Olli Luoma

Hyvinvointivaltion säilyttäminen (jatkoa verotuksesta motkottamiselle)

7 viestiä aiheessa

Olin jokin aika sitten kuuntelemassa Erkki Toivasen esitelmää. Hän kertoi haastatelleensa Jean Moneta, jota pidetään eräänlaisena EU:n "isänä". Toivanen oli kysynyt, mitä mieltä Monet on pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Monet oli vastannut, että hyvinvointivaltion säilyminen on moraalikysymys. Tämä Monetin (mitenkä tuota nimeä pitää taivuttaa?) vastaus avasi tavallaan minun silmät. Hän oli todellakin oikeassa.

 

Tällä hetkellä ajatus kulkee niin, että minun on otettava kaikki yhteiskunnan tarjoama hyöty, koska se kuuluu minulle ja minä olen sen veroina maksanut. Tällainen ajattelumalli vie hyvinvointiyhteiskunnan tuhoon, koska julkiset menot kasvavat koko ajan ja verotusta on kiristettävä. Meidän on pystyttävä muuttamaan yhteiskunnan rakenteita. Pitäisi kysyä moraalin perään ja ajatustapaa olisi muutettava suuntaan; "minä otan yhteiskunnalta vain sen, minkä minä tarvitsen". Jos minä pystyn maksamaan itse sairauskuluni, minä maksan. Jos perheemme ei tarvitse lapsilisää, emme sitä ota.

 

Tiedän tämän olevan utopiaa, ei kuitenkaan niin pahaa kuin sosialismi  ;D Ongelmaksi muodostuu toisaalta suomalainen kateus ja tasapäistämisen tarve sekä toisaalta  moraali. Olemme liian pitkään eläneet valtion holhouksessa, on niin helppoa ottaa vastaan kaikki, mitä irti saadaan. Suomessa myöskin ajatellaan paljon niin, että esim. lapsilisien jakaminen kaikille perheille on tasa-arvokysymys. Ongelmaksi muodostuu myös se (moraalikysymys), että kun minä kerran maksan veroa, mitä minä siitä hyödyn?

 

Hyvinvointiyhteiskunta omalta osaltaan rapauttaa ihmisen välittämistä toisesta ihmisestä. Miksi minun pitää välittää, eikö tämä ole valtion asia? USAssa välitetään toisesta ihmisestä paljon enemmän kuin Suomessa, hyväntekeväisyyteen kerätään suuria summia ja hyväntekeväisyyttä tehdään konkreettisesti paljon enemmän. Osittain se on pelkkää pintaa, mutta myös huomattavalta osalta oikeaa välittämistä. Televisiosta tuli ohjelma, jossa haastateltiin Kalifornian maastopaloissa kotinsa menettäneitä suomalaisia. He kertoivat todella hämmästyneensä ihmisten auttamishalua (tiedän tämän kappaleen aiheuttavan rajua vastaväitettä).

 

Suomessa yhteiskunta  on kaapannut yksilön. Ihmisen ei anneta  ottaa vastuuta itsestään. Hyvinvointiyhteiskunta on tuonut paljon hyvää ja minä olen erittäin kiitollinen sille. Yhteiskunnan on annettava mahdollisuus ihmiselle, jos hän haluaa kouluttautua ja yrittää eteenpäin.  Kun yksittäiselle ihmiselle annetaan mahdollisuus luoda hyvinvointia itselleen, hän luo hyvinvointia yhteiskunnalle. Yksittäisen ihmisen on kuitenkin nähtävä, että hän itse saa hyötyä eteenpäin menosta.

 

Ennen edellisiä vaaleja Hämeen Sanomissa oli erittäin mielenkiinntoinen yleisönosastokirjoitus. Siinä kirjoittaja esitti nettopalkkaan siirtymistä. Mallissa palkansaajaa ei veroteta ollenkaan, vaan vero peritään yrityksiltä. Kun yritys palkkaa työntekijän, hänelle kerrotaan vain nettopalkka, jonka hän saa käteen. Valtio verottaa yritystä maksetun palkan pohjalta. Tällöin valtio pystyy ohjaamaan verotuksella yritysten rekrytointia. Esimerkiksi yli 55  tai alle 25 vuotiaiden palkasta maksetaan vähemmän veroa. Verotus voi tietysti olla myös progressiivista. Miksi tähän ei voida siirtyä? Koska silloin valtio ja poliitikot menettävät otteensa yksittäisestä kansalaisesta.

 

Jos tästä syntyy keskustelua, toivon sen olevan muutakin kuin pelkkää juupas-eipäs. En voi mitenkään yhtyä Holopaisen Pekan ajatuksiin, mutta mielestäni Pekka keskustelee hyvin (kuten opettajalle kuuluukin).

 

En ole jatkuvasti kirjautuneena foorumille, mutta pyrin osallistumaan tähän keskusteluun, jos sitä syntyy.

 

Olli L 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo olisikin melko hyvä malli, elän kuitenkin pelkojen maailmassa.Eli jos joku sopupuoli hyväksyisi tämän, toinen ei tuota voisi hyväksyä koska vastapuoli(miksi?) on juuri tuota mieltä.

Lähtökohta lienee syvällä johtuen maamme synnystä omaksi, aina joku on kusettanut tai muutoin vedättänyt, emme voi hyväksyä työnantajan ehdotusta, emme myöskään työntekijän.

Kumpainenhan yrittää aina vedättää kotiinpäin.Jos tuon hyväksyisin, siellähän on jokin takap.... jota en ole havainnut.

Nuorella valtiolla tuo voi vielä onnistua, vaihtoehtoisesti valtio jolla uusi tuleminen?Ehkä riittävästi vedätettäviä asukkaita.

Jos tuo onnistuisi täydellisesti olisimme lähes kommunismiin verratavissa olevaan ideologiaan, täällähän demarinaisetkin ovat ravunsyöttejä. ::)

Hukkasin vielä yhden väittämän, täällä saaristossa on pirtuajasta lähtien ollut ajatuksena ettei silloisia kilpailijoita hyväksytä, appiukkoni, n.8 vuotta sitten poistunut kertoi että naapuristosta löytyi useita taloja(silloin asuttuja) joissa koskaan ei ole näistä syistä käynnyt kylässä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt en Arne en oikein pystynyt seuraamaan ajatustasi. Ehkä ilmaisin itseni epäselvästi.

Kommenttisi liittyy ilmeisesti nettopalkkaan?

Se vaatisi aivan uuden ajatusmallin, missä kansalainen ei todellakaan maksaisi ollenkaan veroa ansiotulostaan. Palkatessaan työntekijän, sovittaisiin palkka, jonka työntekijä saa käteen. Tällöin veroista neuvottelijoina olisi vain työnantajat ja valtio. Veroa maksaisi työnantaja maksamastaan palkkasummasta. Tällä hetkellähän jo työnantaja kerää veron ja maksaa sen valtiolle työntekijän puolesta. Tässä mallissa työnantaja laskisi palkkasumman ja sitten veroprosenttien mukaan maksaisi veroa valtiolle. Veroprosentti voisi todellakin muuttua esim niin, että alle 25 vuotiailta se olisi x-prosenttia ja taas yli 25-vuotiailta x+5 prosenttia. Tämä taas kannustaisi työnantajaa palkkaamaan alle 25-vuotiaita, koska tällöin säästäisi rahaa. Samalla tavalla valtio voisi kannustaa työntekijöiden määrään liittyen. Mukana voisi olla myös progressio.

 

Tällähetkellä verotuksen uudistamisen ongelma on se, että valtio joka tapauksessa tarvitsee sen 30 + miljardia vuosittain. Veron korotukset ja kevennykset ovat yhtä tyhjän kanssa, koska verosumma ei voi muuttua, siinä vain pyöritetään rahaa taskusta toiseen. Sillä ei juurikaan ole merkitystä, nostetaanko hyvin ansaitsevien verotusta. Suurin osa verokertymästä tulee joka tapauksessa tavalliselta tallaajalta, sitä ei voida muuttaa miksikään.

 

Olli L

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Älä huolestu

Ajattelin sormillani miten oikeastikkin käy jos joku tuollaista ehdottaa, ideasi vai kenen sitten onkaan on mielestäni hyvä, ei vaan aivan helpolla täällä toteudu.

Tuo olisi mielestäni kannatettava mutta kukaan ei tuollaista lähde viemään eteenpäin, sanot mitä tahansa palkkauksesta tai palkasta, kumpikaan osapuoli ei hyväksy, kolmas ainakin pistää hanttiin, tuota tarkoitin vuodatuksellani.

Olethan havainnut väärä mies tai oikea nainen, ei mene läpi, ehdotus mikä tahansa, komitea miettimään ja asia hautautuu.

Tosin Liliuksen itsepuolustuspuhe, Ruotsissa asia olisi paremmin.???Tiedämme missä isäntä on, tiedämmekö?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin se on. Todellinen muutos voi tapahtua vain todella ison kriisin kautta, enkä totta vie sellaista toivo.

 

Olli L

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...

Jos tästä syntyy keskustelua, toivon sen olevan muutakin kuin pelkkää juupas-eipäs. En voi mitenkään yhtyä Holopaisen Pekan ajatuksiin, mutta mielestäni Pekka keskustelee hyvin (kuten opettajalle kuuluukin).

...

 

Kiitos Olli ystävällisistä sanoistasi. En minäkään yhdy kaikkiin mielipiteisiisi, mutta kyllä me varmasti keskustelun pystymme pitämään juupas-eipäs väittelyn ulkopuolella.

 

Esitit mielenkiintoisia ajatuksia, joita en suoralta kädeltä tyrmää. Minä olen kuitenkin perin skeptinen pelkän hyväntekeväisyyden suhteen. Se on erittäin hyvä asia ja sopii vallan hyvin yhteiskunnan sosiaalitoimen oheen ja tueksi, mutta ei sen varaan kaikkea voi jättää mikäli emme halua takaisin entistä piika- ja renkiyhteiskuntaa, jossa ainoa sosiaaliturva oli hyväntekeväisyys ja toisaalta suuri perheyhteisö.

 

Tällä hetkellä, kun kunnat painivat talousongelmien kanssa esimerkiksi kirkon ruoka-apu on enemmän kuin tarpeen monelle. Jotkut ihmiset saattaisivat jopa nälkiintyä (tai kuolla nälkään?), kun joutuvat avustuksiaan odottamaan luvattoman kauan eri syistä.

 

Olen ikäni ollut vasemmistolainen, mutta ei se minulle ole mikään "pyhä asia". Sama se millä nimellä asioita kutsutaan, mutta kaikki me muodostamme tämän yhteiskunnan ja toimimme sen parhaaksi ja eteen. Eikä niitäkään, jotka eivät eri syistä pysty tai halua kantaa "korteaan kekoon" pidä jättää sivistysvaltiossa oman onnensa nojaan. Minusta on yksinkertaisesti väärin sellainen tilanne, jossa jotkut saavat ansioita vuositasolla miljoonia (jopa kymmeniä tai satoja) ja toiset elävät köyhyysrajan alapuolella - etenkin koska maamme ei ole köyhä.

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen tuossa lueskellut, kuten moni varmaankin on huomannut, ehkä olen maininnutkin asiasta, Paasikiven päiväkirjamerkintöjä.

Raskasta luettavaa jo pelkästään koska kyseessä suoraan paperille kirjoitettua, usein pikakirjoituksella merkittyä.Raskasta toisaalta koska maamme tulevaisuutta käsiteltiin sotien jälkeen.

Elämme näillä neuvotteluilla osittain vieläkin.

Amerikoissa asia menee tosiaan eri raiteilla, siellä ei suoraan tällaista tilannetta ole ollut ja siellä käsittääkseni vieläkin tosiaan kuollaan nälkään suorilta jaloin tai nato asennossa useimmiten.

En ole lyhyen kulkumatkani aikana useastikkaan tavannut nälkään kuolleita, kuolleita kylläkin.Toki jos syvemmälle kuljemme, kaikki muu toiminta hiipunut ja ruokakupille ei ole päästy, tämä toki harvoin esiintynyt vimosina vuosikymmeninä.

Jos pelkästään jätämme tuon työnantajan piikkiin tulevaisuutemme työuran jälkeen, olen huolissani, nykymallin mukaan kuntayhteisö lopetetaan, nyt joku huutaa Eiii, näin kuitenkin käy, valtio, kuka? hoitaa minua eläköitynyttä, viinan kiroihin sortunutta.

Elän niinkin pitkään kun vaimo jaksaa ruokkia, iloiset naapurit keräävät minulle kossua ja voisilmäpullaa, älkää ihan tosissanne.

Kuten jo sanoin, idea on kommunismiin viittaava, taisi olla Marx, Engels ja Jung jotka tällaisia kirjoittivat, Orvo lisäisi tuohon Freudin.

Keskusteltava asia toki ja väitän jos Ollin esittämällä tavoin toimisi ja kaikki aina keräilisi naapurin hyväksi jos kato kohtaa, mites jos naapurille sattuu kato kymmenen vuotta ja sitten itsellekkin, mistä kerätään.

No minä taas. ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään