Stigun OH-SZJ entisöinnistä

[Tommi Weckström 0]

Otsikon koneesta oli juttu Siivet-lehdessä alkuvuodesta 2009. Siihen juttuun lähetettiin oikaisu ja sitten E. Passila vielä lähetti palautetta "Lukijan Kynästä"-palstalle uusimmassa Siivet-lehdessä eli 3/2009 sivu 12.  Sen enempää ottamatta kantaa tai asettumatta kenenkään puolelle sanon vaan että M. Passila varmasti teki ison työn koneen entisöinnissä - kiitos ja kunnia hänelle, mutta kun kerta ollaan lähdetty "nokittelemaan" ja jos kerta ollaan tarkkoja kuka teki mitäkin, niin ei tainnut M. Passilakaan ihan kokonaan konetta entisöidä? Kuulin aikoinaan, että siivet entisöitiin Lietuassa jossain firmassa jossa on entisöity paljon koneita. Että se siitä "totuudesta" kuka entisöi Stigun OH-SZJ.

 

t. Tommi

[Markku Visti 0]

Tekihän Markku aika paljon sen koneen eteen.

Kannattaahan noita ammattilaisia käyttää jos omat taidot ja aika ei riitä.

[Juha Klemettinen 28]

En ota kantaa OH-SZJ:n entisöintiin tai oikaisuihin kun en asiaa tunne, enkä ole juttuja lukenut. Mutta käsittääkseni Baltiassa teetätettiin usemapi sarja (lentokelpoisia) Stigun siipiä. Teetättäjänä oli taho joka omisti useamman Stigun raadon. Ilmailumuseoyhdistyksen syksyksi valmistuvassa Stigu entisöinnissä on juuri tällaiset Baltiassa tehdyt uustuotantosiivet.

Juha

[Mika Kinnunen 0]

Omistajan kertoman mukaan myös OH-SZR:n siivet on remontoitu tai valmistettu uudet tuolla lahden eteläpuolella joten tuo siipisarjan valmistaminen kuulostaa hyvinkin uskottavalta.

[Jarmo Kempas 0]

Onko Museon koneesta tulossa lentokelpoinen?

 

jk

[Janne Saarijärvi 0]

En tiedä mistä yksilöstä oli kyse, mutta ymmärtääkseni taannoin täällä Vaasassa oli myös yksi Stigu-projekti tekeillä, nimittäin kun silloisesta työpaikastani, noin 15 vuotta sitten, minulta kyseltiin maalinpoistoa Stigun alumiiniosille. Valitettavasti meillä käytössä olleet, toisille metalleille tarkoitetut menetelmät olisivat vieneet myös alumiinin.. Siinä kun asiasta juteltiin, niin tuli esille myös että tuon siipien kunnostus oli myös aikomus teettää jossain Suomenlahden eteläpuolella.

 

Tietääkö kukaan mikä yksilö/mitä sille kuuluu?

 

 

Janne

[Jukka Nisula 2 262]

En tiedä mistä yksilöstä oli kyse, mutta ymmärtääkseni taannoin täällä Vaasassa oli myös yksi Stigu-projekti tekeillä, nimittäin kun silloisesta työpaikastani, noin 15 vuotta sitten, minulta kyseltiin maalinpoistoa Stigun alumiiniosille. Valitettavasti meillä käytössä olleet, toisille metalleille tarkoitetut menetelmät olisivat vieneet myös alumiinin.. Siinä kun asiasta juteltiin, niin tuli esille myös että tuon siipien kunnostus oli myös aikomus teettää jossain Suomenlahden eteläpuolella.

 

Tietääkö kukaan mikä yksilö/mitä sille kuuluu?

Janne

 

Kone on käsittääkseni tällä hetkellä Hallissa kunnostettavana, ja se on entinen SZ-5. Runko, josta oli verhoilu pois, oli Vaasassa 1990-luvulla Waasan Aviatöörien pajalla Vaskiluodossa säilytettävänä. Omistajat ainakin tuolloin olivat Matti Konttas ja Seppo Aspholm. Alkuperäisiä siipiä ei ollut, Kruunupyyn hallista löytyivät vanhat kaputti-OH-SZC:n oranssiset siivet, jotka tuotiin malliksi uusien tekemistä varten Vaskiluotoon. Niitä ei tehty Suomessa, vaan uudet siivet teetettiin Suomenlahden eteläpuolella, muistaakseni Liettuassa, kuten Jannekin muistelee. Viimeisin tieto minulla on, että kone vietiin Halliin moottorin asennusta varten.

 

Netistä löytyy tietoa nykytilasta, Kuorevesi väärin kirjoitettuna kylläkin:

 

"Kourevesi, ex Halli, German export registration D-EXWM. Under restoration to flying"

 

http://www.preservedaxisaircraft.com/Luftwaffe/fockewulf/images/Fw%2044%20Halli.jpg

http://www.preservedaxisaircraft.com/Luftwaffe/fockewulf/fw44.htm

 

Jukka

 

 

[Pentti Salo 0]

Liettuassa on käsittääkseni erittäin ammattitaitoinen porukka, tekemään puusiipiä. Puusiipiä tehtiin suomessakin 30-v sitten lähes sarjatuotantona Stiguun ja Viimaan. Nyttemmin taito taitaa olla katoamassa. Tuotteen hinnallakin, on varmaan ollut jokin merkitys. Kyseiseen koneeseen, ne tehtiin tietojeni mukaan siellä, kuten myös muihinkin projekteihin. Tämä ei kuitenkaan vähennä mielestäni, Markun toimintaa koneen uudelleenrakentamisessa.

Pena

 

PS. Hienoa on kuitenkin se, että ilmailuharrastajat ovat saattaneet koneen jälleen lentokelpoiseksi, mikä pitäisi olla tärkeintä, jossittelun sijaan.

[Jukka Nisula 2 262]

Hienoa tosiaan, että SZ-24 pysyi Suomessa, toisinkin olisi voinut käydä, ja kone olisi myyty esim muualle Eurooppaan. Tässä vanha ketju aiheesta:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,42471.0.html Stieglitz Suomen väreissä (SZ-24) myynnissä

 

Tuon SZ-5:n kohdalla ruotsalaisella saitilla lukee "Kourevesi, ex Halli, German export registration D-EXWM. Under restoration to flying". Eli tuo viittaa siihen, että kone ei jäisi kotimaahan. Onko jollakin tarkempaa tietoa tämän SZ-5:n jatkovaiheista?

 

SZ-5:n runko tuotiin Vaasaan Vesivehmaalta, ja tässä on kone talvella 1993-94 kuvattuna Vaskiluodossa. Vasemmalla näkyy Kruunupyyn hallin orsilta samoihin aikoihin haetut SZ-30:n eli OH-SZC:n "mallisiivet". OH-SZC vaurioitui pahoin Kruunupyyssä 22.5.1966, kun se törmäsi kenttään hinauksessa olleen Bocianin noustua startin alkuvaiheessa liian ylös.

 

SZ-5 Waasan Aviatöörien kerhotilassa talvella 1993-94. Omist. Konttas & Aspholm.

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä taasen SZ-24 maanäyttelyssä Oulu Air Showssa kesällä 1997.

[ attachment removed / expired ]

 

Kauhavalla Juhannuksena 1998.

[ attachment removed / expired ]

 

Kuvat: J.Nisula

 

Jukka

 

[Pentti Peltonen 0]

Tässä pari kuvaa SZ-5 :stä Hallissa 27.8.2008. Entisöinti kesken rakentajan huonon kunnon vuoksi. t: Pena P.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Antti Laukkanen 15]

Liettuassa on käsittääkseni erittäin ammattitaitoinen porukka, tekemään puusiipiä. Puusiipiä tehtiin suomessakin 30-v sitten lähes sarjatuotantona Stiguun ja Viimaan. Nyttemmin taito taitaa olla katoamassa. Tuotteen hinnallakin, on varmaan ollut jokin merkitys. Kyseiseen koneeseen, ne tehtiin tietojeni mukaan siellä, kuten myös muihinkin projekteihin.

 

Puhutaankos tässä Termikas-nimisestä lafkasta?

http://www.termikas.com/termikas.htm

 

Sikäli kun olen kuullut, siellä on teetetty myös useampiin suomalaisiin puukoneisiin peruskorjauksia ja/tai vaativia korjaustöitä kuten Tuulian katkenneen siiven liittämistä. Laatua on kehuttu kovasti.

 

-A-

[Antti Mäkelä 2]

Entisöinti kesken rakentajan huonon kunnon vuoksi. t: Pena P.

 

Onko näin että rakentaja=Tande?

[Pentti Peltonen 0]

Rakentajana on ollut sama mies kuin Gauntletillakin, Aulis Pakarinen, kuvassa Jyrki Laukkasen kanssa,

 

http://www.museo24.fi/?action=IMediaFile::showImage(6888,300,225)&runlevel=4 , t: Pena P

[Jukka Nisula 2 262]

Kovasti on SZ-5 muuttunut edukseen sitten noista -90-luvun alussa ottamistani kuvista, todella siistiä jälkeä. Toivotaan että projekti jatkuu.

 

Jukka

[Kyösti Partonen 0]

Tuon SZ-5:n kohdalla ruotsalaisella saitilla lukee "Kourevesi, ex Halli, German export registration D-EXWM. Under restoration to flying". Eli tuo viittaa siihen, että kone ei jäisi kotimaahan. Onko jollakin tarkempaa tietoa tämän SZ-5:n jatkovaiheista?

D-EXWM oli koneen rekisteri vuonna 1940. Jatkosta ei ole tietoa.

 

Terv,

 

Kössi

[Jukka Nisula 2 262]

D-EXWM oli koneen rekisteri vuonna 1940. Jatkosta ei ole tietoa.

 

Terv,

 

Kössi

 

Ok, kiitos. Tuo "German jne..."- teksti hieman "harhautti", enkä tarkistanut koneen aiempaa rekkaria, mutta parempi näin. Toivotaan, että kone valmistuu ja jää Suomeen.

 

Jukka

[Guest Mustimaki]

Käytiin työkaverin kanssa vilkaisemassa tuota Stigu-projektia Hallissa, sama oli status kuin noissakin kuvissa. Ikävä oli katsella Hallilaisten hienon kokoelman nykytilaa, kaarihallin katto vuoti ja vettä tippui Rumplerin päälle. Surku nähdä ainutlaatuiset koneet tuollaisissa olosuhteissa

[Antti Lappalainen 160]

Käytiin työkaverin kanssa vilkaisemassa tuota Stigu-projektia Hallissa, sama oli status kuin noissakin kuvissa. Ikävä oli katsella Hallilaisten hienon kokoelman nykytilaa, kaarihallin katto vuoti ja vettä tippui Rumplerin päälle. Surku nähdä ainutlaatuiset koneet tuollaisissa olosuhteissa

 

Suorastaan häpeällistä, paljonkohan ilmailumuseot ovat saaneet avustusta museovirastolta viimeaikoina? 

Ei mene kauaa, kun ne saa entisöidä uudelleen, mikäli se on enää mahdollista. Kohta niidenkin seuraavat tutkijat ovat arkeologeja.

[Topi Falkenberg 412]

Suorastaan häpeällistä, paljonkohan ilmailumuseot ovat saaneet avustusta museovirastolta viimeaikoina? 

Ei mene kauaa, kun ne saa entisöidä uudelleen, mikäli se on enää mahdollista. Kohta niidenkin seuraavat tutkijat ovat arkeologeja.

 

Valtionavustusta nauttivia ilmailumuseoita on Suomessa 2 kpl. Postimuseon johtaja Jari Karhu teki muutama vuosi sitten selvityksen valtakunnallisten erikoismuseoiden tilanteesta. Lopputulos oli aika lohduton. Muistaakseni mediaani oli noin 15 vakituisesti palkattua henkilöä per museo + esim sivarit ja muut tukityöllistetyt. Suomen Ilmailumuseon henkilökuntaan kuului tuolloin 1 johtaja, 1 sihteeri, 1 lipunmyyjä + museomestari ja näyttelysihteeri. Siivoojina käytettiin satunnaisesti saatavilla olevia yhdyskuntapalvelukseen määrättyjä henkilöitä. Museossa toimii toki aktiivinen "tiistaikerho", tiistaisin 6 tuntia, mutta varsinaisen museotyön kannalta tällä ei ole ratkaisevaa merkitystä.

 

Halliportin Ilmailumuseo, Kymin Lentomuseo, Vesivehmaan Ilmailumuseo tai Lappeenrannan Ilmailumuseo eivät missään tapauksessa ole museoita. Eivätkä ne voi saada nykyisen asetuksen perusteella valtionavustusta. Edellä mainitut yksiköt ovat innokkaiden asian harrastajien ylläpitämiä ilmailuesineiden säilytystiloja. Näihin tiloihin on menneinä vuosina tehtyjen virheiden takia kertynyt ainutlaatuisen arvokasta ilmailuhistoriaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että väheksyisin maakunnissa tehtävää työtä ilmailuhistorian taltioimiseksi. Sylttytehdas on kai nykyisin Opetusministeriössä.

 

T:topi

[Martti Kujansuu 180]

Edellä mainitut yksiköt ovat innokkaiden asian harrastajien ylläpitämiä ilmailuesineiden säilytystiloja. Näihin tiloihin on menneinä vuosina tehtyjen virheiden takia kertynyt ainutlaatuisen arvokasta ilmailuhistoriaa.

 

Mainittakoon, Suomessa on toinen maailman kahdesta säilyneestä Rumpler Flugzeugwerken valmistamasta lentokoneesta. Tulisiko anoa Luftwaffelta sponsorirahaa muutama euro ottaen huomioon, että Suomen Rumpler on yksi 36:sta säilyneestä Luftstreitkräften lentokoneesta?

[Arne Wallen 72]

Huomenta

En ole koskaan edes miettinyt Hallin kattoa, minkämoinen projekti tuo olisi korjata vedenkestäväksi vaikkapa talkoilla?Porukoilla alkaa lomat  ja varmaan jokunen joutaisi tällaiseen ensiapurojektiin.

[Heikki Sten 1]

Lentotekniikan kilta on minullekin tuttu. Tässä taustatietoa Wikipedian välittämänä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hallinportti

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentotekniikan_Kilta

[Kyösti Partonen 0]

Mainittakoon, Suomessa on toinen maailman kahdesta säilyneestä Rumpler Flugzeugwerken valmistamasta lentokoneesta. Tulisiko anoa Luftwaffelta sponsorirahaa muutama euro ottaen huomioon, että Suomen Rumpler on yksi 36:sta säilyneestä Luftstreitkräften lentokoneesta?

Jos nyt kuitenkin Marinelta! Rumpler 6B2 oli laivaston koneita. http://www.aeroflight.co.uk/waf/germy/navy1/ger-navy1-home.htm

 

Terv,

 

Kössi

[Guest Mustimaki]

Nuo museoiden valtionavut ovat todella pieniä erikoismuseoille. Oma mielipiteeni onkin, että vähien varojen optimaallisen hyödyntämisen vuoksi keskitetään sotilaskoneet Tikkakoskelle ja muu arvokkaampi kama Vantaalle. Vaikka tämä pahalta maakuntien miehistä tuntuisikin, ei ainutlaatuista kalustoa saa päästää tuhoutumaan kuten takavuosina kävi.

[Martti Kujansuu 180]

Vaikka tämä pahalta maakuntien miehistä tuntuisikin, ei ainutlaatuista kalustoa saa päästää tuhoutumaan kuten takavuosina kävi.

 

Rumpler on sinänsä harmillinen tapaus, että Ilmavoimien esikunta varasi sen museoitavaksi jo 1930-luvulla muutaman muun koneen kanssa. Lisätietoja löytyy Aero 11/1933.