Koulut taas punnittu

[Boris Grahn 0]

Maikkari - perinteiseen tapaan - arvotti hieman stuiduskabojen perusteella. Tulos on odotettu. Ainoa "häirikkö" on huipulla taas kolmosena Helsingin Ranskalais-Suomalainen lukio, jonne pääsee vieläkin inhimillisellä keskiarvolla, mutta pesi silti esim Norssin ja Lärkanin.

 

SYK ja Ressu vispaavat kuohukermaa, joten "pakko" tullakin tulosta, mutta mistä tuo HR-SL vuosi toisensa jälkeen repii huipputuloksia? Olisikohan hyvät opettajat ja kova motivaatio...

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/05/885846

[Hanna Räihä 6]

niin näytti olevan... itse olen kirjoittanut lukiosta ajalla ennen suuria kivisotia Porin heikoimmasta, mutta mitäpä tuosta. Eipä se peruskoulunkaan päästötodistus ollut päätähuimaava, lukion oli pari pykälää parempi kuin yläasteen...

 

Koulu, jossa tyttäreni on nyt ekalla, ei pärjännyt tänä vuonna tuossa rankingissa ollenkaan niin hyvin kuin aiempina vuosina, tosin keskiarvon laskeminen 12 kirjoittaneesta on ehkä .. no, vuodet vaihtuu, koulua en kyllä hauku olenkaan vaikka vasta eka vuosi tytöllä onkin takana. Viimevuonna muistaakseni ko. koulu pärjäsi valtakunnallisessa vertailussa aika hyvin, ja silloin oli Porin paras.

 

Kyseessä on yksityiskoulu, vieläpä vieraankielinen ja kyllä sielläkin supistuksia on, mutta täytyy sanoa, että mitä olen kuullut tämän kaupungin kunnallisista kouluista ja vertaan niitä tuohon, ei voi kuin kehua. Asioihin puututaan nopeasti, palautetta tulee molempiin suuntiin ja keskusteluyhteys on helppo oppilas-opettaja-vanhempi. Se on mielestäni erittäin tärkeää.

 

Toki mistä tahansa koulusta voi valmistua huippuarvosanoin ja tilanteet muuttuu vuosittain. Tyttäreni kun käy vieraskielistä koulua missä aloitti esikoulusta eikä tarhasta niinkuin muut, hänelle(ja parille muullekin) on järjestetty lisäopetusta tunti viikossa. Luokassa on koko ajan kouluavustaja tai kaksi, ryhmät jaetaan pieniksi ja eriytyisopetusta järjestyy koko ryhmälle.

[Guest arttula]

Kah ! Oma vanha kouluni kolmantena koko Suomen listalla.

[Antti Asikainen 1]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135246255667

 

Oma lukioni oli viidestoista. Kirjoittajien pieni määrä saattaa antaa sattumalle suuren mahdollisuuden, mutta joka tapauksessa kärkipäähän sijoittuva maaseutulukio, joka ei voi oppilaitaan valita, on positiivinen juttu.

 

Hesarin keskustelussa joku listaa kuntia painotetun keskiarvon perusteella: http://www.hs.fi/keskustelu/HS-vertailu%3A+Lukioiden+kymmenen+k%E4rki+s%E4ilyi+l%E4hes+ennallaan/thread.jspa?threadID=189178&tstart=0&sourceStart=40&start=20

 

 

 

[Matias Pusa 0]

Oma lukioni oli (nyt jo lakkautettu) aina Lahden huonoimpien joukossa, mutten kyllä voi opettajien tasoa ainankaan haukkua. Kyllä se meistä oppilaista oli täysin kiinni, ettei numerot olleet parempia.

 

 

Toisaalta, lukiopaperit muuttuu täysin hyödyttömäksi ja turhaksi paperiksi sen jälkeen, kun jatko-opiskelupaikka on saatu. Sen jälkeen ketään ei enää kiinnosta, että tuliko opittua yleissivistystä hyvin.

[Pekka Holopainen 98]

En panisi liikaa painoa noihin "rankingeihin". Suomen koulut ovat vieläkin varsin "tasa-arvoisia". Itse olen tosin opettajana yläkoulussa joten lukioiden tilannetta en tunne kovin tarkasti.

