Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 (muokattu) Tämähän alkaa näyttää nyt aivan selvältä, eli kotimaiset pyssyt oli kaikissa BU-koneissa. Kiitos Raimo! Koitin tutkia tuota Lahti-Salorannan mallimerkintää It.Kk.09/31. Se on alun alkaen Aimo Lahden Maximista kehittämä kaksipiippuinen kotimainen ilmatorjunta-konekivääri, josta modifioimalla tehtiin myös yksipiippuinen lentokone-ase. Aseet valmistettiin VKT:lla. Myös nelipiippuinen vesijäähdytteinen (Maxim-kopio) venäläinen sotasaaliskonekivääri sai nimen 09/31, ja lempinimen "Urkupyssy" mutta se on eri ase. Wikipedia kertoo näin: "Uuden 7,62 mm ilmatorjuntakonekiväärin prototyyppi valmistui 1931 ja se hyväksyttiin palveluskäyttöön nimikkeellä 7,62 mm kaksoisilmatorjuntakonekivääri m 31. Valtion Kivääritehtaalta (VKT) tilattiin 1933 130 konekiväärin sarja joista ensimmäiset jaettiin yksiköille 22.6.1934. Vuonna 1940 valmistui vielä pieni 10 kappaleen sarja jolloin kokonaismääräksi muodostui 140 kappaletta. Teknisesti 7,62 ITKK 31 VKT on Maxim-konekivääri joka muokattu kiihdyttimellä ja 250 patruunan katkeavilla metallivöillä suuremman tulinopeuden saamiseksi. Näillä muutoksilla tulinopeus saatiin nostettua 2x900 laukaukseen minuutissa. Ase myös muutettiin vesijäähdytteisestä ilmajäähdytteiseksi ja vesivaipan tilalle tehtiin Lahti-Saloranta M/26 -pikakiväärin tapainen jäähdytysvaippa. Vaipan suussa on liekinsammuttimena kartiomainen holkki. Kaksoiskonekiväärinä kaksi asetta on kiinnitetty rinnakkain patruunakannujen ollessa sivuilla tyhjien hylsyjen ja vyölinkkien pudotessa alapuolella oleviin laatikoihin. Molempien aseiden viritysvivut ovat oikealla puolella ja palautinjouset vasemmalla; vasemmanpuoleisen aseen syötin on muunnettu niin että patruunavyö juoksee vasemmalta oikealle. Kummallakin aseella on omat kahvansa joita on jonkin verran muutettu Maximin perinteisestä lapiokahvasta pistoolimalliseksi niin että kummallakin aseella on etusormella painettava liipaisin. Aseen takaosan vartalotuen avulla ampuja pystyi nopeasti kääntämään asetta. Alkuperäinen kartiojalusta m/31 oli 135 cm korkea ja, vaikkakin käyttökelpoinen, raskas ja hankala liikutella. Tähtäimenä on ajalle tyypillinen soikiomainen rengastähtäin ennakkokaarineen edessä ja suojarenkaan ympäröimä pallojyvä takana. Tulitoiminnassa ilmatorjuntakonekiväärin miehistöksi oli tarkoitettu kuusi miestä: johtaja, ampuja, kaksi lataajaa ja kaksi ammusmiestä. Varusteisiin kuuluivat kuljetuslaatikko, varapiiput, -lukot ja -jouset, työkalusarja ja puinen kuljetuslaatikko kymmenelle vyölaatikolle." (lähde: wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/7,62_ITKK_31_VKT Ohessa pari kuvaa It.Kk.31:stä. Suomalainen kaksoisilmatorjuntakonekivääri vuodelta 1931 (7,62 ItKk/31) talvisodan alussa. SA-kuva. It-konekivääri katolla. Mikkeli 1941.07.02 SA-kuva. Jukka Muokattu: Maaliskuu 31, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 Suomen Kuvalehti 6.3.1937. Digikansalliskirjasto. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 (muokattu) No niin, löytyihän se lopulta. Timo Hyytinen on kirjoittanut vuonna 2013 hienon kirjan ”Aimo Lahden asekeksinnöt”. Ohessa kirjasta sivu. Eli tämä ase kehitettiin juuri tuosta edellä olevasta kaksipiippuisesta it-aseesta: ”Perusase lentokonekäyttöön oli hyvin lähelle sama kuin kaksoisilmatorjunta-aseissa 09/31.” Vaikka alkuperäinen kk, josta tämä malli kehitettiin, oli alun alkaen Maxim-Vickers, oli tämä kotimainen kk kuitenkin eri tyyppinen ja eri niminen. Aimo Lahti suunnitteli kirjan mukaan seuraavat kotimaiset lentokoneaseet: Ohjaajakonekiväärit m/31 ja m/32 Tähystäjäkonekivääri L-33/34 Tähystäjäkonekivääri L-33/36 ja L-34 Ohjaajakonekivääri L-34, L-33/36 ja L-34/36 Lentokonetykit L-35, L-36/37, L-37/38 ja L-39 Kevyt konekivääri L-34 Lentokonekonekivääri Lkk-42 ( Browning M2) Jukka Muokattu: Maaliskuu 31, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 Menee taas OT:ksi, mutta huomasin, että Aimo Lahden pojan Olavi Lahden elämä päättyi Utin Mersu-kulmaan MT-418 startissa 18. toukokuuta 1944 klo 18.15. Kannuspyörä oli jäänyt lukitsematta. Olavi Johannes Lahti, 17.01.1921, SLM 1029, 27.04.1943, AOK11 / IUK12 / 28.10.1940. Ref. Virtanen/Temmes SLM luettelo 1918-1944 ja Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Rodney 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 47 minuuttia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti: Menee taas OT:ksi, mutta huomasin, että Aimo Lahden pojan Olavi Lahden elämä päättyi Utin Mersu-kulmaan MT-418 startissa 18. toukokuuta 1944 klo 18.15. Kannuspyörä oli jäänyt lukitsematta. Tapaus on näköjään kerrottu myös Jukka Raunion tänään tulleessa SIHL Erikoisnumero 6:ssa. Siinä on myös tietoa Lahden lentokokemuksesta ja kannuspyörän lukituksen vaikutuksesta lentoonlähtöön. "Kannuspyörän aukiolo startissa ei vaikuta kovin paljoa, jos" ("...ohjaaja hallitsi tilanteet"). Olen vasta ehtinyt selailla 48 sivuista teosta, mutta se näyttää erinomaiselta. Ehdoton ostosuositus! Rodney 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 31, 2022 12 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti: It-konekivääri katolla. Mikkeli 1941.07.02 SA-kuva. Kuva lienee Naisvuoren rinteeltä, ympäristöstä päätellen mahdollisesti Työväentalon (nykyisin Kulttuuritalo Tempo) katolta. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 1, 2022 (muokattu) 22 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti: Menee taas OT:ksi, mutta huomasin, että Aimo Lahden pojan Olavi Lahden elämä päättyi Utin Mersu-kulmaan MT-418 startissa 18. toukokuuta 1944 klo 18.15. Kannuspyörä oli jäänyt lukitsematta. Olavi Johannes Lahti, 17.01.1921, SLM 1029, 27.04.1943, AOK11 / IUK12 / 28.10.1940. Ref. Virtanen/Temmes SLM luettelo 1918-1944 ja Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Rodney Tässä Timo Hyytisen ”Aimo Lahden asekeksinnöt”-kirjassa on lyhyt maininta tästä Aimo Lahdelle raskaasta menetyksestä ja traagisesta tapauksesta. Kun Lahti oli suunnitellut Lahti/Saloranta pikakiväärin ja kaksoisilmatorjuntakiväärin, niin hän sai tehtäväkseen kehittää