Valmet Vihurin kohtalonlento 20.4.1959

[Markku Kanninen 447]

Huhtikuun 20 päivä 1959 syöksyi Vihuri VH-40 maahan Porin lentokentällä. Lento oli kahdella tapaa kohtalokas: Ohjaajaoppilas kuoli ja tämä moottorihäiriöstä alkunsasaanut surmanlento aiheutti sen, että kone asetettiin seuraavana päivänä lopullisesti lentokieltoon ja koneet romutettiin yhtä lukuunottamatta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmet_Vihuri

Tuossa Wikipedia väittää jotta konetta oisi ohjannut Pääministeri Kuuskosken poika mutta hän oli kuollut jo VH-4:n tuhoutuessa 14.12.1957

 

Vihurin prototyyppi

[ attachment removed / expired ]

Ainoa säilynyt VH-18

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

VH-7 kaputti 25.8.55

[ attachment removed / expired ]

Vihurit Rovaniemen talvileirillä 1957

[ attachment removed / expired ]

Markku

 

[Antti Laukkanen 15]

Tänään 50 vuotta -lähetys mainitsi myös asiasta pilotin nimeä ja muita detaljeja myöten. Päivän lähetyksessä oli muutakin ilmailuaiheista asiaa.

 

http://areena.yle.fi/toista?id=2124983

 

-A-

[Markku Kanninen 447]

Niinpä onkin...kiitos Antti

Tuosta Mielosen lennosta on selostus "Kohtalokkaat lennot 1945-88" opuksessa: Hän oli moottorin pysähdyttyä lähestynyt Porin kiitotietä 30. Kynnyksellä korkeutta oli ollut liikaa (200-250m). Kone oli kaartanut vasemmalle tehnyt virheliikeen, iskeytynyt kenttään ja syttynyt tuleen.

Konetyyppihän oli ollut lentokiellossa aikaisemminkin: 1.3-10.5.1957.

Markku

[Jussi Salminen 12]

VH-7 kaputti 28.5.-55.

 

Kuvasarja aiheesta. Kuvat VFS

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Mikä tarina on tuosta siivestä...metallirakenteinen Pyörremyrskyn siipi....niinkö ?

[Jussi Salminen 12]

Metallirakenteinen Pyörremyrskyn siipi ?

 

Peraatteessa kyllä. Siihen jouduttiin tekemään useita muutoksia. Erittäin hyvä kokonaisnäkemys Vihurin kehityshistoriasta on Jukka Raunion Lentäjän Näkökulmassa.

 

Jussi Salminen

[Osmo Jalovaara 188]

Vihuri sai lehdistön ajojahdin vuoksi aivan tarpeettoman huonon maineen. Kampanjan taustavoimat taas olivat hyvin sekalaiset ja moninaiset, eikä kaikkea enää näin pitkän ajan kuluttua kyetä edes tutkimaankaan. Usein unohdetaan ne taloudellisesti ja poliittisesti rajalliset mahdollisuudet, jotka Suomella olivat sen ryhtyessä hankkimaan uutta harjoituskonetta sodanaikaisten tilalle. Vihuri oli hyvä jatkokoulutuskone hyvin lento-ominaisuuksin. Moottorin kanssa oli ongelmia, mutta moottorihäiriö ei suoranaisesti aiheuttanut yhtäkään niistä yhdeksästä kuolemantapauksesta, jotka Vihurilla sattuivat vajaan kuuden vuoden palvelusaikana. 

Ihmettelen Wikipedian tietojen epätarkkuutta. VH-4:n (Kolehmainen - Kuuskoski) tuhoutumispäiväksi ilmoitetaan 14.8.57, vaikka se oli 14.12.57. Kuuskosken isä ei ollut tällöin pääministeri vaan KHO:n presidentti. Hänestä tuli kesällä -58 virkamieshallituksen pääministeri. VH-47:n (Sainio) tuhoutumispäivä ei suinkaan ollut 15.4.59 vaan 4.4.59.

 

 

OJ

[Jukka Takamaa 0]

  4/21/2009 at 09.09, Jussi Salminen kirjoitti:

Metallirakenteinen Pyörremyrskyn siipi ?

 

Peraatteessa kyllä. Siihen jouduttiin tekemään useita muutoksia. Erittäin hyvä kokonaisnäkemys Vihurin kehityshistoriasta on Jukka Raunion Lentäjän Näkökulmassa.

 

Jussi Salminen

 

Suomalaiset Hävittäjät ( 14 ) sarjan kirjassa ( Stenman Keskinen Niska ) mainitaan Tampella Mercury moottori ( Blenheim lisenssi ). Spinnerit näyttää olevan ainakin kahta tyyppiä ja onko cowlinkikin suoraan kopio Blennusta ?

 

18 konetta tuhoutui lähinnä moottorivikoihin ja 9 pilottia menetti henkensä joista 5 lentokurin rikkomisen takia.

 

  Lainaa

Vihuri sai lehdistön ajojahdin vuoksi aivan tarpeettoman huonon maineen. Kampanjan taustavoimat taas olivat hyvin sekalaiset ja moninaiset, eikä kaikkea enää näin pitkän ajan kuluttua kyetä edes tutkimaankaan. Usein unohdetaan ne taloudellisesti ja poliittisesti rajalliset mahdollisuudet, jotka Suomella olivat sen ryhtyessä hankkimaan uutta harjoituskonetta sodanaikaisten tilalle. Vihuri oli hyvä jatkokoulutuskone hyvin lento-ominaisuuksin. Moottorin kanssa oli ongelmia, mutta moottorihäiriö ei suoranaisesti aiheuttanut yhtäkään niistä yhdeksästä kuolemantapauksesta, jotka Vihurilla sattuivat vajaan kuuden vuoden palvelusaikana. 

Ihmettelen Wikipedian tietojen epätarkkuutta. VH-4:n (Kolehmainen - Kuuskoski) tuhoutumispäiväksi ilmoitetaan 14.8.57, vaikka se oli 14.12.57. Kuuskosken isä ei ollut tällöin pääministeri vaan KHO:n presidentti. Hänestä tuli kesällä -58 virkamieshallituksen pääministeri. VH-47:n (Sainio) tuhoutumispäivä ei suinkaan ollut 15.4.59 vaan 4.4.59.

 

 

OJ

 

No tuo Mielosen kaputti oli välillisesti moottorivian aiheuttama. Vaikea varmaan sovittaa lentokorkeutta laskussa jos moottori käy kuinka sattuu ?

Mielestäni lentokoneen kabiini on jopa turhankin väljä ja kowlinkia ei ole mietitty meidän olosuhtesiin..vaan on vakiomalli brittien koneesta jossa sama moottori. Se, että siipi on kopio maailmansodan hävittäjästä kertoo todellakin säästömielialasta. Miksi suunnittelusta pitää säästää..kun ei se juuri hankintaan ( kokonaishintaan ) nähden säästä mitään ?

[Juha Klemettinen 28]

  4/21/2009 at 09.55, Jukka Takamaa kirjoitti:

Se, että siipi on kopio maailmansodan hävittäjästä kertoo todellakin säästömielialasta. Miksi suunnittelusta pitää säästää..kun ei se juuri hankintaan ( kokonaishintaan ) nähden säästä mitään ?

 

Täytyy muistaa, että Vihurin suunnittelun lähtökohta oli Bf-109, ts. tarkoitus oli tehdä harjoitushävittäjä Mersun (Ilmavoiminen hävittäjätyyppi suunnittelun aikaan) alapuolelle. Tätä taustaa vasten on hyvin ymmärrettävää, että koneessa hyödynnettiin maailmansodan aikaisia ratkaisuja. En suoraan muista oliko itse cowlinki Bristolin standarti cowlinki Mercurya varten vai muunnelma siitä. Moottorilaitteista iso osa on blennusta, kun taas ohjaamokomponenteista löytyy paljon Mersun osia. Luulisin, että Vihuri on maailman ainoa konetyyppi jonka mittaritaulusta löytyy venäläisiä, saksalaisia, amerikkalaisia ja suomalaisia mittareita...

Juha

[Jouni Laukkanen 65]

  4/21/2009 at 09.55, Jukka Takamaa kirjoitti:

Mielestäni lentokoneen kabiini on jopa turhankin väljä ja kowlinkia ei ole mietitty meidän olosuhtesiin..vaan on vakiomalli brittien koneesta jossa sama moottori. Se, että siipi on kopio maailmansodan hävittäjästä kertoo todellakin säästömielialasta. Miksi suunnittelusta pitää säästää..kun ei se juuri hankintaan ( kokonaishintaan ) nähden säästä mitään ?

 

Millainen sen kabiinin olisi sitten pitänyt olla? Entä cowlingin?

 

Siipihän oli aerodynaaminen kopio Pyörremyrskyn siivestä, joka "todettiin vastuksen kuin sakkausominaisuuksiensa puolesta hyväksi", niin miksi olisi vielä pitänyt lähteä suunnittelemaan uutta siipeä, josta olisi voinut tulla susi?

[Markku Kanninen 447]

HEI !

Tuota Wikin sivuahan päivitetään: mm. tuota Kuuskosken VH-4 kaputtia päivämäärineen ei mainittu kun tuon linkin kopsasin tuohon säikeen aloitustekstiin....

"Sivua on viimeksi muutettu 20. huhtikuuta 2009 kello 18.10. Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License. Wikipedia ® on Wikimedia-säätiön rekisteröimä tavaramerkki."

 

[Jukka Takamaa 0]

  4/21/2009 at 10.30, Jouni Laukkanen kirjoitti:

Millainen sen kabiinin olisi sitten pitänyt olla? Entä cowlingin?

 

Siipihän oli aerodynaaminen kopio Pyörremyrskyn siivestä, joka "todettiin vastuksen kuin sakkausominaisuuksiensa puolesta hyväksi", niin miksi olisi vielä pitänyt lähteä suunnittelemaan uutta siipeä, josta olisi voinut tulla susi?

 

Siipihän on varmaan hyvä siipi...mutta onko muut osat siihen sopivia ?

 

Caulinkia; http://en.wikipedia.org/wiki/File:FW_190_F.jpg

 

Kabiini 8-12 % pienempi ...ja asento 4 astetta eteenpäin kallellaan ( näyttää olevan takaa tiukka ) niin ok ( taka-rungolle siis pientä viilausta myös ).

[Martti Kujansuu 180]

Kaksi luetteloa Vihurin yleisimmistä vioista löytyvät täältä.

[Ilkka Toivanen 4]

  4/21/2009 at 10.43, Markku Kanninen kirjoitti:

HEI !

Tuota Wikin sivuahan päivitetään: mm. tuota Kuuskosken VH-4 kaputtia päivämäärineen ei mainittu kun tuon linkin kopsasin tuohon säikeen aloitustekstiin....

"Sivua on viimeksi muutettu 20. huhtikuuta 2009 kello 18.10. Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License. Wikipedia ® on Wikimedia-säätiön rekisteröimä tavaramerkki."

 

Markku, Wikipediahan perustuu siihen, että kuka tahansa voi muokata artikkeleita ja korjata virheitä, jos niitä huomaa, kunhan vain mainitsee lähteet!

 

Ei kun vaan tunnusta luomaan...

[Markku Kanninen 447]

  4/21/2009 at 11.56, Ilkka Toivanen kirjoitti:

Markku, Wikipediahan perustuu siihen, että kuka tahansa voi muokata artikkeleita ja korjata virheitä, jos niitä huomaa, kunhan vain mainitsee lähteet!

Ei kun vaan tunnusta luomaan...

Joo kyllä tuo päivityshomma on tiedossa. Tein vai huomion...tuo ajankohta n. puolituntia tämän säikeen avaamisen jälkeen pisti silmään...

eilen wikissä luki:"..... Toukokuussa 1959 kone joutui lopulliseen lentokieltoon pääministeri Reino Kuuskosken pojan kuoltua Vihuri-onnettomuudessa....."  tuota alkuun kommentoin. Päivittäjällä vain vielä päivämäärät vähän hakusessa.

Oon kyllä aatellu tuota päivitystouhuakin mutta oon katsonut vielä liian isoksi hommaksi...

Markku

P.S. Mainoskatko; erinomainen Vihuritietolähde:

Jukka Raunio "Lentäjän näkökulma"  1991

[Jussi Salminen 12]

VH-1

 

Muutama kuva proto-Vihurista. Koelentäjät E Halme, K Tiitinen, V Salminen.  Esko Halme aloitti Vihurin koe- / evaluutiokoelennot. Hänen jäätyään eläkkeelle niitä jatkoi  Vilkku Salminen. Myöhemmin koelentueeseen liittyivät K Tiitinen ja V Hietamies. Vihuri  jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Vihurin historia on särmikäs. Siinä vaiheessa kun poliitikot ryhtyivät asiantuntijoiksi. Vihurin tarina oli jo ohi. Ilmavoimien sodan jälkeisessä kehityksessä sillä kuitenkin päästiin yhden kriisivaiheen yli. Vielä nykyäänkin. Mielipiteitä näyttää riittävän. Kuvat. VFS

 

Jussi Salminen

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Osmo Jalovaara 188]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, onko täällä palstalla muitakin kuin allekirjoittanut, joka on lentänyt Vihurilla ja tietää omakohtaisesti jotakin sen ominaisuuksista?

 

OJ

[Osmo Jalovaara 188]

  4/21/2009 at 11.36, Martti Kujansuu kirjoitti:

Kaksi luetteloa Vihurin yleisimmistä vioista löytyvät täältä.

 

Tämä on Aulis Bremerin laatima mielenkiintoinen VH:n vika/puutelista. Osa moitteista on asiallisia, osa luokkaa "olisi hyvä olla" ja osa luokkaa "olisi hauskaa,kun olisi". A.Bremerillä oli monien käsityksn mukaan Vihuri-asiassa oma salainen agendansa, joka lienee vaikuttanut listan pituuteen.

Muutama yleishuomio kuitenkin:

- Kaikki moottorit eivät suinkaan olleet Tampellan lisenssivalmistamia, vaan osa oli alkuperäisiä Bristoleita, osa Puolassa lisenssillä tehtyjä - paljon mm varaosia, osa saksalaisilta ostettua sotasaalistavaraa alkuperältään lähinnä Ranskasta. Yhdessäkään VH:ssa ei ollut tehtaalta lähtiessään uutta moottoria. Moottorit olivat olleet käytössä ensisijaisesti Blenheimeissa ja sodan jälkeen useamman vuoden seisoneet koneissa ulosvarastoituina. Tampella peruskorjasi kuitenkin kaikki ennen kuin ne asennettiin Vihureihin. Eräs tieteenhaara on sitten keskustelu, olisiko koneeseen pitänyt valita Mercury VIII:n sijasta Wright Cyclone tai P&W Twin Wasp, mutta tässä vaiheessa se on pelkkää kolpakkostrategiaa.

- Koneen runko oli vahva. Sen voi todeta jo ylläolevasta VH-7:n kaputtikuvasta. Ohjaamo on miltei ehjä, ja vain toinen koneessa olleista loukkaantui. Kaputti muuten aiheutui siitä, että ohjaaja unohti sauvan lukituksen päälle startissa.

- Niinkuin täällä jo edellä todettiin, siiven aerodynamiikka oli pääosin peräisin Pyörremyrskystä. Se edusti varsin edistynyttä 1940-luvun tietämystä, eikä sen suhteen juurikaan ole esitetty moitteita. II-sarjan siivekkeet olivat raskaat. Mm. vaakakierteessä oikealle jouduin aina vääntämään kahdella kädellä, kun oikea käsi yksin ei antanut tarpeeksi momenttia. III-sarjassa tämäkin puute korjautui suurimmaksi osaksi.