 

Ennenvanhaan pieniin eroihin koulujen välillä vaikutti lähinnä niiden sijainti. Syrjäseutujen kouluihin oli huomattavasti vaikeampi saada päteviä opettajia kuin suuriin kaupunkeihin. Toisaalta kaupungeissakin koulumenestys korreloi koulun sijainnin kanssa. Niissä kouluissa, joiden oppilaaksiottoalueella asui paljon koulutettua väkeä tulokset olivat parempia kuin "alempien sosiaaliluokkien" pääasiallisilla asuinalueilla. Pääsääntöisesti peruskouluun mennään edelleen asuinpaikan mukaan.

 

Viime vuosina kun köyhät kunnat ovat joutuneet säästämään lähes kaikesta (ja jotkut rikkaatkin ovat seuranneet tätä säästösääntöä kuin "pyhää kirjaa") koulut ovat alkaneet eriarvoistua tässä suhteessa. En usko, että se kuitenkaan vaikuttaa kovin paljon koulumenestykseen. Perusasiat voidaan opettaa ihan hyvin, vaikka koulussa ei olisikaan varaa "viimeisen päälle" oleviin laitteisiin ja opetusvälineisiin. Tärkein "väline" ovat pätevät opettajat ja luonnollisesti oppilas itse.

 

Laiska tai lahjaton ei pärjää hyvin missään koulussa ja toisaalta taas ahkera tai lahjakas pärjää missä vain. Suomi on edelleen siinä onnellisessa asemassa, että meillä opettajakunta on lähes 100% pätevää. Tähän koulutuksen tasaisuuteen perustuu myös hyvä menestys ns. PISA-tutkimuksissa. Se ei niinkään kerro siitä, että meillä olisi valtavasti huippuosaajia, vaan paremminkin siitä, että meillä on minimaalisen vähän koulupudokkaita (useimpiin muihin maihin verrattuna).

 

Pekka

 

[Jussi Aaltonen 0]

Toisaalta, lukiopaperit muuttuu täysin hyödyttömäksi ja turhaksi paperiksi sen jälkeen, kun jatko-opiskelupaikka on saatu. Sen jälkeen ketään ei enää kiinnosta, että tuliko opittua yleissivistystä hyvin.

 

Pitää paikkansa... ja sitten myöhemmin yliopistosta saatu tutkintotodistus muuttuu hyödyttömäksi kun on ensimmäinen työpaikka on saatu. Kukaan ei kysele todistuksen perään vaan näytöt painavat... toki poikkeuksiakin on, mutta lähinnä vain aloilla, joissa pätevyys on pakko tarkistaa lain mukaan.

[Jussi Aaltonen 0]

En panisi liikaa painoa noihin "rankingeihin".

 

En minäkään anna noille juuri minkäänlaista painoarvoa... toimittajien nyt täytyy leipänsä eteen jotain kirjoitella ja OM:n sekä OPH:n väellä täytyy olla jotain näperrettävää excelin kanssa ettei mene kalliiden konsulttien pitämät office-kurssit ihan hukkaan

 

Nämä ranking listat ja ylioppilaskirjoitukset yleensä aiheuttavat lukioiden opetukseen (ei oppimäärään tai oppimistavoitteisiin, vaan käytännön opetukseen) ikävän vinouman... koulua käydään kirjoitusten vuoksi, ei siksi että opittaisiin ja saataisiin eväät yliopisto-opintoihin. Omaan kouluaikaani opettajat alkoivat kirjoituksista vouhottamisen jo ensimmäisellä luokalla ja samalta se näytti vanhimmaisenkin lukioaikana (joka loppui pari vuotta sitten). Kirjoitukset nähdään itsetarkoituksena ja niissä menestyminen tärkeämpänä kuin asioiden oikea oppiminen ja omaksuminen. Ymmärrän toisaalta että asia sekä lukiolaisten että lukion opettajien silmin nähdään helposti näin, mutta lukion ei kuitenkaan pitäisi olla ylioppilaskirjoituksiin valmentava koulutus vaan yliopisto-opintoihin valmentava koulutus (jälkimmäisen voisi vielä vaikkapa alleviivata... lukio on yleissivistävä koulu, mutta sen nimenomainen ja korkein tarkoitus on antaa valmiudet yliopisto-opintoihin).

