Kesna 162 taas mäkeen !

[Jukka Takamaa 0]

http://www.ntsb.gov/ntsb/brief.asp?ev_id=20090319X54357&key=1

 

Vaikiaa on koneen kehittely tiatokoneilla.  

 

 

Videolta näkyy pieni ( väärin sijoitettu ? ) sivuperäsin.

 

http://www.youtube.com/watch?v=nfYhNqbAgyI

 

 

[Sami V J Hämäläinen 0]

Aika monet koneet tehdään ensin ilman sivuevää ja sitten sivuevän kanssa.

 

Sami

[Jussi Salminen 12]

Vaikiaa on koneen kehittely tiatokoneilla?

 

Onhan se, jos käyttäjä luulee, että tietokone tietää ja osaa jotakin. Tietokone muistaa ja laskee. Ei ajattele. Suunnittelu- / tekovioista on turha syyttää työkaluja. Ellei tiedä missä vika? Katsoo peiliin.

 

Pilotin kertoman mukaan kone pyörii lähes lattakierteessä. Sekä korkeus-että sivuperäsintehot katoavat jokseenkin kokonaan. Varsinainen harmi. Ei pitäisi missään tapauksessa joutua tai tehdä syksykierrettä. Ongelma hanskataan laittamalla käsikirjaan ehdoton kielto?

 

Ihmetystä herättää se, miksi peräsinasetelma on juuri sellainen kuin sen ei pitäisi oppikirjojen mukaan olla. Kun tämä ongelma ratkaistaan ja hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Voidaan siirtyä seuraaviin. Syöksykierteen oikenemattomuuden syy kun ei ole yksiselitteinen. Onhan näiden asiantuntijoita olemassa.

Tosi vähän, mutta kuitenkin.

 

Jussi Salminen

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Ville Saarelainen 0]

Mikähän noissakin BRS:n pelastusvarjoissa nyt mättää, kun ekan 162:n rysyssä viime syksynä koneen varjo ei auennut ollenkaan, ja nyt se aukesi muttei sen jälkeen irronnut.  ??? Toisaalta, jos kone oli kerran jo niin matalalla ettei pilotti voinut hypätä pois, niin olisiko BRS:n varjon irrottaminenkaan ollut enää turvallista?

[Jussi Salminen 12]

Mikähän pelastusvarjoissa mättää ?

 

Mitä merkillisimpiä syitä. Sellainenkin, ettei pelastusvarjo ole edes mukana silloin kuin pitäisi. Pienempiä syitä esim. kiinnitys-/irroitusmekanismit eivät toimi, vaijerit katkeilevat, punokset sotkeutuvat, varjo takertuu peräsimiin jne.

 

Tässä tapauksessa oli ilmeinen onni, ettei varjo irronnut. Kokkareista päätellen. Asia ei ole pilotin mielestä tärkeä? Seuraavalla kerralla sitten ( jollei tämä kerta jää viimeiseksi). Olen muuten kuullut sellaisen "viisauden", että  -"on pilotteja, joita vainoaa huono tuuri"-.

 

Jussi Salminen

 

 

[Jukka Takamaa 0]

 

Pilotin kertoman mukaan kone pyörii lähes lattakierteessä. Sekä korkeus-että sivuperäsintehot katoavat jokseenkin kokonaan.

 

Ihmetystä herättää se, miksi peräsinasetelma on juuri sellainen kuin sen ei pitäisi oppikirjojen mukaan olla. Kun tämä ongelma ratkaistaan ja hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

 

 

Onkohan pilotti löysyttänyt vyöt ja nojannut eteenpäin painopisteen muuttamiseksi lattakierteestä oikaisussa ?

 

Juuri tuota sivarin muotoa hieman epäilen ja suhdetta korkkariin...hyvin pienellä jopa esteettisyyttä lisäävällä muutoksella se alkaisi toimia. Jotenkin tuntuu että jos tavoite on että 70% myynnistä menee koulukoneiksi on tarkoitus niin koneen pitäis alkaa pikkuhiljaa lentämään hyvin ennen sitä.

[Jussi Salminen 12]

Onkohan pilotti nojannut eteenpäin painopisteen siirtämiseksi. Hieman epäilen ?

 

Eteenpäin nojailemalla ja epäilemällä tämä homma ei avaudu ollenkaan. Multa meni F3A-tuomarina ja -koneiden suunnittelu- ja testaushommien parissa 40v- ko. homman selvittelyyn. Se kertoo kahdesta asiasta. Ei ihan helppo juttu ja että olen hidasjärkinen.

 

Nykyisissä taitolekoissa nämä asiat on ymmärretty, suunniteltu, testattu perusteellisesti. Useimmat ovat sakkaustilassa ja syöksykierteissä ohjattavissa. Samaa vaadittiin silloin kun aloin miettiä näitä pienemmässä mittakaavassa. RC-taitolennokeissa näitä ominaisuuksia oli 10-15v ennen kuin lekoissa. Kirjallisuutta, tietoa, ohjeita ei ollut missään. Päiväkaudet tuomarijakkaralla koneita katsellessa aika kävi pitkäksi. Mietiskelin aikani kuluksi mitä koneet tekivät/eivät tehneet ja miksi.

 

Lekosuunnittelun vaikein osa-alue pitää sisällään hidaslento- ja kierreominaisuudet. Asiakokonaisuus pitää hahmottaa dynaamiseen tilaan. Kaiken lisäksi kysymys on kaikkien mahdollisten ja tuntemattomien tekijöiden synteesistä. Yksityiskohtia on senverran mihin tietoisuus riittää. Jos jotain merkittävää asiaa ei tiedä tai se unohtuu. Se tulee vastaan varmasti koelentovaiheessa.

 

Kaupalliset tuotteet eivät ole virheettömiä. Aika ja kustannukset rajaavat suunnitteluun ja testaamiseen käyttävissä olevat panostukset minimiin. Jälki on useinmiten sen mukaista. Laskeskelin taitolentolennokeista saadulla kokemuksilla tilastoa. Se saattaisi soveltua lekoihinkin. Uuskoneista: Kaikki pysyvät ilmassa, ovat ohjattavissakin, 1 sadasta on hyvä,  1 tuhannesta erinomainen. Kiistatta hyviä (legendoja) syntyy muutamia vuosikymmenessä.“Paketin” yksityiskohtainen tutkiminen selvittää sen miltä taustoilta, millä resursseilla se on saatu aikaan. Tämän kun käy läpi.  Into oman lekon suunnitteluun, tekemiseen laimenee kummasti. Tunneihmiset ovat asia erikseen. Hieno juttu. Uuslekoja syntyy kuin tyhjästä. Mitä enemmän tingitään vaatimuksista, laadusta. Sen enemmän.

 

Jussi Salminen