ilmavoimille kotimaisen tähystäjäkonekiväärin. Kehittäessään ja suunnitellessaan L-33/34 konekivääriä, oli hänellä mukana nuori poikansa Olavi. Olavi oli Aimon mukaan häntä etevämpi monissa asioissa kuten teknisenä piirtäjänä. Jukka Muokattu: Huhtikuu 1, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 4, 2022 31.3.2022 at 11.42, Jukka Nisula kirjoitti: No niin, löytyihän se lopulta. Timo Hyytinen on kirjoittanut vuonna 2013 hienon kirjan ”Aimo Lahden asekeksinnöt”. Ohessa kirjasta sivu. Eli tämä ase kehitettiin juuri tuosta edellä olevasta kaksipiippuisesta it-aseesta: ”Perusase lentokonekäyttöön oli hyvin lähelle sama kuin kaksoisilmatorjunta-aseissa 09/31.” Vaikka alkuperäinen kk, josta tämä malli kehitettiin, oli alun alkaen Maxim-Vickers, oli tämä kotimainen kk kuitenkin eri tyyppinen ja eri niminen. Aimo Lahti suunnitteli kirjan mukaan seuraavat kotimaiset lentokoneaseet: Ohjaajakonekiväärit m/31 ja m/32 Tähystäjäkonekivääri L-33/34 Tähystäjäkonekivääri L-33/36 ja L-34 Ohjaajakonekivääri L-34, L-33/36 ja L-34/36 Lentokonetykit L-35, L-36/37, L-37/38 ja L-39 Kevyt konekivääri L-34 Lentokonekonekivääri Lkk-42 ( Browning M2) Jukka Yllä oleva luettelo ei ole yhteneväinen vuoden 1940 Nimikeluettelon kanssa. Keskinäinen ohj./täh.kk. vertailu on nykytermein haastavaa. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 4, 2022 (muokattu) 45 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti: Yllä oleva luettelo ei ole yhteneväinen vuoden 1940 Nimikeluettelon kanssa. Keskinäinen ohj./täh.kk. vertailu on nykytermein haastavaa. Näin varmaan on asian laita, sillä eri yhteyksissä näkee aseista hieman erilaisia nimikkeitä. Ja Lahti suunnitteli myös aseita, jotka jäivät pelkästään yhteen kappaleeseen kokeiluasteelle, mutta saivat jonkin tyypityksen kuitenkin. Osa ei ollut edes Suomeen tarkoitettu. Kirjan mukaan "Tähystäjäkonekiväärit L33/36 ja L-34 olivat 7 mm:n aseita. Vientihankkeita varten Aimo Lahti kehitti tähystäjäkonekivääristä erikoisrakenteiset ja eri kalibereilla olevat mallit, joiden mallinimeksi tuli L-33/36 tai uudempi L-34. Koe- ja esittelyaseita valmistettiin 7,62:n lisäksi kalibereille 7,71 ja 7,92, joista ensin mainittu on englantilainen ja toinen saksalainen. Aseen kahva- ja tähtäinmalleista tehtiin useita eri muunnoksia. Lentokonekäyttöä varten otettiin käyttöön katkeava vyömalli. Vientitarjouksia tehtiin Englannin lisäksi ainakin Ruotsiin ja Kreikkaan". Ilmeisesti tuo Hyytisen kirjan luettelo pitää sisällään nuokin aseet, koska ne on esitelty kirjassa aina kunkin päämallin kohdalla josta löytyy myös alkuperäinen tehtaan esittelykuva sekä purku/osakuvat. Kirjassa on mukana myös alkuperäisiä dokumentteja mm. yksi Valtion Kivääritehtaan sekä H.W. Lövgrenin välinen asiapaperi toukokuulta 1936, jossa mainitaan samassa yhteydessä sekä L33/34 tähystäjän konekivääri sekä L34/36 ohjaajan konekivääri, ja joista piti tehdä kauppoja Englantiin. Asiakirja on tehty Lontoossa käytyjä vientineuvotteluja varten. Jukka Muokattu: Huhtikuu 4, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 