Katja Korvola

Kärsittekö fobioista?

73 viestiä aiheessa

Tuli tuosta "henkilökohtaisesta" Itku kysymyksestä mieleen, että onko tällä palstalla kaikki ihan normaaleja ;D Siis vaivaako minkäänlainen fobia elämääsi?

Äkkiä ajattelisin että kukaan ei kärsi ahtaan tai korkeanpaikankammosta, jos olette lentämisestä kiinnostuneita ;)

 

Itselläni on se laattakammo, emetofobia. Vihoviimeisin vitsaus. Tänäänkin kävin kaupungilla ja olihan vapun jälkeen mukavannäköisiä porttikongeja. En vain kestä enkä siedä sitä oks...  sanaakaan. Argh.

 

Ja kyllä, rajoittaa mukavasti normieloa. Joten nauttikaa te, joita ei ahdista. Olisi mullakin vaikka hämiskammo mielummin kuin tämä :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Äkkiä ajattelisin että kukaan ei kärsi ahtaan tai korkeanpaikankammosta, jos olette lentämisestä kiinnostuneita ;)

 

Joidenkin tilasto-otoksien mukaan lentävien joukossa esiintyy keskimääräistä enemmän korkean paikan kammoa. Hauska ilmiö  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joidenkin tilasto-otoksien mukaan lentävien joukossa esiintyy keskimääräistä enemmän korkean paikan kammoa. Hauska ilmiö  ;)

 

 

Mielenkiintoista! Mutta aika vempele tuo ihmisen pää kyllä on.

Hih, nyt moni lukee tätä ketjua, mutta kukaan ei kommentoi. Mä olen muuten ihan normaali, tuo osa on vain vähän vaikea juttu. Olisin halunnut poliisiksi nuorempana, mutta sattuneesta syystä se ei ollut mahdollista ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Fobioita löytyy: ::)

 

- Akrofobia (korkeanpaikankammo)

- mykonofobia (pitäisi tarkoittaa sienikammoa, en ole aivan varma onko oikein kirjoitettu)

- arkanofobia (hämähäkkikammo)

 

Lisäksi kammoan lämpimien vesien (sis. makeanveden akvaariot) merikasvillisuutta ja koralleja; koen niiden muodot ja tekstuurit hyvin epämiellyttävinä, aivan kuten sienissäkin.

 

Korkeanpaikankammon tunnistan selkeästi voimakkaana jännitystilana, jossa lihakset menevät lukkoon ja haukon paniikinomaisesti henkeä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juha, mieli tekisi sanoa että hienoa että on muitakin! Eihän nämä paniikit ole siis hieno juttu. Niiden kanssa on vaan opeteltava elämään. Tai näin olen sen itse ajatellut päässäni.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noh, Katjalle sanottakoon, että kyllä tuosta oksennuskammosta (oletan, että se oli oksennuskammo, eikä fobia ylipäätään laatoituksia kohtaan :-[), kun muutaman kerran joku on oksentanut päällesi työpaikalla... :P Ei siitä silti opi tykkäämään, mutta vaatteiden vaihdolla siitä selviää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noh, Katjalle sanottakoon, että kyllä tuosta oksennuskammosta (oletan, että se oli oksennuskammo, eikä fobia ylipäätään laatoituksia kohtaan :-[), kun muutaman kerran joku on oksentanut päällesi työpaikalla... :P Ei siitä silti opi tykkäämään, mutta vaatteiden vaihdolla siitä selviää.

 

Juu, en käytä tuota oks...sanaa mielelläni ;D Päälääkärini sanoi minulle että pärjään tämän jutun kanssa näin(kin) hyvin pitämällä huumorin mukana asiassa. Esittelen uusille ihmisille itseni nimellä...ja muuten normaali, mutta eräs kammo minulla on.

Ikävää tosin että on vaikuttanut juuri esim ammatinvalintaan kovasti. Olisin halunnut poliisin jälkeen laivakokiksi, lentoemännäksi ym... ajattelin sitten että koulun keittiössä säästyn pahimmalta. Kunnes eräs tyttö ilmoitti laatt...ööö purjonneensa bio astiaan. Hyper ymmärtäväiset työkaverini pelastivat pälkähästä minut kun näkivät että hipsin ihan juuri kohta koko kehon desinfiointilaitteen läpi kotiin ;) He sanoivat että pysy paikallasi, pidä nenästä kiinni ja ajattele mukavia asioita, HE menevät rikospaikalle...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mulla on fobiafobia. Pelkään fobioita aivan fobianomaisesti.... :thmbdn:

 