 

Oppilaat on kohtuullisen helppo valmentaa ylioppilaskirjoituksiin (kuten mielestäni usein tehdäänkin), mutta huomattavasti vaikeampi valmentaa todelliseen opiskeluun ja elämään. Kouluille tietysti ylioppilaskirjoituksiin valmentaminen on kannattavinta... niiden mukaanhan kouluja rankataan. Ketään ei loppujen lopuksi kiinnosta miten tietyn koulun entiset oppilaat menestyvät elämässä... kuinka suuri osa väittelee myöhemmin tohtoriksi, kuinka moni etenee yhteiskunnallisesti vaikuttavaan asemaan jne. Toki koulut itse (tai lähinnä niiden oppilaskunnat tms) tykkäävät pitää listoja esillä siitä kuka tunnettu henkilö on kyseisestä koulusta valmistunut, mutta ikävä kyllä mediasta tuttu nimi, hieno titteli ja korkea palkka eivät ole osoitus poikkeuksellisesta lahjakkuudesta tai taidoista.

 

Touhuan pakollisen opetusvelvollisuuteni verran lukion jälkeisen opintoputken loppupäässä olevien kanssa ja täytyy ikävä kyllä sanoa että korrelaatiota lahjakkuuden, hyvän ylioppilastodistuksen ja huippulukion kesken ei enää siellä ole näkyvissä. Ilkeämielinen voisi jopa alkaa etsimään käänteistä riippuvuussuhdetta. Kiltit suorittajat ovat harvoin lahjakkaita ja ensimmäinen tilanne jossa nuori pääsee todistamaan olevansa lahjakas on vasta yliopiston lopputyö... lahjakkaat tekevät vitosen d-töitä (no ehkä joskus nelosenkin), lahjakkaat tekevät ensimmäisen lehtiartikkelinsa jo d-työstään ennen kuin se menee painoon (joskus olosuhteiden pakosta vain konferenssipaperin) jne. Tässä päässä opintoputkea kun katselee tilannetta niin ei voi kuin päivitellä kuinka metsään menee jos ihmiset arvostellaan ylioppilastutkinnon perusteella.

 

Jos mennään vielä pykälää eteenpäin ja vielä off-topicimmaksi niin jättäisin ylioppilaskirjoitukset vain lukioden väliseksi "kuka kusee korkeimmalle"-kilpailuksi ja alkaisin valitsemaan opiskelijoita lukionjälkeiseen koulutukseen pelkästään pääsy- ja soveltuvuuskokeilla.

 

Lukiolla on oikeastaan ainoa koulu joka tarjoaa pelkästään yleispätevää yleissivistystä... ei mitään muuta, ei enempää eikä vähempää... niin huonoa lukiota ei suomessa ole että halullisen oppilaan otsaluuhun ei siellä uppoaisi riittävää annosta yleissivistystä. Myöhempien opintojen kannalta yleissivistys on kuitenkin vain yleissivistystä... jokainen pidemmälle opiskellut tietää että lukion opeille ei loppujen lopuksi ollut mitään tarvetta kun jotakin asiaa alettiin pönkimään hieman syvemmältä.

[Boris Grahn 0]

Tärkein "väline" ovat pätevät opettajat ja luonnollisesti oppilas itse.

 

Laiska tai lahjaton ei pärjää hyvin missään koulussa ja toisaalta taas ahkera tai lahjakas pärjää missä vain. Suomi on edelleen siinä onnellisessa asemassa, että meillä opettajakunta on lähes 100% pätevää. Tähän koulutuksen tasaisuuteen perustuu myös hyvä menestys ns. PISA-tutkimuksissa. Se ei niinkään kerro siitä, että meillä olisi valtavasti huippuosaajia, vaan paremminkin siitä, että meillä on minimaalisen vähän koulupudokkaita (useimpiin muihin maihin verrattuna).

Pekka

 

Juurikin ja täsmälleen näin! *Komppaa - TUOHON ASTI*

 

MUTTA! PISA-tutkimuksia ei voi syödä, eikä niillä välttämättä pitkän päälle pärjää reaalimaailmassa. Jos kylässä on kaksi mylläriä, jotka molemmat pystyvät jauhamaan puolikarkeita vehnäjauhoja, niin paljonko auttaa, että kilpailevat keskenään siitä ja jokin raati päättää, että A:n puolikarkeat vehnäjauhot ovat keskimäärin puolikarkeampia kuin B:n puolikarkeat vehnäjauhot?

 

Mitä pienempi porukka on, sitä tärkeämpää on se, että siitä saadaan "kaikki irti" - jopa kustannuksia kaihtamatta. Vaikka 95 % suomalaisista olisi keskinkertaisia, tai jopa hieman keskinkertaista parempia laivahitsareita, ei SE tarkoita sitä, että lähes kaikki maailman laivatilaukset vyöryisivät tänne - EI todellakaan.

 

PITÄÄ olla PALJON parempi jossakin - kernaasti pienellä ja ei tiukasti kilpaillulla sektorilla, jos haluaa menestyä! JOS siinä onnistuu, saatta pysyäkin huipulla - sillä kapealla alalla ja pitää kilpailijat kurissa ja katteet kunnossa.

 

Jos yritämme olla keskinkertaisen hyviä, olemme tuomittuja ahdinkoon. Ei täällä keskinkertaisia kivityömiehiä tarvita. Niitä saa (saisi) Kiinasta paljon edullisemmin ja ainakin yhtä hyviä. Uusia A.I. Virtasia tarvitaan, Väisälöitä ja ehkä Ahtisaariakin.

 

VAIN ja ainoastaan niin, että saadaan ne todelliset huiput esiin ja kehittymään maksimaalisella vauhdilla, on edes toivoa pärjäämisestä pitkän päälle! Saattavat työllistää niitä kivimiehiäkin.

 

Vaikka se huippu saattaisi pärjätä siellä Masalan tai Laajasalon lukiossakin, niin pidän hieman epätodennäköisenä, että hän kehittyy siellä täysin potentiaalinsa mukaisesti, kun turhautuu muita odotellessaan.

 

EN ole Väisälä enkä Ahtisaari tai A.I. Virtanen, mutta KYLLÄ jo kansakoulussa ketutti, kun piti odotella kolmekin kuukautta, että se viimeinenkin edes auttavasti oppii kertomataulun, joka itsellä oli koko ajan hanskassa.

 

On idealistista kouluttaa "yhtä keskinkertaisia", mutta ei pitkän päälle ehkä kovin järkevää - etenkään pienessä maassa.

 

Nykykoulussa on käytännön esimerkkinä vaikkapa se, että tietyn taustan omaavat tarvitsevat kouluavustajia, tulkkausta, tukiopetusta ja SILTI esim. matemaattiset suoritteet eivät ole kovin kaksisia. Lähtöpaikassa saattaa kuitenkin matikkakin olla ihan omalla tavallaan hanskassa niin, että jos sijoittaa miljoonan pikaveneeseen, rynkkyihin ja sinkoihin, niin totta kai pitää saada lunnaita 10 milssiä, että homma kannattaisi. Millä sitä muuten pitäisi itsensä ja kylänsä tyytyväisenä ja saisi värvättyä uusia yrittäjiä...

[Juha Lampi 274]

...hmm, vaan millä ne kultalusikalla syötetyt valiopaapotut saadaan pysymään isänmaan pelastajina ilman, että karkaavat rasvaisempien lihapatojen ääreen maailmalle?

 

[Boris Grahn 0]

En minäkään anna noille juuri minkäänlaista painoarvoa... toimittajien nyt täytyy leipänsä eteen jotain kirjoitella ja OM:n sekä OPH:n väellä täytyy olla jotain näperrettävää excelin kanssa ettei mene kalliiden konsulttien pitämät office-kurssit ihan hukkaan

 

Näin VOI ajatella ja siihen on valta, vapaus ja voima, mutta ei ehkä kauheasti kunniaa - iankaikkisesti amen.

 

Vähän ehkä paremmin asiaa voisi lähestyä niin, että omaa - tai kuvittelee omaavansa - jälkeläisen, jonka opinnot kiinnostavat. Sitten vain mielessään pohdiskelee sellaista NIIN vapaata maailmaa, että voisi ihkasen itse valita, opiskeleeko kersa Laajasalon lukiossa vai SYK:ssa. No, IRL EI voi valita, koska se on parisuhteen geenipoolista ja keskiarvoista kiinni.

 

Näyttäisi siltä, että pitkälti tunnistettavat geenipoolit ja poliittiset ideologiat asettuvat maantieteelisesti ennustettavasti ja samoin Maikkarin tuloksia korreloiden.

 

Jos Masala ei pärjää, niin sehän on Kirkkonummella, kuten muuan uuniperunafriikkikin. EHKÄ seura tekee kaltaisekseen...

[Jussi Aaltonen 0]

...hmm, vaan millä ne kultalusikalla syötetyt valiopaapotut saadaan pysymään isänmaan pelastajina ilman, että karkaavat rasvaisempien lihapatojen ääreen maailmalle?

 

 

Toimitaan kuten rapakon toisella puolen... rahdataan tänne jostakin vinkuintiasta motivoituneita opiskelijoita (ovat nähneet millaista se on kun elämä näyttää oikein kunnolla karvaista persettä niin motivaatio on kohdallaan), järjestetään heille hyvät mahdollisuudet stipendeihin sun muihin ja koulutetaan heistä isänmaan pelastajia.

 

... vai onko joko nähnyt valkoisen amerikkalaisen tekniikan tohtorin (tai melkein minkä hyvänsä alan tohtorin), joka olisi väitellyt viimeisen 30 v aikana? Me ollaan vain ajasta jäljessä... ei valkoisen miehen kuulu rasittaa itseään opinnoilla

[Boris Grahn 0]

...hmm, vaan millä ne kultalusikalla syötetyt valiopaapotut saadaan pysymään isänmaan pelastajina ilman, että karkaavat rasvaisempien lihapatojen ääreen maailmalle?

 

 

JOS asiat hoidetaan OIKEIN, ei ketään tarvitse pakottaa pysymään, vaan luonnostaan ja aidosti pelastavat/puolustavat.

 

Mulla on itsellä PALJON työtä vuorotta, arestia ja kovennettua arestia, mutta KUKAAN ei koskaan epäillyt kykyjä ja/tai maanpuolustustaitoja, joten kaikista näistä huolimatta sotilaspassissa lukee kenttäkelpoisuus hyvä.

[Jussi Aaltonen 0]

Näyttäisi siltä, että pitkälti tunnistettavat geenipoolit ja poliittiset ideologiat asettuvat maantieteelisesti ennustettavasti ja samoin Maikkarin tuloksia korreloiden.

 

Niin mutta mitä sitten? Eivät nuo korreloi todellisten lahjakkuuksien kanssa. Ne ovat vain ylioppilaskokeiden tuloksia ja kuten sanoin: Kiltit suorittajat ovat harvoin lahjakkaita.

 

Todelliset menestystarinat eivät ole yksittäisten ihmisten tai yksittäisten lukioiden tuotteita. Menestystarinalla voi olla keulakuva, joka on yksittäinen ihminen tai yksittäisen lukion tuote, mutta kukaan ei yksin luo menestystarinaa, jolla olisi merkitystä muillekin kuin kyseiselle henkilölle itselleen.

 

Yliopistot tuottavat menestystarinoita, joilla on laajempaakin merkitystä, mutta kuka pystyy osoittamaan menestyneitä spin-offeja, jotka olisivat jäljitettävissä johonkin ns. "huippulukioon" asti?

[Boris Grahn 0]

Me ollaan vain ajasta jäljessä... ei valkoisen miehen kuulu rasittaa itseään opinnoilla

 

Tein pari päivää sitten Stadin kauppatorilla havainnon. Neulamuiikujen paistaminen EI ole valkoisen miehen hommaa...

 

Monessa paikassa niitä paistettiin, mutta YKSIKÄÄN paistaja EI ollut valkoinen mies...

[Jussi Aaltonen 0]

Tein pari päivää sitten Stadin kauppatorilla havainnon. Neulamuiikujen paistaminen EI ole valkoisen miehen hommaa...

 

Monessa paikassa niitä paistettiin, mutta YKSIKÄÄN paistaja EI ollut valkoinen mies...

 

Kerran eräällä työmaalla, jota olin valvomassa, hitsari hitsasi tigillä puolimetristä haponkestävää putkea katon rajassa... hidasta ja tuskaista hommaa tikkailla keikkuen... kaveri kipusi alas ruokatunniksi ja totesi: Ei perkele ole valkoisen miehen hommaa tuo.

 

Kaveri oli yönmusta neekeri.

[Juha Lampi 274]

Nobelisti sir Francis Crick, iq 115

[Boris Grahn 0]

Niin mutta mitä sitten? Eivät nuo korreloi todellisten lahjakkuuksien kanssa. Ne ovat vain ylioppilaskokeiden tuloksia ja kuten sanoin: Kiltit suorittajat ovat harvoin lahjakkaita.

 

Todelliset menestystarinat eivät ole yksittäisten ihmisten tai yksittäisten lukioiden tuotteita. Menestystarinalla voi olla keulakuva, joka on yksittäinen ihminen tai yksittäisen lukion tuote, mutta kukaan ei yksin luo menestystarinaa, jolla olisi merkitystä muillekin kuin kyseiselle henkilölle itselleen.

 

Yliopistot tuottavat menestystarinoita, joilla on laajempaakin merkitystä, mutta kuka pystyy osoittamaan menestyneitä spin-offeja, jotka olisivat jäljitettävissä johonkin ns. "huippulukioon" asti?

 

Lahjakkuudet ihan aikuisten oikeesti periytyy! Niitä voi toki mitata toisinkin.

 

Menestyä voi monin tavoin. Isoisänikin menestyi, vaikka ei edes käynyt kouluja, MUTTA olisi saattanut menestyä VIELÄ paremmin, jos olisi...

 

JOS haluaa "jäljittää", kannattaa ehkä intouta inttämään itsensä tohtoriksi. MIKSI jostakin A kaupungin lukiosta tulee vähemmän maistereita kuin B-kaupungin? Ellei oppiarvot kiinnosta, voi tietenkin vertailla tienestejä ja omaisuutta. Onnea tutkimustiellä!

 

OIKEIN kovaa jos tutkii, niin saatta löytyä sellainenkin perustotuus, että äkkipunaisissa paikoissa (vaikkapa Kemi tai Karkkila) on mennyt keskimäärin hieman kehnommin kuin vaikkapa Kauniaisissa.

[Boris Grahn 0]

Nobelisti sir Francis Crick, iq 115

 

Hyvä hän!

 

Sitten lisäksi - please - kaikki alle IQ 85 nobelistit, joiden tausta on maahanmuutto ja sosiaalituki. (Jättäisin vielä - varmuuden vuoksi - kirjailijat/runoilijat ulkopuolelle)

[Jaakko Rissanen 53]

Olen täysin samaa mieltä lukiorankingien turhuudesta. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa keskuksissa on ymmärrettävästi enemmän vaihtoehtoja johtuen suurista asukasluvuista, joka tuo välttämättä mukanaan tiettyjen opinahjojen "erikoistumisen". Menestymiseen vaikuttaa erityisesti opiskelijan oma lahjakkuus ja mielestäni työnteko, jota pitäisi painottaa. Hieman lahjattomampikin menestyy mikäli jaksaa nähdä vaivaa sen eteen. Uskoisin, että kärkisijoille rankatuissa kouluissa koko ympäristö tukee menestymistä (kaverit saavat hyviä numeroita - en minäkään huonoja halua, tunneilla suurin osa porukasta keskittyy asiaan, opettajat omistautuneita omaan aineeseensa jne.). Sitä paitsi perinteet velvoittavat; uskomattoman suurella osalla sykkiläisistä ainakin toinen vanhemmista on kirjoittanut samasta laitoksesta. Uskoisin, että sama pätee myös Ressuun yms. 