4, 2022 Kiitos Jukka! Kyllä Timo Hyytisellä on ollut työtä selvittää kirjaa varten Lahti-aseiden sekavia merkintöjä. Tässä syy miksi BU-63 ei ollut mukana kun konekiväärejä BU-koneisiin ensiasennettiin 1936/1937 vaihteessa. Kone oli tuolloin VL:lla korjattavana. (Oikealla teknillinen rakennus Suur-Merjoella, joka oli pystyssä käydessäni paikanpäällä 15 vuotta sitten). Tässä hankintasopimuksen (1934) mukana olleessa liitteessä on (myöhemmin tehtävää asennusta varten) ohjaajakonekivääri L/33 kal. 7,62. Lähteet: Kansallisarkisto. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 11, 2022 (muokattu) Raimo, pystyisitkö vielä varmistamaan asiapapereista, oliko Ruotsista myöhemmin saaduissa kahdessa Mk.II- tyypin Bulldogissa, eli Bristol Jupiter-moottorisissa BU-214 ja BU-216 -koneissa alun alkaen kuitenkin englantilaiset Vickers Mk.1 7,7mm:n konekiväärit? Vai oliko niissä asennettuina ruotsalaiset "kuularuiskut" mallia Kulspruta m/22. Molempia konekivääreitä käytettiin nimittäin ruotsalaisissa Mk.II -Bulldogeissa (Flygvapnetin tyypitys J7) vuosina 1930-40. https://sv.wikipedia.org/wiki/Kulspruta_m/22 edit: tuon wikipedian mukaan (aivan lopussa koneluettelo) olisi vain kahdessa J7:ssa ollut nuo ruotsalaiset pyssyt: ”J-7 2st ksp m/22 1930-1940” Jukka Muokattu: Huhtikuu 11, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula Lisäys Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 12, 2022 (muokattu) Ruotsista 15.12.1939 saaduissa Bulldogeissamme BUj-214 ja BUj-216 oli koko Suomen ajan käytössä 2 kpl. ohj.kk. ruotsalainen 8 mm Colt. Samaan aikaan tulleissa Jaktfalkeneissa oli myös (ainakin aluksi) tämä sama aseistus. Pvm:llä 23.12.1939 Ruotsista saapuneet Fokker CV E koneet FO-23 ja FO-80 olivat varustettu ruotsalaisella 8 mm Colt ohjaaja ja tähystäjä kk:lla. FO-80:n kohdalla mainitaan tähystäjäkonekivääriksi Colt 8 mm (M.1919). Mahdollisesti vuosimalli? Kolmas saapunut Fokker FO-19 poikkesi edellä mainituista siinä että ohjaajakonekiväärinä oli ruotsalainen Br. kal. 6,5 mm. Muokattu: Huhtikuu 12, 2022, käyttäjä: Raimo Heikkinen 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 12, 2022 (muokattu) Hienoa, kiitos! Eli ”ruotsalainen Colt” oli juurikin tuo Kulspruta m/22, joka oli Coltin Ruotsissa valmistettu lisenssivalmiste. Sitä tehtiin myös 8 mm:n kaliiperilla. Siellähän se tieto samalla wikipedian sivullakin näyttää löytyvän: ”Ursprungen tillverkades ksp m/22 av det amerikanska företaget Browning/Colt, men senare fick Carl Gustafs stads gevärsfaktori tillverka vapnet på licens.” Myös BU-214 ja -216 -koneissa oli alkuperäisistä englantilaisista Vickersin kk:lla varustetuista Bulldogeista poiketen kuhmut rungon sivuilla, mutta hieman erimuotoiset. Johtuen tietenkin näistä Kulsprutoista. edit: korjasin ”kopio”-sanan lisenssivalmisteeksi. Oikeampi sanamuoto. Kiitos Partosen Kössille tarkkaavaisuudesta. Jukka Muokattu: Huhtikuu 12, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula Sanamuodon korjaus 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla