Jukka Takamaa

Hurjimmat pakkolaskuselviytymiset.

41 viestiä aiheessa

Se mitä tulee tuohon Nipan siivellä "roikkumiseen", niin Nipan kertomana hän seurasi hyökkäävää johtajaansa. Karhusen kirja kertoo ilmataistelusta seuraavaa:

 

"Hasse Windin onnistui kiepsahtaa yhden Jakin taakse: tykki jysähti ja punalentäjä suistui alas. Siipiohjaaja ei ollut kapteeniaan huonompi, vaan teki saman tempun toiselle Jakille"

 

 

Eipä siinä tuijotella johtajan siivenkärkiä enää, kun taistelua pukkaa päälle. Teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa...myös wing manille. Tuossa tapauksessa on alkuhyökkäyksen jälkeen oltu omillaan ;).

 

Joo eipä tietenkään, mutta en tarkoita tätä vaan Windin kirjassaan mainitsemaa tilannetta jossa Nipa oli häneltä kateissa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

 

Tämän Windin viimeisen lennon voisi erottaa omaksi keskustelukseen?

 

Onko tiedossa mitä Windin ja Katajaisen piti käydä tiedustelemassa? Lentokenttiä? HLeLv 24 lensi heidän jälkeensä samana päivänä vielä kaksi tiedustelua parilla: Puro (MT-449) ja Nyman (201) 10.45-11.30 3000 m sekä Riihikallio (454) ja Saarinen (452) 12.40/13.00 - 13.30 3000 m.

 

Lisäksi HLeLv 34:n Juutilainen lensi tiedustelulennon MT-459:llä 15.00-16.10 4000 m ja 1 "Mustang" alas. Tämä lento on ilmeisesti ollut lentokenttätiedustelu jossa on käyty aina Jäppilässä asti! Eli syvällä - n. 60 km - vihollisen alueella. Verratkaa tähän viestiketjuun "Kesän 1944 lentokenttätiedustelut ja niiden tulokset" by Martti "Jei": http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,75618.0.html ja siinä ensimmäinen lainaus.

 

 

Hasse Wind ja Katajainen ovat mahdollisesti lentäneet juuri Viipurin alueella sulku-/suojauslentoa lentänyttä Jak-9 porukkaa päin. Yleensä ne näyttävät olleen 6 koneen ryhmiä. Ehkä taistelu on sattunut juuri vuoronvaihdon aikaan, jolloin vastassa on ollut noin tusina konetta.

 

Kari

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kenttälentovarikko 1:ssä (Tulo 14290/1) ainoa 28.06.1944 korjattu 109 oli MT-441 (- 2.7. asti). Lähipäivinä on paikattu pääasiassa muutamaa G-2 ja G-6. Windin kone lienee siis korjattu yksikössä, mutta en voi varmistaa asiaa sillä arkistosta ei löydy 3./HLe.Lv.24 eikä Leko/HLe.Lv.24:n sotapäiväkirjaa kyseiseltä ajalta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lainaus toukokuussa ilmestyvästä kirjastani Jyrisevä taivas - Israelin ilmamahdin synty ja kehitys:

 

"F-15 ja Skyhawk törmäävät 1.5. harjoituslennolla. Skyhawk-lentäjä käyttää heittoistuinta, mutta F-15:n ohjaaja, Zvi Nedivi, onnistuu laskeutumaan koneellaan, josta oikea siipi puuttuu kokonaan. Vahingon laajuus selviää ohjaajalle vasta laskeutumisen jälkeen."

 

Vuosi on siis 1983. Youtubessa on tapauksesta History Channelin video:

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moro!

 

Nää kannattais myös lukea/huomioida:

 

http://www.kirja-arvostelut.com/9525026388

 

http://www.kirja-arvostelut.com/9510171840

 

Tuomo teki todella pitkää tutkimustyötä näiden eteen,esim Karhilan

jutut,päiväkirjat ym..

 

Lisäksi Tuomo oli pitkään kanssamme linjoilla lentämässä "illua"(IL2 Sturmovik) ja

hallitsi asiansa virtuaalipilottina.

 

Marttihan on jo asian maininnut mutta kerrataan ettei hyvät opukset jää unholaan,löytyy kirjastoista jos

ei halua allekirjoittaneen malliin omia.

 

Harri

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minusta hurjmman pakkolaskun teki helmikuussa 1973 Kar-Airin reittikone OH-KOA. Kova jäätäminen aiheutti De Havilland DHC-6-200 Twin Otterin oikeaan moottoriin häiriön. Oulusta Kuusamoon matkalla ollut kone teki pakkolasku Pudasjärvelle. Lentokone särkyi, mutta kaikki 18 ihmistä selvisivät hengissä. Kippari tosin loukkaantui pahasti.

 

Esa 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minusta hurjmman pakkolaskun teki helmikuussa 1973 Kar-Airin reittikone OH-KOA. Kova jäätäminen aiheutti De Havilland DHC-6-200 Twin Otterin oikeaan moottoriin häiriön. Oulusta Kuusamoon matkalla ollut kone teki pakkolasku Pudasjärvelle. Lentokone särkyi, mutta kaikki 18 ihmistä selvisivät hengissä. Kippari tosin loukkaantui pahasti.

 

Olikos se tämä keikka, kun matkustajat teki ensin heinäladosta savumerkkejä, ja sitten ihmeteltiin, että mistäs saisi yösijan...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuon Otterin moottorin särkymisen todettiin johtuneen Norjaslaisen moottorihuollon puutteista ja kone meni määkeen koska ei pysynyt jäätävissä olosuhteissa ilmassa yhdellä moottorilla.

[ attachment removed / expired ]

Tuolloin tuli Ruotsista Heko (Vertol) pelastustöihin kun Suomessa pelastushelikopteritoiminta oli vielä lapsenkengissä...

Markku

Tässä lähdössä Oulun lentoasemalta tositoimiin..

 

[ attachment removed / expired ]

Sama

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olikos se tämä keikka, kun matkustajat teki ensin heinäladosta savumerkkejä

Kyllä oli. Kippari ehti kertoa, että mäkeen mennään, mutta ei tiennyt missä. Lennonjohdon näkökulmasta tilanne oli karmea. Voi olla hengissä selvinneitä, mutta kaikkein tärkein tieto, tarkka paikka, puuttui. Apuun hälytettiin kaikki mahdollinen.

 

Esa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin kävi myös perämiehelle.

 

-A-

 

Lehtiuutisen mukaan perämies loukkasi jalkansa. Lensi myöhemmin Finnairilla ainakin ATR:iä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lehtiuutisen mukaan perämies loukkasi jalkansa. Lensi myöhemmin Finnairilla ainakin ATR:iä.

 

Koneen kapteenille - Kauko Aaprolle - ei käynyt aivan yhtä hyvin. Hän sai, ilmeisesti useiden luunmurtumisiensa seurauksena

aivoveritulpan ja sai vaikean aivoinfarktin. Hän kuoli, todennäköisesti vammojensa seurauksena n. kaksi vuotta sitten.

 

Hänen leskensä, Greta Aapro, voi hyvin ja asustaa pari kerrosta alempana samassa taloyhtiössä kuin minäkin.

 

EDIT: Kake oli äitini lapsuudenystävä Lauritsalasta. Pienissä ympyröissä tämä maailma pyörii...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä on vanha keskusteluketju, mutta koin tarvetta korjata isoisääni Kauko Aaproa koskevat virheet, vaikkakaan ei ehkä niin vakavia, mutta joita näkyy useammassa paikassa. Virheelliset tiedot antanut Seppo Pietikäinenkin on jo edesmennyt, joten häntä en voinut pyytää korjaamaan tietoja.

Tosiaan pappani, Kake, loukkaantui melko vakavasti, mutta toipui täysin ja väitteistä huolimatta kyllä tietääksemme lensikin sen jälkeenkin. Näin ainakin hänen tyttärensä, äitini muistelee. Eli siis vielä monia, hyviä eläkepäiviä ja vasta useita vuosia myöhemmin sai tosiaan aivoinfarktin (joka ei millään tapaa johtunut onnettomuudesta), joka vei vain hetkellisesti liikuntakyvyn, joka kyllä pian palautui, mutta vei osittain loppuelämäksi puhekyvyn = afaasia. Koskaan ei ole Kauko halvaantunut. Vietti eläkevuosiaan mökillä halkoja hakaten ja kalaverkkoja kokien. Elämänsä loppupuolella sairasti syöpää, mutta se ei miestä kokonaan nujertanut vaikkakin loppuvuosina vietti useat vuodet sairaalahoidossa kun isoäitini ei enää pystynyt omaishoitajana toimimaan. Ikä ja sairaudet tekivät sen, että 86 vuotiaana keuhkokuume lopulta vei heikentyneen. 

Vaimonsa, isoäitini, Greta Aapro, menehtyi vuonna 2016, 92 vuotiaana. 

Lämmin kiitos kaikille pappani puolesta hienoista sanoistanne. Kauko oli hieno, huumorintajuinen, ahkera, nöyrä mies ja ihana isoisä. Häntä ja isoäitiäni kovasti kaivaten, 

Tiia, Kaukon tyttären tytär

P.S. isovanhempien jäämistöstä olen pelastanut papan lentäjän takin. Olisiko jollain tietoa olisiko sellaiselle vanhalle joku kiinnostunut instanssi, johon voisin sen luovuttaa? 

 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään