Siivilipalvelus ja pyrkiminen lentäjäksi

[Guest Sampsa]

Hei,

 

Olen ajatellut käydä siviilipalveluksen armeijan sijasta. Mikään totaalikieltäytyjä en todellakaan ole, mutta mielestäni kansainvälisiä erimielisyyksiä ei aseilla ratkota! Minulla on suhteita tiettyihin kansaivälistä yhteistyötä edistäviin liittoihin, joihin varmasti pääsisin suorittamaan siviilipalvelusta, eli palvelusaika olisi varmasti mielenkiintoista ja antoisaa, sillä yhteiskunta ja sen toiminta kiinnostavat kovasti.

 

Kysymys kuuluukin, että olen halunnut lentäjäksi jo monta vuotta, se on unelma-ammattini johon haluan! Minulla on sellainen kuva, että esim. SIO katsoo henkilöitä, jotka ovat käyneet sivarin armeijan sijasta, niin hieman väärällään. Pitääkö paikkansa?  Voinko siis unohtaa SIOn opiskelupaikkana, jos sivarin valitsen? Onko kukaan sivari päässyt SIOon?

 

Jos SIO luokitellaan ulkopuolelle, niin sitten lähden opiskelemaan ulkomaille tai Salapauslentoon tai Patrialle..  8)

 

Sana on vapaa! 

[Olli Hänninen 14]

Hei,

 

Olen ajatellut käydä siviilipalveluksen armeijan sijasta. Mikään totaalikieltäytyjä en todellakaan ole, mutta mielestäni kansainvälisiä erimielisyyksiä ei aseilla ratkota! Minulla on suhteita tiettyihin kansaivälistä yhteistyötä edistäviin liittoihin, joihin varmasti pääsisin suorittamaan siviilipalvelusta, eli palvelusaika olisi varmasti mielenkiintoista ja antoisaa, sillä yhteiskunta ja sen toiminta kiinnostavat kovasti.

 

Kysymys kuuluukin, että olen halunnut lentäjäksi jo monta vuotta, se on unelma-ammattini johon haluan! Minulla on sellainen kuva, että esim. SIO katsoo henkilöitä, jotka ovat käyneet sivarin armeijan sijasta, niin hieman väärällään. Pitääkö paikkansa?  Voinko siis unohtaa SIOn opiskelupaikkana, jos sivarin valitsen? Onko kukaan sivari päässyt SIOon?

 

Jos SIO luokitellaan ulkopuolelle, niin sitten lähden opiskelemaan ulkomaille tai Salapauslentoon tai Patrialle..  8)

 

Sana on vapaa! 

Ainakin SIO:n pääsyvaatimuksissa hyväksytään sekä armeija että siviilipalvelus. Joten kyllä luulisin, että virallisia opiston sääntöjä noudatetaan ja jos jokin hakija hylätään pelkästään sen takia, että tämä on käynyt siviilipalveluksen armeijan sijasta niin kyllä silloin kyse on jo syrjinnästä tai oikeastaan rasismista. Lähinnä tuo vaatimus armeijan tai siviilipalveluksen käymisestä taitaa perustua siihen, että kukaan ei lähde kesken kalliin koulutuksen armeijaan tai sitten sivariin. Joten minun mielestäni sivarilla on myös täydet mahdollisuudet päästä lentäjäksi. Kysehän on siitä että hakija on psykologisilta ominaisuuksiltaan sopiva lentäjän ammattiin.

[Vieras]

Luulenpa että intin johtajakoulutus on kuitenkin etu..

[Olli Hänninen 14]

Luulenpa että intin johtajakoulutus on kuitenkin etu..

Totta puhut. Intin käyminen kyllä auttaa tulevaisuudessa lentäjänä työskenneltäessä, mutta toisaalta jos pääsyvaatimuksissa hyväksytään molemmat palvelukset ja kun kaikki eivät siellä intissäkään pääse auk:iin niin eihän se mikään karsiva tekijä kuitenkaan ole. Eihän sinulla tarvitse olla PPL:kään tai jotain muuta ilmailuharrastusta taustalla mutta silti siitä on kuitenkin hyötyä. Sama juttu tuon intin ja sivarin kanssa. Lentäjäkoulutukseen haettaessa pitäisi kyllä antaa enemmän pisteitä jos on jokin ilmailuharrastus sillä sehän jos mikä kertoo motivaatiosta alalle. 