Ööööö...nyt kyllä uunotat pientä ihmistä :-[ Pelkäätkö että alat pelkäämään jotain, vai pelkäätkö sitä kun muut pelkää ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ah... Pakko kertoakin Katjalle eilinen sattumus täällä kotona. :D Koirallamme on viehättävä tapa syödä (ilm. omaa) pas... kakkaansa, kun on ilman valvovaa silmää tuolla ulkona. Noh, tuli sitten ilmeisesti huono olo moisen ruokavalion seurauksena, ja hän päätti oksentaa oikein kunnon kakun eteisen matolle. Siinähän sitten lapioit käyneeltä pas... kakalta haisevaa oksennusta matolta, ja yrität säilyttää malttisi... ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ah... Pakko kertoakin Katjalle eilinen sattumus täällä kotona. :D Koirallamme on viehättävä tapa syödä (ilm. omaa) pas... kakkaansa, kun on ilman valvovaa silmää tuolla ulkona. Noh, tuli sitten ilmeisesti huono olo moisen ruokavalion seurauksena, ja hän päätti oksentaa oikein kunnon kakun eteisen matolle. Siinähän sitten lapioit käyneeltä pas... kakalta haisevaa oksennusta matolta, ja yrität säilyttää malttisi... ;D

 

Ja tämän jälkeen pusu koiralle....... :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itsellänikin korkeanpaikankammo, mutta lentokoneella lennettäessä se tuntuu aina katoavan  ;D Esimerkiksi näkötornista suoraan alas katsominen saa erittäin epämiellyttävän ahdistuksen tunteen ja tarpeen alkaa haukkomaan henkeä  :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ah... Pakko kertoakin Katjalle eilinen sattumus täällä kotona. :D Koirallamme on viehättävä tapa syödä (ilm. omaa) pas... kakkaansa, kun on ilman valvovaa silmää tuolla ulkona. Noh, tuli sitten ilmeisesti huono olo moisen ruokavalion seurauksena, ja hän päätti oksentaa oikein kunnon kakun eteisen matolle. Siinähän sitten lapioit käyneeltä pas... kakalta haisevaa oksennusta matolta, ja yrität säilyttää malttisi... ;D

 

 

Hiphei, asian ainoa valoisa puoli on se, että vain ihmisen...ööö...tuotokset tökkii! Lapioin koiran pulautuksia jopa ilomielin reippaana...ei töki yhtään. Joskus nöffi pentuna hotki ruoan, laattasi sen ja kun hain siivousvehkeitä niin kamuseni kerkesi ahtaa kerran pureskellun eväänsä jo uudestaan kitaansa ;D

Mutta kaikki "muu tuotos" onkin sitten toista luokkaa. Huh.

Kauhukuvani onkin täpötäydessä lentskarissa JOS joku roiskauttaa....bussista voi hypätä pois melkein vauhdista, mutte lentskari on vähän hankalampi juttu. Eivät varmaan raota ovea yhdelle pipipäälle ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen ilmeisesti nyt ensimmäinen kun kehtaa paljastaa että pelkään neuloja. Eli verikoe on erittäin vaikea tilanne minulle. Ontto ja paksukärkinen neula suonen sisällä... Taju lähtee. Siksi medikaalit vähän tökkii. Edessä on taas ja yöunet kärsii. Myös rokotukset mutta ne ovat sentään vähän nopeampia mutta kyllä intissä 4 piikkiä samaan aikaan sai aikaan heikostusta.

 

Korkeita paikkoja en pelkää mutta kuilukammo paljastui Lohjan Tytyrin kaivoksessa missä oli +300m syvä kuilu ja siihen pääsi kurkkimaan silloin ennenvanhaan ennenkuin Kone rakensi sinne hissien testiradan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Hiphei, asian ainoa valoisa puoli on se, että vain ihmisen...ööö...tuotokset tökkii! Lapioin koiran pulautuksia jopa ilomielin reippaana...ei töki yhtään. Joskus nöffi pentuna hotki ruoan, laattasi sen ja kun hain siivousvehkeitä niin kamuseni kerkesi ahtaa kerran pureskellun eväänsä jo uudestaan kitaansa ;D

 

Njäh... Samaa kamaa se on suunnilleen (miinus syöty pas... kakka)... :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmaan meillä jokaisella on tietynlainen terve korkeanpaikankammo. Korkeanpaikankammoon taitaa kuitenkin aika yleisesti kuulua, että se pelko iskee suht matalalla, mutta kun noustaan riittävän korkealle, ei se enää tunnukkaan missään. Siksi esim. valtaosa korkeanpaikankammoisista ei tunne sitä kammoa esim. lentokoneessa. Toki tähän sanotaan vaikuttavan mm. ympärillä olevien lentskarin seinien jne, mutta en ole huomannut sillä olevan omalla kohdallani mitään vaikutusta. Sitten kuitenkin pelkään esim. aina noustessani vaikkapa talon katolle... Mutta kunhan vaan ollaan riittävän korkealla, ei ole väliä, onko siinä seinää vai ei :)

 

1,5km korkeutta, eikä tunnu missään...

[ attachment removed / expired ]

 

Samalta lennolta Pesosen Markon kuva toisesta koneesta...

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Korkeat paikat kammottaa täälläkin. Lisäksi pientä inhotusta aiheuttaa kaikenlaiset hämähäkkieläimet. :P

 

Oskari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaihtelevan tasoinen korkean paikan kammo löytyy. Välillä ei tunnu missään ja välillä heikottaa jo parin metrin korkeudella.

Kuulostaa enemmän pikku- kankkuselle tuo... ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman aiheesta sivuten, eikös tuo korkeanpaikankammo johdu suurimmalti osin hyvästä syvyysnäöstä? :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itselläni on fobia koiria kohtaan. Hauskinta siinä on se, että asun talossa, jossa monilla on koiria. Monesti rappukäytävässä saa pelätä oikein kunnolla. En nyt varsinaisesti pidä minään kovin isona fobiana, että pystyn hyvin olemaan koiran kanssa samassa tilassa, mutta en vain pidä niistä millään tavalla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo, että talon katolla huimaa mutta lentokoneessa ei, niin johtuisikohan se siitä, että kun on katolla niin ymmärtää olevansa oikeasti korkealla ja vaarassa mutta lentäminen ei ole ihmiselle normaali olotila jolloin sitä korkeutta ei voi ymmärtää eikä siis ymmärrä pelätä.

Mutta jos kone laskeutuessa tarttuisi puunlatvaan ja sieltä rupeaisi kurkkimaan alas niin sitten ilmeisesti taas alkaisi huimaamaan.

Korkean paikan kammo ilmeisesti saattaa myös pahentua iän myötä. Muistan kuinka nuorena miehenä kiipesimme kesällä hyppyrimäkeen kaverien kanssa ja sitten tulimme kävellen sitä laskurinnettä alas. Pari vuotta sitten lähdin rappuja pitkin nousemaan samaan mäkeen ja ennen puoltaväliä pysähdyin ja pidin kaiteista kiinni ja ajattelin "kiitos nyt riittää"

ja eikä muuta kuin äkkiä alas ja polvet olivat ihan hyytelönä.

Meillä oli tässä joku aika sitten hamstereita ja totesimme, että ne eivät ilmeisesti tajua ollenkaan kuinka korkealla milloinkin ovat. Ilmeisesti ne hyppäisivät surutta alas vaikka kuinka korkealta jollei niitä olisi vahtinut tarkasti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Merikäärmeet ovat fobiani. Ne yhtäaikaa kiehtovat ja inhottavat minua. Niitä näkee sukeltaessa lämpimissä vesissä. Jos käärme sattuu kiinnostumaan sukeltajasta, niin siihen pitäisi suhtautua kuin uteliaana nuuskivaan koiranpentuun. Käärme "maistelee" sukeltajaa kaksihaaraisella kielellään. Se ui pois huomattuaan ettei neopreenikumi kelpaa syötäväksi. Käärmettä ei saa hätistellä, koska se voi säikähtää ja purra.

 

En ole lainkaan varma, pystynkö suhtautumaan uteliaaseen merikäärmeeseen tilanteen vaatimalla rauhallisuudella. Ne kun ovat hyvin myrkyllisiä.

 

Taidan olla terapian tarpeessa.

 

Esa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heh, Esa....luulen että päälääkäreitä saattaisi kummastuttaa joukko korkeanpaikankammoisia lentämiseen pimahtaneita heppuja, joukossa yksi pöpöä kammoava neurootikko, joten luulen että myrkyllistä käärmettä kammoksuva ihminen olisi kuitenkin se "eniten normaali" siinä jengissä ;)

 

Olipas kiva huomata että oli poikinut keskustelua tämäkin ajatus.

Olen vähän yllättynyt tuosta korkeanpaikankammosta keskuudessanne, mutta tulihan siihenkin ihan järkeenkäyviä selityksiä.

Minut voisi nostaa vaikka mihin pystyyn seisomaan yksikseni, ei tunnu missään. Voisi tökkiä vaikka tylsillä neuloilla hämähäkki altaassa....MUTTA jos joku purskauttaa laatat lähelläni....SILLOIN on tosi kyseessä; henki ei kulje, kädet tärisee, sydän lyö miljoonaa ja silloin minua viedään. En voi olla niillä tiluksilla enää. Ja tietoisesti välttelen sitä ympäristöä pitkään.

 

Hih, Mikolle inside juttuna, että kirveelläkään en Viikkarin Gabriella laivaan enää astuisi c-hytti käytäville...kuulin mitä siellä luokkaretkellä tapahtui. Mega yök!

Tosin nuo laivat on kuorrutettu sillä itsellään varmaan jokapaikasta :thmbdn:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään