieman oudommassa porukassa on useammankin kerran joutunut välillä selittelemään "vajavaisuuttaan". Yleensä ihmiset ymmärtävät asian, mutta välillä saa osakseen sääliviä katseita.

 

Jos tuollaista on ollut suvussa valitse se raittius. 

t.risto

 

 

[Arne Wallen 72]

Minäite ei omista suuriakaan ongelmia alkoholin suhteen, ongelma voisi tulla siitä ettei sitä ole!

Meillä kotona on useimmiten alkoholia muodossa jos toisessakin.Nautin siitä useimmiten, joskus tosin joudun irvistelemään, esim. jenkkiviskiä jos joudun juomaan sekoitan sen Sprite tms. nimiseen juomaan, saan rosentit talteen ja maku on lähes kohillaan.

Juhlapäivinä tai hyvien ystävien seurassa nautin kohtuullisesti, eli juon lasin viiniä jouluna.

Ongelmahan tuo on jos et Tiirstaiaamuna pysty kossupulloa vetämään tappelematta kaveriesi tai jonkun muun kanssa, samaten ongelma ellet voi Tiirstaiaamuna olemaan ilman.

Suhde ei minulla ainakaan ole alkoholiin, vaimoon on läheinen, lisäksi ystävyyssuhde moneenkin.

Vaari jolla alkuviikosta ensimmäinen tyttärentytär, kaks poikaa aiemmin.

[Boris Grahn 0]

Suhteellisesti ottaen - ei kun paranee!

[Guest Mckeke83]

Hyvää oli

[Jaakko Kuusisto 3]

Jannen mainioiden muisteloiden innoittamana on ihan pakko muistella erästä iltaa.

 

Vein Vjeli Vjenäläisen (silloisen työnantajani) päämiehemme porukasta Ikituuriin Turkuun.

Laskeutumiseni jälkeen loppui myös lentosää, takanani tullut Finski ei päässyt enää laskuun.

 

Kun saavuimme taksilla ravinteliin, oli tapahtuma jo pomoni tiedossa ja Vjenäjäläiset ja pomoni hurrasivat firmamme pilottia, joka tulee laskuun kelissä, missä finnairi menee varakentälle.

Siinä meni huiviin muutama vjodga, kun kilistelin jokaisen Vjeljen kanssa.

 

Lavalla, edessämme lauloi Ritva Oksanen, upea Nainen  ( tais pöydässä seistä muutkin kuin ukot) , ja kilistelimme tämän tästä lasejamme.

Aina pienen tauon jälkeen joku komensi ylös ja "kippsis", snapsilasi kerralla naamariin.

 

Jonkun ajan kuluttua, söimme ja joimme, olimme pian kupla otsassa ja piti käydä veskissä.

Vessaan oli mentävä ulkokautta ja ovi oli ulkona ravintelin pääoven vieressä.

Kun tulimme veskistä, Härski Hartikaisen kanssa, lensi joku opiskelijanuorukainen muutaman rappusen ilmalentoa suoraan pensaaseen. Portasi tyhjensi mökääjiä aika rajulla tavalla = Niska-perse-kiinni ja ulos.

 

Kun menimme ovelle,kysy portzari; " onko herroilla pöytä?"

Vastasin: " on pöytä, jätettiin se salin puolelle, kun ei viittitty kantaa sitä vessaan mukaan".

Portsarilta loppui huumorintaju ja naamalihakset nykien komensi meidät sisään.

 

Pöydässä pomomme Hessu komensi : " ylös, otetaas taas", ja nosti hedelmävatkulin, joka oli konjakkilasin mallisessa kupissa ja sanoi pohjanmaan kautta.

Nykäisin Hessua hihasta ja sanoin että se on hedelmäkiisseli , ota vjodkalasi. No söimme hyvin ja joimme tukevasti.

 

.................. en muista loppua    , oli kuulemma hauskaa .

[Guest rsuomi]

Jannen mainioiden muisteloiden innoittamana on ihan pakko muistella erästä iltaa.

 

Vein Vjeli Vjenäläisen (silloisen työnantajani) päämiehemme porukasta Ikituuriin Turkuun.

Laskeutumiseni jälkeen loppui myös lentosää, takanani tullut Finski ei päässyt enää laskuun.

 

Kun saavuimme taksilla ravinteliin, oli tapahtuma jo pomoni tiedossa ja Vjenäjäläiset ja pomoni hurrasivat firmamme pilottia, joka tulee laskuun kelissä, missä finnairi menee varakentälle.

Siinä meni huiviin muutama vjodga, kun kilistelin jokaisen Vjeljen kanssa.

 

Lavalla, edessämme lauloi Ritva Oksanen , ja kilistelimme tämän tästä lasejamme.

Aina pienen tauon jälkeen joku komensi ylös ja "kippsis", snapsilasi kerralla naamariin.

 

Jonkun ajan kuluttua, söimme ja joimme, olimme kupla otsassa ja piti käydä veskissä.

Vessa oli mentävä ulkokautta ja ovi oli ravintelin pääoven vieressä.

Kun tulimme veskistä, Härski Hartikaisen kanssa, lensi joku opiskelijanuorukainen muutaman rappusen ilmalentoa suoraan pensaaseen. Portasi tyhjensi mökääjiä aika rajulla tavalla = Niska-perse-kiinni ja ulos.

 

Kun menimme ovelle,kysy portzari; " onko herroilla pöytä?"

Vastasin: " on pöytä, jätettiin se salin puolelle, kun ei viittitty kantaa sitä vessaan mukaan".

Portsarilta loppui huumorintaju ja naamalihakset nykien komensi meidät sisään.

 

Pöydässä pomomme Hessu komensi : " ylös, otetaas taas", ja nosti hedelmävatkulin, joka oli konjakkilasin mallisessa kupissa ja sanoi pohjanmaan kautta.

Nykäisin Hessua hihasta ja sanoin että se on hedelmäkiisseli , ota vjodkalasi. No söimme hyvin ja joimme tukevasti.

 

.................. en muista loppua    , oli kuulemma hauskaa .

 

 

Ja tämä tapahtui vuonna......?

t.risto

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Olisko ollut -85. Lento Oy Siipitaksi / Koneisto Oy

Voin tarkistaa lentopäiväkirjastani päivämäärän.

 

Jaska

[Guest rsuomi]

Olisko ollut -85. Lento Oy Siipitaksi / Koneisto Oy

Voin tarkistaa lentopäiväkirjastani päivämäärän.

 

Jaska

 

Ei tarvitse 

 

t.risto

[Guest PekkaK]

Kiteytettynä, minulla tuo alkoholinkulutus on aina ollut jaksollista, ja kausien pituudet parin - muutaman vuoden luokkaa. Lopetin kerran viinan vetämisen, kun yhtenä aamuna säikähdin kännissä tehtyjä typeryyksiä. Olin sitten 7 vuotta raittiina, en juonut edes siideriä, en saunaoluita, ei mitään. Sanoisin, että nautin tuosta ajasta, enkä ole kokenut kovin kummoista vastarintaa tai ihmetystä muiden taholta. Nyt kuitenkin iloliemet taas maistuvat, ja reippaasti, kun pari vuotta sitten oli elämässä "pientä" aallonpohjaa, ja nykyisen duunipaikan kaveritkin hyväksyvät kännijuomakulttuurin. Kumma kyllä, oluesta en koskaan pitänyt, mutta nykyisin kyllä.

 

Meillä on töissä yksi raitis tyyppi, ja hän suhtautuu juomattomuuteensa puhtaalla huumorilla. Hän on kaikkien hyväksymä ja pidetty kolleega. Asenne ratkaisee?

 

 

[Tatu Kantomaa 2 863]

... ja karkea tosiasia on, että mikään ei oo niin hirveä kuin keski-ikäinen nainen ihan huppu himmeänä...