[Guest Sampsa]

Okei, so what? Mikä ehdoton etu on jos on käynyt armeijassa johtajakoulutuksen? Okei, okei kyllähän se varmasti on eduksi, mutta voithan olla valmistunut vaikka kauppakorkeasta pääaineena johtaminen ja organisointi, mites sitten suu pannaan? Peittoaa mennen tullen armeijan "kurssit". Johtajakoulutusta annetaan ja sitä voi saada myös muissa paikoissa, kuin vain armeijassa, tämä on hyvä KAIKKIEN muistaa.  8)

 

Armeijan johtajakoulutus on mielestäni yliarvostettu valitsijoiden keskuudessa.  ???

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Ei tähän voi antaa mitään yksiselitteistä vastausta. Meikäläisen elämänkokemuksella voin kuitenkin kertoa katselleeni vierestä kavereitani, jotka ovat siviilipuolella ylenneet johtotehtäviin. Lähes poikkeuksetta ovat olleet RUK:n käyneitä.

 

Sanotaan nyt näin, että jos samalla viivalla on kaksi muuten samanveroista hakijaa, joista toinen on RUK:n käynyt ja toinen ei, niin kummalla on suuremmat mahdollisuudet tulla valituksi?

 

Otetaan vielä selvempi esimerkki: kaverini ja minä, molemmilla paperit Kauppakorkeasta, aloitimme Finnairin markkinointiosastolla parin vuoden sisällä. Kaveri pääsi lopulta Finnairin johtoryhmään. Oli RUK:n käynyt, minä en; ja minä olisin todennäköisesti saanut kenkää, ellen olisi eronnut oma-aloitteisesti 

[Mikko Klemola 2]

 

 

Armeijan johtajakoulutus on mielestäni yliarvostettu valitsijoiden keskuudessa.  ???

 

Se riippuu ihan valitsijoista. Se on kumminmin fakta, että varusmiespalveluksen aikana (varsinkin jos esim. RUK tai AUK on käyty) tulee sellaista kokemusta omasta toiminnasta väsyneenä, kiireessä, paineen alla ja joukossa toimimisesta ja sen johtamisesta mitä siviilipuolella ei helposti ole saatavaissa.

 

Muistan kuulleeni, että SIO:n ei olisi päässyt ketään miestä, joka ei olisi käynyt vähintään AUKia. Voi olla ihan torinihuhuakin, mutta varmasti siinä myös piilee totuuskin. Johtajakoulutus ei ole kriteeri, mutta kun hakijoita on 1500 joista 3% otetaan sisään niin pienilläkin asioilla on merkitystä.

[Laura Ahonen 0]

Joten kyllä luulisin, että virallisia opiston sääntöjä noudatetaan ja jos jokin hakija hylätään pelkästään sen takia, että tämä on käynyt siviilipalveluksen armeijan sijasta niin kyllä silloin kyse on jo syrjinnästä tai oikeastaan rasismista.

 

Menee OT:ksi, mutta kyse on silloin nimenomaan syrjinnästä henkilökohtaisen vakaumuksen takia, ei rasismista. Käsittääkseni siviilipalveluksen käyminen ei muuta ihmisen "rodullista", eli biologista taustaa yhtään miksikään.

[Matias Hurtta 0]

Menee OT:ksi, mutta kyse on silloin nimenomaan syrjinnästä henkilökohtaisen vakaumuksen takia, ei rasismista. Käsittääkseni siviilipalveluksen käyminen ei muuta ihmisen "rodullista", eli biologista taustaa yhtään miksikään.

 

Henkisillä ominaisuuksillahan tässä enimmäkseen on merkitystä, ei niinkään biologisilla.

[Guest soullight]

Muistan kuulleeni, että SIO:n ei olisi päässyt ketään miestä, joka ei olisi käynyt vähintään AUKia. Voi olla ihan torinihuhuakin, mutta varmasti siinä myös piilee totuuskin. Johtajakoulutus ei ole kriteeri, mutta kun hakijoita on 1500 joista 3% otetaan sisään niin pienilläkin asioilla on merkitystä.

