Saab Drakenillla laskeutuminen

[Mika Koski 0]

Muutama kysymys Drakenilla laskeutumisesta (kts. video):

 

1) Kuinka huono oli näkyvyys eteenpäin laskussa ja aerodynaamisessa jarrutuksessa? Oliko piloteilla jotain apuvälinettä tai "kikkaa" homman helpottamiseksi?

 

2) Oliko konetta vaikea hallita silloin, kun kannuspyörä oli maassa?

 

3) Menikö loppuveto helposti yli (ts. tuliko kone helposti "läpi") ja oliko koneelle hyvät hidaslento ja/tai sakkausominaisuudet laskussa?

 

Mika

 

http://www.pond5.com/stock-footage/288667/draken-landing.html

 

 

 

[Jouni Laukkanen 65]

Muutama kysymys Drakenilla laskeutumisesta (kts. video):

 

1) Kuinka huono oli näkyvyys eteenpäin laskussa ja aerodynaamisessa jarrutuksessa? Oliko piloteilla jotain apuvälinettä tai "kikkaa" homman helpottamiseksi?

 

2) Oliko konetta vaikea hallita silloin, kun kannuspyörä oli maassa?

 

3) Menikö loppuveto helposti yli (ts. tuliko kone helposti "läpi") ja oliko koneelle hyvät hidaslento ja/tai sakkausominaisuudet laskussa?

 

Mika

 

http://www.pond5.com/stock-footage/288667/draken-landing.html

 

 

 

Tähän työkaverini vastaus (400 h tiimaa)

 

1) Suoraan eteenpäin ei nähnyt, mutta sivuilta näki riittävästi.

 

2) Jos sivutuulikomponentti ei ylittänyt 15 kts, oli suunnan säilyttäminen helppoa.

 

3) Ei mennyt. Virallisen ohjeen mukaan tultiin vakiokohtauskulmalla ja tehotpäällä, mutta vähänkin lentäneet vetivät kynnyksellä tyhjäkäynnille ja himmasivat loppuvedon. Ohjeen mukainen lasku (alfa = 12 astetta) toi koneen melko perä alhaalla -asennossa maahan. Sakkausvaroitin aktivoitui alfan arvolla 14,5 astetta, eikä varoitusta tullut koskaan vaikka loppuveto tehtiinkin tyhjäkäynnillä.

[Harry Karlsson 4]

Moi taas

 

Erittäin helppo tehdä laskuja. Kone tuli laskuun kuin "tuubissa". Näkyvyys vaatimaton kynnyksellä ja AD:ssa, varmaankin vastaa kannuskoneen laskua näkyvyyden osalta. Kynnysnopeus laskettiin kaavalla 305 km/h + 2 km/h per % polttoainetta. Minimipolttoainemäärä laskuun tullessa 15 %  

Taitojen kehittyessä laskut menivät aina kolmelle pisteelle. Silloin tällöin joku onneton mäystin niittasi kannuspyörän "sisään"  

Muut ritarit voi korjailla jos muistin arvot väärin, Turussa tavataan...

 

Harry

[Jouni Laukkanen 65]

Moi taas

 

Kynnysnopeus laskettiin kaavalla 305 km/h + 2 km/h per % polttoainetta.

 

Tässä samainen työpaikalta tavoitettu ritari kommentoi, että B:llä kynnysnopeus oli 285 km/h ja sitä lisättiin 2km/h jokaista polttoaineen 10% kohti. Tuo mainittu luku on sopiva F:lle ja S:lle.

[Harry Karlsson 4]

Kuulostaa tutummalta. Kustulle terveissii... 8)

[Jukka Siirilä 80]

Kynnysnopeus laskettiin kaavalla 305 km/h + 2 km/h per % polttoainetta.

 

Tolla päästään aikamoisiin nopeuksiin. Puolilla tankeilla tullaan jo yli neljääsataa 

[Harry Karlsson 4]

Ihmettelitkö koskaan miksi DK:t ja MG:t ajoi rinkiä taivaalla pienellä nopeudella poltto päällä Rissalan, Roi:n tai Pirkkalan lähettyvillä 

 

Joskus piti vaan kevennellä konetta jotta kiitotie riittäisi laskukiitoa varten 

 

Ainoa keino oli työntää vipu eteen ja laulaa laulua "poltto palaa,poltto palaa,poltto palaa, mä lämpöjä seuraan vaan" Los kyherös 

[Martti Kujansuu 181]

http://taisto.linneanet.fi

Ohjaajan ohje : lentäminen. Saab 35 FS, S. DK3-22S1. 12.11.1990.

Ohjaajan ohje : lentäminen. Saab 35 CS. TT/DK/216. DK3-23S1.

 

Tietokannan mukaan nämä ovat kummatkin ETS, mutta julkisuuslain 621/1999 31§ mukaan asiakirja turvallisuusluokitus voidaan poistaa kun "kiinteistöä, rakennelmaa tai laitetta ei enää käytetä sellaiseen käyttötarkoitukseen, jonka johdosta asiakirjat ovat olleet salassa pidettäviä [...]."

[Juha Luojus 0]

285+3 kuulostais tutummalta, ei jaksa tarkastaa.. +2 taitaa olla HW. Tä?

[Harry Karlsson 4]

Olet oikeassa, hankin ohjekirjan kirjastosta ensiviikolla 

[Jukka Takamaa 0]

285+3 kuulostais tutummalta, ei jaksa tarkastaa.. +2 taitaa olla HW. Tä?

 

Toi on 158 kts...aika kovaa...F-111:lla on 120-125 kts. Starfighterilla sakkausnopeus 315 km/t.

[Kimmo Huoviala 1]

E-luokkaa.

[Mika Koski 0]

Erittäin helppo tehdä laskuja. Kone tuli laskuun kuin "tuubissa". Näkyvyys vaatimaton kynnyksellä ja AD:ssa, varmaankin vastaa kannuskoneen laskua näkyvyyden osalta.

 

Kiitos kaikille selvennyksistä. Muutama lisäkysymys vielä...

 

a) Onko tuo Draken kohtauskulma laskussa paljon vai vähän? Mitä luokkaa se on muilla sotilas- ja siviilikoneilla, joissa on/käytetään koht.kulmamittaria? Silmämääräisesti tuo Drakenin nokan asento näyttää siltä, että se ei ole tästä maailmasta.

 

b) Koska laskeutumisnopeus on suuri ja delta -siipi iso, niin tunsiko laskuissa maaefektin ts. saattoiko kone jäädä ilmapatjan päälle leijumaan pinnassa? Tuossa videossa ainakin näytti silti, että kone kulki järkkymättömän vakaasti.

 

c) Kevennyksenä: oliko Drakenissa "saabismeja"?

 

Mika

 

 

[Jussi Oikari 1]

Rataa DK tuntui tarvitsevan vai oliko se ihan taidosta kiinni? Muistan amek-ajoilta, kun käytiin Utissa leirillä, niin nuoremmilla oli pieniä vaikeuksia saada Utin (olisko 2000 m) rata riittämään.

 

Seurauksena oli savuavia jarruja ja varjon pakkaamista, taisi liekitkin pari kertaa lepattaa jarruista!

 

 

[Harry Karlsson 4]

Kiitos kaikille selvennyksistä. Muutama lisäkysymys vielä...

 

a) Onko tuo Draken kohtauskulma laskussa paljon vai vähän? Mitä luokkaa se on muilla sotilas- ja siviilikoneilla, joissa on/käytetään koht.kulmamittaria? Silmämääräisesti tuo Drakenin nokan asento näyttää siltä, että se ei ole tästä maailmasta.

 

b) Koska laskeutumisnopeus on suuri ja delta -siipi iso, niin tunsiko laskuissa maaefektin ts. saattoiko kone jäädä ilmapatjan päälle leijumaan pinnassa? Tuossa videossa ainakin näytti silti, että kone kulki järkkymättömän vakaasti.

 

c) Kevennyksenä: oliko Drakenissa "saabismeja"?

 

 

 

 

 

a) On tai ei    concorden ja mirage 2000:n laskuja seurattuani aikanaan niin varmaankiin samaa suuruusluokka. Kaikki on suhteellista , esim MG:n alfamittarin asteet eivät olleet SAE asteita 

 

Esim Hawkilla vakiintunut, noin 3 asteen likukupolun säilyttävä kohtauskulma on 5 astetta, tämä sitten todennetaan vertaamalla pa-määrän avulla määritettyyn referenssi nopeuteen. Kynnyksellä, tehonvähennyksen jälkeen kohtauskulmaa ei oikeastaan enää seurata ja loivennuksen aikana kohtauskulma on selkeästi isompi kuin em 5 astetta.

Hawk ei myöskään täytä siviilimääräyksien vaatimusta 1.2 krt sakkausnopeudesta ko lentoasussa. HW:n sivusuhde ja siipikuormitus on tosin aivan eri sarjassa kun DK:n

 

b)Eipä juuri jäänyt. Koneen sai normaalisti täysin hallitusti kiitotien pintaan. Suurin haaste oli kiitotien lyhyys ja liukkaus. Ruotsalaisten kiitoteiden normipituus oli esim vain noin 2000 m, siellä kokeneet kuskit käyttivät jo loppuosalla ad jarrutusta  8)

 

c) jos hyvä ohjaamoergonomia ja lyhyet tsekkilistat ovat saabismia niin sitten oli 

[Markku Kanninen 447]

Empä malta olla pistämättä muutamaa tyylinäytettä Oulun ampumaleireiltä:

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

Markku