[Teijo Niemelä 21]

Moni menestyva yrittaja on jattanyt koulut ja opiskelut kesken, ehka parhaimpia esimerkkeja lienee Sir Richard Branson.

 

Ilan tittelia monille tulee kuitenkin lasikatto vastaan, jolloin urakehityksen kannalta paras ratkaisu voi olla oman yrityksen pyorittaminen.

[Matias Hurtta 0]

Oma kouluni kolmassadakahdeskymmenesjokin... 8) Vähän tiputtu kun viimevuonna oltiin vielä seitsemäskymmenesjokin. Pullamössösukupolvi varttuu, be warned... 8)

[Pekka Holopainen 98]

...

Jos yritämme olla keskinkertaisen hyviä, olemme tuomittuja ahdinkoon. Ei täällä keskinkertaisia kivityömiehiä tarvita. Niitä saa (saisi) Kiinasta paljon edullisemmin ja ainakin yhtä hyviä. Uusia A.I. Virtasia tarvitaan, Väisälöitä ja ehkä Ahtisaariakin.

 

VAIN ja ainoastaan niin, että saadaan ne todelliset huiput esiin ja kehittymään maksimaalisella vauhdilla, on edes toivoa pärjäämisestä pitkän päälle! Saattavat työllistää niitä kivimiehiäkin.

...

 

Ei minulla ole mitään lahjakkaisiin panostamista vastaan. 

 

Mutta...

 

Ei minusta ole lainkaan paha asia sekään, että meillä pyritään saamaan KAIKKI hyväksytysti läpi yleissivistävän peruskoulutuksen. Jos ihminen putoaa tuossa vaiheessa kokonaan "kelkasta", on hänen hyvin vaikea sinne myöhemminkään enää kavuta. Meillä ei juurikaan ole enää "lapioammatteja", joissa pärjää kokonaan ilman koulutusta tai perussivistystä.

 

"Kelkasta pudonneet" eivät kuitenkaan putoa yhteiskunnasta. Jonkun heidätkin on elätettävä. Jos ihminen joutuu koulun jälkeen tielle sosiaaliviranomaiset -> poliisi -> vankeinhoitolaitos -> sosiaaliviranomaiset ->hautausurakoitsija, tulee se yleensä yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunnolliseen koulutukseen panostaminen.

 

On paljon parempi, että mieluiten jokaiselle ihmiselle löydetään "sorvi" joka hänelle sopii niin, että hän voi itse elättää itsensä ja perheensä, kuin että yhteiskunta (veroa maksavat) elättää nuo kaikki. Vaikka koulutuksen tarkoitus ei olekaan "keskinkertaisuuteen kouluttaminen", niin on hyväksyttävä, että suurin osa meistä on ns. keskinkertaisuuksia - minäkin olen.    En kuitenkaan tunnusta itseäni tarpeettomaksi. Olen tehnyt työelämässä 36 vuoden rupeaman ja vain aivan sen alussa (ja ennen sitä) elin velalla. Velkani olen maksanut jo kymmeniä vuosia sitten pois ja tullut sen jälkeen toimeen omillani. Niille jotka minut perivät jää niillekin vielä jotain.

 

Pekka

 

Edit: Jäi vähän kesken. Jos Suomessa (ja muissa pohjoismaissa) olisi panostettu vain huippulahjakkuuksiin (ja sen lsiäksi rikkaiden kaikenlaisiin lapsiin myös niihin tyhmiin) kuten vaikkapa jossain Yhdysvalloissa, olisimme kuin joku Yhdysvallat. Niin suuresta maasta löytyy kuitenkin volyymiä, jolla se on pärjännyt ja pärjää kuten suurvallat aina. Kuinka olisi lilliputti-Suomen käynyt? Jos kilpailisimme samoilla aseilla olisi se vähän samaa kuin hevospelillä kilvin ja miekoin ohjuksia vastaan.