- Yleisesti ottaen Vihuri oli lentokoneena hyvätapainen ja johdonmukainen lennettävä. Meillä, jotka olimme lentäneet SZ:n ja VI:n jälkeen Pyryllä ennen siirtymistä Vihuriin, siinä ei ollut mitään ongelmia. Jollakin, pienellä osalla myöhemmistä oppilaista, jotka eivät saaneet kokemusta todella vaativasta PY:stä, oli kuulema vaikeuksia suorittaa hyppy alkeiskoneesta suoraan VH:iin. Valmet ja tohtori Vainion suunnitteluryhmä ansaitsevat täyden kunnian vaikeissa olosuhtuissa hyvin hoidetusta projektista.

- Keskusteltaessa VH:sta täytyy aina muistaa, että sen suunnitteluparametrejä laadittaessa 40-luvulla Suomi oli uskomattoman köyhä, eikä ulkomaanvaluuttaa ollut saatavana edes tuotantoelämän välttämättömiin tarpeisiin. VH oli köyhän miehen ratkaisu ja parsittu laitteiltaan kasaan niistä tavaroista, mitä oli sodan jälkeen varastoon jäänyt. Tämä tahtoo aina unohtua nykyisen Hornet-valtion (mistä olkaamme ylpeitä ja kiitollisia!) sukupolvilta, jotka eivät tunne, tai tuskin ovat koskaan kokeneet sellaista hankalaa rajoitusta kuin käytettävissä olevan rahan määrä. Sitä paitsi olemme nyt 60 vuotta myöhemmin äärettömän paljon viisaampia kuin silloin!

- Mitä sitten tulee Vihurilla lentämiseen, niin eipä tullut koskaan edes mieleenkään kieltäytyä keikasta, jos konetta ja varjoa tarjottiin.  50-60 vuotta sitten koneissa oli häiriöitä. Se tavallaan kuului asiaan, eikä se mainittavasti ainakaan 18-vuotiaiasta pojankloppia häirinnyt. Pääasia oli, että pääsi ilmaan! Nykyisissä suihkumoottorikoneissa vikatiheys on aivan murto-osa silloisesta, eikä senaikaista enää voitaisi hyväksyäkään. Sillä ainoalla jäljellä olevalla Vihurilla, VH-18:lla tuli viisi lentoa lentopäiväkirjaan ja yksi haaveri Porissa, kun pääteline upposi rullauksessa pehmeään kenttään, ja kone meni nokilleen. Ilmavoimien komentaja tuomitsi asian valtion vahingoksi puutteellisen briefauksen vuoksi.

- Alakuvassa keskellä seisova Kalervo Tiitinen oli yliluutnanttina erinomainen lennonopettajani Kauhavalla. Rauhallinen hämäläinen, joka jakoi opetusta kuivan huumorin säestämänä.

 

OJ

 

 

-

[Markku Kanninen 447]

  4/21/2009 at 15.26, Osmo Jalovaara kirjoitti:

- Alakuvassa keskellä seisova Kalervo Tiitinen oli yliluutnanttina erinomainen lennonopettajani Kauhavalla. Rauhallinen hämäläinen, joka jakoi opetusta kuivan huumorin säestämänä.

OJ

Minä en voi nuorempana muutakuin kehua, että olen sentään pikkupoikana (noin 10.v.) nähnyt ja kuullut Vihuripuljan lentävän Oulun taivaalla... Mutta Tiitinen tuli kyllä tutuksi Oulun lentoaseman päällikkönä. Hän oli upseeri ja herrasmies jota ei nuorenmiehen kärsinyt sinutella. Hän oli tosiaan noita hiljaisia, vaiolikose hitaita hämäläisiä jolla juttuja ja muisteluja riitti ilmailun ihmeelliseltä saralta. Muisteluja riitti sotalennoista Peltiheikillä (BL-) koelentohommista Kuorevedellä yms. Jos Tiitinen astui toimistoon niin sai katsoa kellosta jotta nyt meni työajasta vähintään pari tuntia ”kuunteluoppilaana”; no, eihänse haitannut kun palkka juoksi. Vihuri vilahteli monesti noissa muisteloissa, mieleen jäi mm.kun sanoin hänelle olleeni jonkun päivän rokulissa poskiontelotulehduksen takia: tähän Tiitinen kertomaan kuinka hänelläkin oli kerran poskiontelotulehdus muttakun hän kävi Vihurilla kaartotaisteluharjoituslennolla niin kovassa vedossa mätä valahti lentohaalarin rinnukselle ! Kun utelin häneltä tämän Vihurin ”vaarallisuudesta” hän sanoi suunnilleen samat asiat Osmo ja  tuumasi myös ettei tuo lentokuri ollut välttämättä aivan ”nykytasolla”. Tiitinen lensi muuten viimeisen lennon Vihurilla 4.5.1959, siis kaksi viikkoa lentokieltoon määräämisen jälkeen….ja nykyisin hän lentää varjolaivuessa, rauha muistollleen.

Markku

 

[Jouni Laukkanen 65]

  4/21/2009 at 11.24, Jukka Takamaa kirjoitti:

Siipihän on varmaan hyvä siipi...mutta onko muut osat siihen sopivia ?

 

Caulinkia; http://en.wikipedia.org/wiki/File:FW_190_F.jpg

 

Kabiini 8-12 % pienempi ...ja asento 4 astetta eteenpäin kallellaan ( näyttää olevan takaa tiukka ) niin ok ( taka-rungolle siis pientä viilausta myös ).

 

Miksi Vihuriin olisi pitänyt laittaa FW 190:n moottorisuojus? Ja miksi kabiinia olisi pitänyt pienentää? Sehän on sentään se osa mikä on edelleenkin hyötykäytössä.

[Jussi Salminen 12]

Onko täällä foorumilla muitakin kuin allekirjoittanut, joka on lentänyt Vihurilla ja tietää omakohtaisesti jotakin sen ominaisuuksista ?

 

Veikkaan, ettei löydy? Tuskinpa harvoilla tietävillä on intoa muistella enää vanhoja Vihuri-ongelmia ? Niitä kun jauhettiin varsin perusteellisesti aikanaan. Säikeen alkuperäiseen aiheeseen liittyen löysin nämä. Kuvat VFS

 

Jussi Salminen

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Osmo Jalovaara 188]

Kun edellä viitattiin VH:n cowlingkiin ja sen puutteisiin, niin todettakoon, että Vihurin Mercury-moottorin jäähdytyksen samoin kuin imuilman etulämmityksen kanssa oli joitakin ongelmia. Veljekset Karhumäki teki keväällä 1958 ehdotuksen Ilmavoimille koneiden varustamisesta Twin Wasp R-1830 moottoreilla. Jäähdytyksen säätö olisi tapahtunut kiduslevyillä DC-3:n tapaan ja etulämmityskin olisi ollut kolmosen tyyppinen ja tehokas. Työ olisi sopinut Karhumäelle erittäin hyvin työllistäjänä ja Kuoreveden tehtaan teknologisen tason nostajana. Ehdotus tuli liian myöhäisessä vaiheessa, eikä Karhumäen painostusvoima riittänyt hankkeen läpiajamiseen etenkin kun Valmet oli jo suunnannut katseensa uuteen jatkokoulutuskoneeseen ja tehnyt sen suunnittelun aloittamisesta jopa ehdotuksen Ilmavoimille. Ilmavoimat oli kuitenkin suunnannut katseensa jo pitemmälle. Siellä tutkittiin jo suihkukoneita kuten Jet Provostia, SAAB 105:ttä ja tulossa olevaa Fouga Magisteria.

Moottorin jäähdytys/cowling ja kabiinin muoto ovat kuitenkin pieniä detaljeja laajassa tarinassa, jossa vaikeissa olosuhteissa pyrittiin mahdollistamaan lentäjien jatkokoulutus siihen asti, kunnes paremmat ajat koittavat. Ja siinähän onnistuttiin olosuhteisiin katsoen varsin hyvin. Mutta kuten näkyy - 60 vuotta myöhemmin olemme niiiin paljon viisaampia!

 

Vihuri on sikäli kiinnostava kone muistella, että se on tähän päivään asti merkittävin kotimainen koneprojekti, joka onnistui kohtalaisesti toisin kuin Myrsky.

 

OJ

[Markku Kanninen 447]

  4/21/2009 at 19.27, Jussi Salminen kirjoitti:

Onko täällä foorumilla muitakin kuin allekirjoittanut, joka on lentänyt Vihurilla ja tietää omakohtaisesti jotakin sen ominaisuuksista ?

Veikkaan, ettei löydy?

Jussi Salminen

Jutuistaan päätellen Jalovaaran Osmokin on Vihurilla lentänyt...

Mutta hienoja kuvia Jussi

Tämänkin säikeen aloituksen tarkoituksena minulla olikin lähinnä innostaa porukkaa pistämään tänne kaiken kansan ihmeteltäväksi Vihurikuviaan...

Markku

[Jussi Salminen 12]

Vihuri.

 

Vihuri on nostalginen juttu monelle vanhemman polven ilmailu-ihmiselle. Mulle se oli oli hyvä mahdollisuus tutkia aerodynamiikan ja lekotekniikan soveltamista käytäntöön. Kun Vilkku lähti nuorena luutnanttina Porista koelentueeseen lentämään Vamppien huoltokoelentoja hänellä tuskin oli käsitystä siitä minkälaisiin hommiin koelentäjänä joutui. Lentäminen on osa asiaa, mutta koelentäminen on paljon muutakin. Vilkku ei ollut teoreetikko eikä insinöörityyppi muutenkaan. Näitä valmiuksia olisi tarvittu heti kättelyssä. Teoria juttuja selviteltiin aika ajoin yhdessä. Minä olin pikkupojasta lähtien latonut päähäni kaikkea aerodynamiikka- ja lekotekniikka kirjallisuutta mitä käsiini onnistuin saamaan. Tarjoutui tilaisuus kokeilla ongelmienratkaisua käytännössä. Omasta urastaan Vilkku ei kertoillut paljoakaan. Parasta hänen mielestään oli kun Esko Halme preppasi häntä ennen eläkkeelle jäämistään koelentämiseen. Esko Halmeen jälkeen hän joutui hyppäämään suuriin saappaisiin. Arveli, että näillä perusopeilla ja hyvällä tuurilla hän jäi henkiin. Tiukkoja tilanteita oli liiankin monta. Koelentohomma oli haastavaa ja mielenkiintoista. Jos pitäisi valita uudellen, hän sanoi. Valitsisin koelentämisen. Hänelle se sopi.

 

Näissä Vilkun valokuvissa on mielenkiintoisia juttuja. Ne kiinnostavat monia. Mun ei ole tarvis ihmeemmin selitellä. Foorumilla on asiantuntijoita moneen lähtöön. Ilmailusta, ilmailuhistoriasta tiedän jotain. Teoriasta, aerodynamiikasta enemmän. Mulla on takana työura teknistieteellisten tietokonejärjestelmien asiantuntijana. Erityisesti (CAD,CAM, CAE). Nyt eläkeläisenä on aikaa laittaa muisti lokeroita järjestykseen. Koetan kirjoitella ymmärrettävää tekstiä. Laittelen kuvia sopivissa asiayhteyksissä foorumille. Olisi tietenkin hienoa jos laittaisitte tietojanne ja mielipiteitänne näkyville.

 

Tässä muutama yksittäinen lentokuva Vihurista. Kuvat VFS

 

Jussi Salminen

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

  4/21/2009 at 17.50, Jouni Laukkanen kirjoitti:

Miksi Vihuriin olisi pitänyt laittaa FW 190:n moottorisuojus? Ja miksi kabiinia olisi pitänyt pienentää? Sehän on sentään se osa mikä on edelleenkin hyötykäytössä.

 

Juuri sen takia mitä Kaj Bremer sanoi.

 

-----

 

 

Oliko siinä Mersun kannuspyörä ?