 

Itse olen kokemuksen kautta myös päätynyt samaan päätelmään, bändin soittajat eivät ole turvassa kun keski-ikäinen nainen lähestyy lavaa. Muutamien yhteenottojen jälkeen basistilla menee nykyään heti suojelumoodi päälle, minä tekeydyn näkymättömäksi. Sen oikeasti näkee salin toiseen päähän kun joku on keksinyt että nyt perkele soitatte juuri sen kappaleen minkä minä haluan kuulla ja lähestyy päättäväisesti lavaa. (ja kun kappale soitetaan, niin toiveensa esittänyt henkilö on vessassa tai baarissa)

 

No joo... yhdyn Riston ja monen muun kommenttiin siitä että kun on lapsi perheessä niin eipä ole juurikaan tullut juotua. Muutama sauna-olut silloin tällöin, tosin sekin aika monesti alkoholittomana versiona. Ruoan kanssa viini tai olut joskus, siinäpä se nykyisin pääsääntöisesti on. Minäkään en muutu juodessani juurikaan, paitsi pakolliset seuraukset (kömpelyys jne.) joten nykyään ei kyllä tee mieli juoda sen rankemmin. Juurikin tuo fysiikan toimimattomuus, haparointi ja kömpelyys eivät nyt sovi yhtään tänne kun talossa on pieni vauva.

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Muutamat lentokaverini, jotka  ovat myös todella kovan luokan ammattilentäjiä, muusikoita ja ovat myös armottomia pämppääjiä.

He ovat niin hauskoja veikkoja juhliessaan, että en yhtään ihmettele miksi juovat "perseet olalle".

 

Mullekin toivat aamuyöstä Airistolla lusikalla kossua, kun en juonut illalla. Ulla piti päätäni ylhäällä ja Arska lappoi lusikalla kossua hetulaani

 

En ihannoi "kännikalleja" mutta nautin heidän seurastaan, vaikka itselläni on "kurkku poikki".

Pari paukkua menee ja sitten on stoppi.

[Arne Wallen 72]

Olisinpa ollut Jaakko silloin.

[Juha-Matti Hakala 1]

Juon silloin kuin huvittaa.

Joskus tuun kotiin handelin tai kaljakaupan kautta. En pidä suunnitelluista juopottelusta, eli viikonloput ja juhlat on sikäli merkityksettömiä.

 

Kalja ja alkoholi on mulle pelkästään päihdyttämiseen, hyvin harvoin juon sitä makustelun vuoksi, tosin ryypätessä ostan hyviä juomia.

 

Varpaanpesuvesiä en juo ruokaillessakaan kuin ihan poikkeustapauksissa. Tai osta sixpakkeja saunajuomaksi.

 

Keskimääräinen holin käyttö on pitkällä aikavälilä muodostunut semmoiseksi parin viikon välein otettavaksi mäyräkoiraksi, josta tule ihan mukava olo, ei mikään rehellinen känni. Aina silloin tällöin tuo mäyris vie minut ulkoilemaan, jolloin se voi muuttua ihan hyväksi känniksi.

[Jaakko Kuusisto 3]

Olisinpa ollut Jaakko silloin.

 

Meinaat, että naapuripedissä

[Kristian Pöykkö 8]

Mitä se alkoholi on? Kaljaa ja viinaa oon kyllä juonu.. *hik* 

[Janne Andersson 0]

alko holi  on mun renki jonka palveluita käytän joka viikon loppu

[Arne Wallen 72]

Meinaat, että naapuripedissä

 

Tai jotain semmosta, pidin muuten kiikarilaitteistoa tänäpäinä mukana koko päivän pihalla, ei sitten ajeltu ilmatilassani.

Niin siis se naapuripeti.

[Arto Eriksson 0]

Vataus alkuperäiseen kysymykseen= vaikeasti selitettävä.

 

Väillä menee puolivuotta notta ei tee tippaakaan mieli ja sitten tulee hirvee himo että nyt minä räväytän ja vetäsen muijjan riemuksi kalsarikännit, haen lonkkua tai viinaa kerään fiilikset ja sitten kun olen juonut ekan paukun tai lonkkutölkin homma lässähtää enkä saa enää otettua yhtään

[Arne Wallen 72]

Hommaa ryyppykaveri.Yksinään tuo on tosi taiteilulaji. 8)

[Olle Sälgmark 2]

Vataus alkuperäiseen kysymykseen= vaikeasti selitettävä.

 

Väillä menee puolivuotta notta ei tee tippaakaan mieli ja sitten tulee hirvee himo että nyt minä räväytän ja vetäsen muijjan riemuksi kalsarikännit, haen lonkkua tai viinaa kerään fiilikset ja sitten kun olen juonut ekan paukun tai lonkkutölkin homma lässähtää enkä saa enää otettua yhtään

 

Joo,ei viinaa saa väkisin edes yrittää juoda.

 

Pyydä muijaa mukaan kalsarikekkereihin.

[Arto Eriksson 0]

Älkää nyt käsittäkö väärin, ei mulla ole tuosta mitään traumaa ja olenpahan säästynyt monelta krapulalta...muijjaa ompi turha pyytää mukaan ollaan oltu yhdessä vuodesta 1992 enkä ole hänen koskaan nähnyt maistavan tulilientä.

[Sauli Vuori 21]

Alkperäiseen kysymykseen: Suhde, jossa olen ollut ainakin toistaiseksi "niskan päällä".

 

Jos puhutaan annoksista, niin suurkulutuksen rajat menee rikki silloin tällöin viikkotasolla. Mutta toisaalta - en koe mitään oireita vaikka en joisi tippaakaan vaikka puoleen vuoteen. Siitä on kokemusta,  koska sain maksatulehduksen - ei - en alkoholiperäistä - vaan ruoasta, ja silloin lääkäri kielsi myös viinan. Puoli vuotta heilahti, eikä edes saunakaljaa...Siihen tipattomuuteenkin vain tottui.

 

Alkoholista en hae "sikakänniä" - vain pientä rentoutumista. Siksi otan lähes päivittäin lasin tai kaksi punaviiniä tai saatan naukata kaljan tai kolme. Itseni kanssa olen tehnyt selväksi, että en tarvitse juomiseen tekosyitä, esim. synttäreitä, uuttavuotta, juhannusta, vappua, nimppareita jne. Siksi vietän kaikki nuo em. päivät selvänä. Juodaan vaikka siksi, että on sunnuntai ja huomenna työpäivä....tai voishan sitä ottaa vaikka torstain kunniaksi jos mieli tekee. Jos en rankkarin takia töihin pääsisi - on se merkkinä siitä, että tuli otettua liikaa...

 

Joo ja lapset: On niitä mullakin tässä kotona kaksi. En ole ikinä laittanut pulloa kaappiin ja teeskennellyt jotain ja puhunut paskaa. Sanon, että isi ottaa saunakaljat ja sillä siisti. Eivät nuo penskat mun käyttöasteella ole reagoineet koko asiaan mitenkään. Ovat varmaan nähneet mut kännissäkin - ja krapulassakin. Mutta juomiseen liittyvää väkivaltaa - oli sitten henkistä tai fyysistä - en oikein sulata. Varsinkin jos siinä on lapset näkemässä ja sijaiskärsijöinä. Mutta silti - kyllä se maailma opettaa juomaan, jos silleen asiat menee - vaikka lapsonen tulisi millaisesta lintukodosta hyvänsä. Kaikki on vain yksilöstä kiinni...

 

 

Tulihan taas tarinaa...otinkohan yhden liikaa 

[Ari Viitajylhä 33]

Alkon pääjohtaja totesi aikanaan, että liika on aina liikaa, mutta kohtuus raakasti liian vähän. 

[Guest Aku P]

Vataus alkuperäiseen kysymykseen= vaikeasti selitettävä.

 

Väillä menee puolivuotta notta ei tee tippaakaan mieli ja sitten tulee hirvee himo että nyt minä räväytän ja vetäsen muijjan riemuksi kalsarikännit, haen lonkkua tai viinaa kerään fiilikset ja sitten kun olen juonut ekan paukun tai lonkkutölkin homma lässähtää enkä saa enää otettua yhtään

 

Tosiasiahan on, että jos ottaa lähdössä sen asenteen, että tänään ollaan humalassa, niin ei siitä mitään tulekaan. Alkaa vaan tympäistä tai väsyttää. Puoli- tai täysvahingossa sen sijaan sitä on tättä maailmassa päädytty usein varsin tolkuttomaan tilaan 

[Matti Kokkonen 13]

Ikäni takia en juo, enkä tule juomaan (ainakaan paljon) vaikka parin vuoden päästä täysi-ikäinen olenkin. Monet minun ikäisetkin tuntuvat juovan joka viikonloppu kunnon räkäkännit  

Jännä olisi nähdä näiden kaverien kunto parinkymmenen vuoden päästä.