 

Toi on tornihuhu eli on päässyt sisään puolen vuoden miehiäkin, mutta muuten kaikki mitä täällä ollaan puhuttu on täyttä totta. Se on asia, jolla on helppo erottua suuresta massasta edukseen. Toki tämän erottumisen voi tehdä monella muullakin tavalla, mutta ikinä armeijan johtajakoulutuksesta ei ainakaan haittaa ole.

[Lari Mykrä 0]

Jees, komppaan Jussia. Kannattaa myös ottaa huomioon, että näistä valitsijoista (kapteeniraadista) suuri/suurin osa on käynyt LentoRukin tai RUKin.

Tietenkin pisteitä annettaessa on sitten helppo luottaa tutun koulutuksen laatuun.

[Tommi Hinkka 32]

Okei, so what? Mikä ehdoton etu on jos on käynyt armeijassa johtajakoulutuksen? Okei, okei kyllähän se varmasti on eduksi, mutta voithan olla valmistunut vaikka kauppakorkeasta pääaineena johtaminen ja organisointi, mites sitten suu pannaan? Peittoaa mennen tullen armeijan "kurssit". Johtajakoulutusta annetaan ja sitä voi saada myös muissa paikoissa, kuin vain armeijassa, tämä on hyvä KAIKKIEN muistaa.  8)

 

Armeijan johtajakoulutus on mielestäni yliarvostettu valitsijoiden keskuudessa.  ???

 

En ole kauppakorkeaa käynyt, enkä tiedä siitä koulutuksesta. Epäilisin kuitenkin, että siellä ei mennä esim. metsäleirille talvipakkasella ja väsytetä joukkoa kestokyvyn rajoille, kun katsotaan kuka oikeasti pystyy ottamaan tilanteen haltuun ja johtamaan paineen alla. Luulisin, että siellä kauppakorkeassa opetellaan johtamista teorian tasolla. Se ei vielä kerro henkilön todellisista johtajan kyvyistä yhtään mitään. Pakkotilanteiden paineenalaista työskentelyä varten lentokoulut saattavat antaa enemmän arvoa käytännön johtajakoulutuksen käyneelle. Tämä siis vain omaa kuvitelmaa.

T: res. kers. Tomppa

[Sami J Sallinen 4]

Okei, so what? Mikä ehdoton etu on jos on käynyt armeijassa johtajakoulutuksen? Okei, okei kyllähän se varmasti on eduksi, mutta voithan olla valmistunut vaikka kauppakorkeasta pääaineena johtaminen ja organisointi, mites sitten suu pannaan? Peittoaa mennen tullen armeijan "kurssit". Johtajakoulutusta annetaan ja sitä voi saada myös muissa paikoissa, kuin vain armeijassa, tämä on hyvä KAIKKIEN muistaa. 8)

 

Armeijan johtajakoulutus on mielestäni yliarvostettu valitsijoiden keskuudessa. ???

 

Millä perusteella pystyt arvostella armeijan johtajakoulutusta?Kokemuksia?

 

Niinkuin joku totesikin, muuten samalla viivalla olevista kavereista valitaan 99% varmuudella armeijan käynyt ennemmin kuin "sivari". Tilanteessa kuin tilanteessa.

Armeijassa opitaan paljon turhaa, mutta siellä opitaan myös semmoisia asioita, joita ei muualla opi!!

 

Mene armeijaan.

 

[Jussi Aaltonen 0]

Luulisin, että siellä kauppakorkeassa opetellaan johtamista teorian tasolla. Se ei vielä kerro henkilön todellisista johtajan kyvyistä yhtään mitään.

 

Kauppakorkeaan (tai mihin tahansa muuhunkin) siviilin johtajakoulutukseen voi päästä käytännössä kuka tahansa - Armeijassa johtajakoulutukseen valitaan p-kauden suoritumisen, kykyjen ja taipumusten perusteella.

 

Olen istunut yhden sun toisenlaisissa johtajakoulutuksissa sekä siviilissä että armeijan harmaissa, mutta ainoa johtajakoulutus mihin minut valittu sen perusteella mitä todellisuudessa olen on ollut armeijan johtajakoulutus. Kaikkiin muihin koulutuksiin olen päässyt/joutunut koska työnantaja on hallunnut minut niihin tuupata tai koska olen osoittanut osaavani loistavasti matematiikkaa ja fysiikkaa joskus aikanaan pääsykokeissa.

 

... ja jos heitetään vielä syväanalyysi koulutuksista tähän loppuun: Kaikki muut koulutukset ovat olleet turhanpäiväistä höpöhöpöä armeijan rinnalla. Ihminen on joko johtaja tai sitten ei, armeija osaa punnita sen. Johtajia on toki monenlaisia... on hyviä ryhmänjohtajia, hyviä joukkueenjohtajia, hyviä komppanianpäälliköitä jne... jokaiselle on oma sopivin johtajaroolinsa, mutta kaikki eivät ole kuitenkaan johtajia vaikka kuinka kouluttaisi.

 

Rekrytointiprosessissa katson minkä tahansa varusmiespalveluksen eduksi siviilipalvelukseen nähden... pääasia että on yritetty ja jaksettu loppuun asti.

[Jarmo Lahtiranta 0]

Meikäläisen elämänkokemuksella voin kuitenkin kertoa katselleeni vierestä kavereitani, jotka ovat siviilipuolella ylenneet johtotehtäviin. Lähes poikkeuksetta ovat olleet RUK:n käyneitä.

 

Tämä ei sinänsä tarkoita etteikö nämä samat kaverit olisi päässeet samoihin tehtäviin ilmankin RUK:ta. Sinne nyt vaan päätyy ikäluokasta se skarpimpi aines, joten on ihan luonnollista että samat tyypit sijoittuvat hyvin elämän muillakin osa-alueilla.

[Guest Kiwipilot]

Rekrytointiprosessissa katson minkä tahansa varusmiespalveluksen eduksi siviilipalvelukseen nähden... pääasia että on yritetty ja jaksettu loppuun asti.

 

Se, että pitää kiinni vakaumuksestaan kaltaistesi kansoittamassa valtiossa on vähintäänkin yhtä kunnioitettavaa kuin loppuun asti jaksaminen ja yrittäminen.

 

Ja Sampsa: maailmassa on aika paljon mielenkiintoisempia - ja avarakatseisempia -  mestoja suorittaa lentokoulutus kuin tämä armas kotimaamme.

[Sauli Vuori 21]

Komppaan Mikkoa. Eikai ny helkkari se SIO tai SL tai PPT ole ainoat tiet liikennekoneen ohjaamon pakeille? Pari kaveriani on sijoittunut ihan hyvin lentäjän työhön muussa oppilaitoksessa kuin kotimaisessa. En ainakaan heiltä ole kuullut huonoa sanottavaa, vaikka eivät kotimaisilla yhtiöillä työskentelekään...

 

 

[Antti Asikainen 1]

Mikä ehdoton etu on jos on käynyt armeijassa johtajakoulutuksen?

 

Tuskin siitä mitään ehdotonta etua on käytännössä. Suomalaisessa kulttuurissa etenkin miehisillä aloilla kuitenkin on tapana arvostaa kunniakasta armeijan suorittamista riippumatta siitä, onko siitä todellista hyötyä.

 

Jos valintakokeisiin liittyy kapteeniraadin arvio niin kuin muista kirjoituksista ymmärsin, niin he perustavat tilanteessa valintansa ennen kaikkea ennakkoluuloihin ja mielikuviin. Siinä tilanteessa ei auta, vaikka objektiivinen totuus olisi luulojen vastainen. Tällainen sokeisiin oletuksiin perustuva toiminta on ominaista biologiselta luonteeltaan uskonnolliselle ihmislajille, eikä sille voi mitään, vaikka se tuntuisi kuinka epäoikeudenmukaiselta.

[Mika Tamminiemi 10]

Niin...

 

tämähän se nykyajan henki on. Paljon mukavampaahan sitä olisi mennä suorittamaan velvollisuutensa kivaan ja mielenkiintoiseen paikkaan. Aikanaan työn puolesta asian kanssa painineena voin vain todeta, että et ole yksin. Joka kymmenennen kaverin kuuppa tai fysiikka ei kestä edes lyhyttä, koko ajan kevennettyä palvelusaikaa. Monille isoin kynnys on se, ettei viitsitä edes yrittää, koska himassakaan ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään mikä on tuntuu yhtään epämukavalle tai pakolliselle. Monilta työkalut epämiellyttävien asioiden tekemiselle yksinkertaisesti puuttuvat. Varusmiespalveluksessa ja puolustusvoimissa ylipäänsä homman ei kuulukaan olla kivaa, koska ei taatusti ole kivaa, jos jouduttaisiin tosimielellä oman elämäntavan ja oikeuksien puolta pitämään. Jamppojen pitää niissäkin olosuhteissa vain kyetä elämään ja toimimaan järkevästi paskoista fiboista huolimatta, että tsydeemi jotenkin toimisi.

 

Jokaisella toki on oikeus omiin haaveisiinsa ja ideologioihinsa mutta maailma ei vain toimi niin. Eipä tuo sotiminen ja toisten tappaminen meikäläisenkään ajatuksissa mielekästä ole. En myöskään usko, että köyhyydellä, elintasoerojen kasvulla, saastumisella ja kasvihuoneilmiöllä saavutetaan ihmisen onnellisuus (jonkun oligarkisen joukon ehkä kylläkin). Paljon mielummin minäkin elelisin maailmassa missä kaikki ovat kavereita ja kodin ovet voisi pitää auki ja työkalut jättää pihalle yöksi odottamaan puuhastelun jatkumista aamulla ja pulassa oleva saisi apua ja vieraat ihmiset sanoisivat toiselleen ystävällisesti huomenta .. ja... ja... *huokaus*. Et kai Sampsa oikeasti kuvittele, että me muutkaan halutaan uskoa erimielisyyksien ratkaisemiseen väkivalloin?

 

Varusmiespalveluksen voi suorittaa myös aseettomana, jos vain asennetta ja kanttia riittää. Allekirjoittaneesta tuntuu vain, että moni päätyy vaihtoehto beehen, kun ei hotsita kasata märkänä ja väsyneenä hiekkaista ja paskaista telttaa pimeässä ja kylmässä keskellä korpea tai kuunnella asennossa korvat punaisena jököttäen tuoreen itsetuntoaan puhkuvan alikessun huutoa. Usko pois, eipä se ketään muutakaan tässä ole hotsittanut, ei yhtään. Kaikilla meistä olisi ollut varmasti ziljoona kertaa parempaa ja järkevämpää ja mielekkäämpää tekemistä verrattuna kassulla odotteluun ja käkkimiseen ja metsässä ryynäämiseen. Kaikesta huolimatta suurimmalle osalle jää hommasta hyvä fiilis - vaikka välillä kenkkua oli niin se kestettiin ja yllättävän paljon niitä mukaviakin muistojakin löytyy. Eikä tässä vielä kaikki - varusmiesajaksi voi hakea hyvinkin mielenkiintoisiin ja ilmailu-uraa edistäviin alan erikoistehtäviin (IlmavTK/VK, IlmaSK). Veikkaisinpa näin marmeladipohjalta, että suurella osalla kaupallisen ilmailun palveluksessa työskentelevistä on juuri tällainen tausta ja valintatilanteessa valitsijan on todennäköisesti helppo samaistua kaltaiseensa.

 

Tyypillisen siviilipalveluksen suorittavat hoitavat tottakai yhtälailla osuutensa työskennellen yleishyödyllisissä laitoksissa mutta homma toimii hieman eri pohjalta, ao voi usein käydä palveluspaikassaan kotoaan ikäänkuin päiväduunissa. Tämä muoto sopii paremmin myös niille, joilla on ongelmia auktoriteettitilanteissa (mikä puolustusvoimissa tulee esiin kärjistettynä). Aidon vakaumuksen kunnioittaminen on täysin ok, ei siinä mitään ja arvostan tasavertaisesti hommansa hoitavia sivareita.  Valitettavasti kokemuksesta tiedän osan porukasta valitsevan sivaritien päästäkseen, pitemmän kaavan palvelusajasta huolimatta, hommasta helpommalla.

 

Mutta näin se menee elämässä nykysin muutenkin. Toiset hoitaa hommat, oli ne kivoja tai ei, sen vuoksi että ne pitää tehdä, jotta homma skulaa. Toiset puolestaan surffailee läpi elon baanan valitsemalla vain sen mikä itselle on mukavinta. Ei kauheesti hyödytä yhteistä kivaa, mutta hei, not my problem.

 

Maailma muuttuu eikä siviilipalveluksella varmastikaan tule olemaan mitään merkitystä uran kannalta, mikäli kaveri on kyvykäs ja hommaan sopiva. Ei muuta kuin lykkyä pyttyyn pyrkimyksille. Toivottavasti elämä suo sinulle pitkän putken mukavia elämyksiä.

 

Tami

 

 

[Jukka Ruoti 1]

Johtajakoulutusta annetaan ja sitä voi saada myös muissa paikoissa, kuin vain armeijassa, tämä on hyvä KAIKKIEN muistaa.  8)

 

Armeijan johtajakoulutus on mielestäni yliarvostettu valitsijoiden keskuudessa.  ???

 

Lentoyhtiöiden rekrytointiprosessissa on edessä aina henkilökohtainen haastattelu valintaraadin edessä. Tämä raati koostuu yleensä vanhemmista kouluttajakapteeneista. Heistä hyvin monella on militääritausta. Saatan olla monessa muussa asiassa väärässä, mutta yllämainitsemaasi ei kannata laukaista tuollaisen raadin edessä.

 

 

[Kari Asikainen 0]

Kauppakorkeaan (tai mihin tahansa muuhunkin) siviilin johtajakoulutukseen voi päästä käytännössä kuka tahansa - Armeijassa johtajakoulutukseen valitaan p-kauden suoritumisen, kykyjen ja taipumusten perusteella.

 

Ööh tuota - kerropas nyt kun tiedät että miten minä tästä kauppakorkeaan pääsen, rahaakin jopa olisi.

 

Taitaa kuitenkin olla niin että sinnekin on pääsykokeet, tokihan avoimen yliopiston puolelle voi mennä hengailemaan mutta ei siitä papereita saa. Armeijaan riittää se että sattuu olemaan miespuolinen ja AUK:n "pääsee" kyllä ihan varmasti jos vaan vähääkään kiinnostaa, RUK sitten oikeasti jo onkin hieman haasteellisempi.

 

Helpointa on mennä armeijaan, kun ei erotu joukosta niin ei ole negatiivista taakkaa (ja jos SIO:oon hakee niin tuleepahan tehtyä harjoitusmielessä samoja pällitestejä jo valmiiksi).

[Jussi Aaltonen 0]

Ööh tuota - kerropas nyt kun tiedät että miten minä tästä kauppakorkeaan pääsen, rahaakin jopa olisi.

 

Mene pääsykokeisiin ja suoriudu niissä riittävän hyvin... ei siihen mitään sen kummempia mutanttivoimia tarvita.

 

Pääsykokeet eivät mittaa kelvollisuutta johtajaksi vaan lähinnä sitä kuinka hyvin lukion oppimäärä ja pääsykoekirjat ovat tulleet kiltisti opeteltua ulkoa... siis periaatteessa kuka tahansa lukutaitoinen voi päästä, kuten suurimpaan osaan muistakin kouluista.

 

Taitaa kuitenkin olla niin että sinnekin on pääsykokeet, tokihan avoimen yliopiston puolelle voi mennä hengailemaan mutta ei siitä papereita saa.

 

Avoin yliopisto on tie tutkintoon siinä missä muutkin. Riittävän paljon kun suorittaa opintoja voi anoa tutkinto-oikeutta, joka myönnetään ilman sen kummempia kommervenkkejä jos opintomenestys on riittävä.

 

Armeijaan riittää se että sattuu olemaan miespuolinen ja AUK:n "pääsee" kyllä ihan varmasti jos vaan vähääkään kiinnostaa, RUK sitten oikeasti jo onkin hieman haasteellisempi.

 

Näinhän sitä kuulee usein sanottavan. Sanojat vaan usein ovat niitä, joilta kiinnostus lopahti siihen kun ei AUKiin päässytkään tai niitä joille jo p-kausi kävi liian raskaaksi.

[Alpo Tamminen 0]

Kyllä nuorenkin miehen kannattaa olla realisti eikä idealisti ja hakeutua varusmiesajaksi sellaiseen koulutukseen josta myöhemmin voi olla hyötyä. Eihän sitä tarvitse pyrkiä "raakaan" johtajakoulutukseen, onhan niitä muitakin mahdollisuuksia. Esimerkkinä ilmavoimien teknillinen-  ja viestikoulu, kyllä sitä kahden kuukauden peruskoulutuskauden kestää ja jos kurssiaikana on 2 tuntia viikossa sulkeista tai tst:ta. Loppuaika palveluksesta onkin koulutukseen liittyviä työtehtäviä.

Aikoinaan Kauhavalta sai alikessun jämien lisäksi 9 kk. harjoitteluaikaa teknillisiä oppilaitosia varten ja työtodistuksen jellonapaperilla, jossa luki "on suorittanut mäntä- ja suihkumoottorikoneisiin määräaikaishuoltoja ja -korjauksia.

Se "sivariaika" voi joissain tapauksissa olla vain miinusta.

 

alpo T. 

 

[Jarmo Lahtiranta 0]

Näinhän sitä kuulee usein sanottavan. Sanojat vaan usein ovat niitä, joilta kiinnostus lopahti siihen kun ei AUKiin päässytkään tai niitä joille jo p-kausi kävi liian raskaaksi.

 

Mitä ihmettä? Vaatii melkoista pokkaa ja itseluottamusta sanoa että AUKkiin pääsee helposti jos on tipahtanut jo P-kaudella tai ei ole kuitenkaan itse sinne päässyt. Ettei olisi kuitenkin kyse niistä  joita on yritetty väkisin pakottaa "armeijan johtajakoulutukseen", mutta jotka ovat onnistuneet sen silti välttämään? Edelleenhän tietääkseni osa ikäluokasta joudutaan pakottamaan AUKkiin että kiintiöt saataisi täyteen.

[Kari Asikainen 0]

Mene pääsykokeisiin ja suoriudu niissä riittävän hyvin... ei siihen mitään sen kummempia mutanttivoimia tarvita.

 

Pääsykokeet eivät mittaa kelvollisuutta johtajaksi vaan lähinnä sitä kuinka hyvin lukion oppimäärä ja pääsykoekirjat ovat tulleet kiltisti opeteltua ulkoa... siis periaatteessa kuka tahansa lukutaitoinen voi päästä, kuten suurimpaan osaan muistakin kouluista.

 

No eipä siellä armeijassakaan kyllä mitään mutanttivoimia ole siinä arvioinnissa kuka sinne AUK:n tai RUK:n soveltuu, aika hurskastelua on väittää että pääsykokeet yliopistoon ovat jotenkin mitättömiä ja sitten 30 päivässä armeijassa jotenkin todella hienosti pystyttäisiin mittaamaan kenestä on "johtajaksi" - totuus on kuitenkin se että kunhan nyt kunto ei ole ihan rapatasoa ja pää ei ole kovin pipi niin AUK on varma nakki (kuten joku jo totesikin sinne määrätään välillä vaikka ei haluaisikaan) ja ei se RUK mitenkään mahdoton päämäärä ole. Koulutuksen tasosta taasen - jos kuudessa kuukaudessa sieltä tulee niin mahdottoman hyviä johtajia niin on se kumma miten muissa maissa pärjätään ilman armeijaa ja miten Suomessakin jopa naisia valitaan johtajiksi vaikka sieltä kauppakorkeasta.

 

Eli hieman nyt realismia mukaan...lentäjän työ ei edes ole mitään johtajatyötä - toki kurinalaisuudesta ja paineensiedosta voi olla hyötyä ja tätä vasten kyllä ainakin armeijasta pitämisestä ja/tai siellä pärjäämisestä voi olla hyötyä. Sensijaan vaatimuksena homma on mielestäni suoraan sanottuna huuhaata ja vanhojen ukkojen omaa kuppikuntaisuutta - sivari (tai jopa nainen!) voi olla ihan yhtä hyvin lentäjä kuin RUK:n käynyt jamppakin. Silti jos uravalintani olisi liikennelentäjäksi niin kävisin armeijan koska siitä ei varmasti ole haittaa, mutta tämä tosiaan vain siksi että ei tätä maailmaa voi valita.