 

Nokiat ja muut on nostettu tästä pikkumaasta juuri sen takia, että koulutuksessa on panostettu kaikkiin yhtälaisesti. Näin pienikin maa voi pärjätä, eikä turhia resursseja kulu kouluttamattoman väestön elättämiseen ja niiden ongelmien hoitoon, jotka siitä versovat. Ja kuten Teijo tuolla sanoi huippulahjakkaat pärjäävät vaikka ilman koululaitosta.

 

Asia saattaa pikemminkin olla niin, että on hyvin kannattavaa kouluttaa myös meitä keskinkertaisuuksia ja jopa heikkolahjaisia.

 

 

[Boris Grahn 0]

Huippulahjakkaat saattavat (itse) pärjätä hyvinkin, mutta paljonko siitä on loppupeleissä hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle, onkin vallan eri juttu... ??

 

Aatun arjalaisharjoitelmat olivat lyhytkestoinen pyrähdys. Todellisuudessa ainoa merkittävä rodunjalostuksellinen yritys viime vuosisatoina oli afroamerikkalaisten orjuus. Afrikassa ehkä nopeimmat, kestävimmät ja fiksuimmat välttivät orjalaivaan joutumisen. Kehno ruoka ja olosuhteet karsivat merimatkalla sairaat yksilöt tehokkaasti. Perillä oli etelävaltioissa - useiden sukupolvien ajan - orjasiittoloita, joissa parhaat puuvillapoimijat yhdistettiin keskenään ja lihaksista sekä nopeudestahan siitä oli enimmäkseen kyse.

 

Tuloksen voi - vieläkin - nähdä amerikkalaisessa urheiluelämässä. Jokainen käyttäköön omaa mielikuvitustaan seikan tarkempaan selvittelyyn. Keskipitkillä ja pitkillä juoksumatkoilla kuitenkin afrikkalaisten (karkuun päässeiden) kotoperäiset jälkeläiset näyttäisivät nykyään rulettavan.

 

Ison veden takaisen ahneen yhteiskunnan varjopuoliin kuuluu sekin, että jos äijästä ei ole koripalloilijaksi tai nyrkkeilijäksi, niin miksi satsata koulutukseen, jolla saa ehkä joskus tonnin tai kaksi kuukaudessa, kun voi vaikkapa myydä huumeita, ja saada heti kymppitonnin viikossa.

 

Jopa nyrkkeilyssä on nyttemmin mennyt niin, että itäisempi "nälkä" näyttäisi läntistä kovemmalta ja esim. raskaassa sarjassa on jo nähty tohtorismiehiä huipulla.

 

Mens sana - in corpore sano!

 

Onkohan kukaan muuten edes yrittänyt selvittää, miksi maahanmuuttajataustaiset ovat selvästi aliedustettuina näissä huipulle pärjäävissä kouluissa? Tänä keväänä tosin  yhdeksän ällää kirjoitti - "tavallisesta" lukiosta - hyvin nuorena Puolasta Suomeen tullut neito. Kyseessä lienee kuitenkin työllistyneiden ja fiksujen vanhempien rakkauden hedelmä, joten ei puoltakaan pahaa sanaa siitä, mutta...

[Pekka Holopainen 98]

...

Onkohan kukaan muuten edes yrittänyt selvittää, miksi maahanmuuttajataustaiset ovat selvästi aliedustettuina näissä huipulle pärjäävissä kouluissa? Tänä keväänä tosin  yhdeksän ällää kirjoitti - "tavallisesta" lukiosta - hyvin nuorena Puolasta Suomeen tullut neito. Kyseessä lienee kuitenkin työllistyneiden ja fiksujen vanhempien rakkauden hedelmä, joten ei puoltakaan pahaa sanaa siitä, mutta...

 

Pssst... minua sitoo vaitiolovelvollisuus, mutta voinen kuitenkin paljastaa jotain kunhan en kerro nimiä  .

 

Jo ennen kuin Suomessa sanottavasti oli maahanmuuttajia (siis ennen 1990-lukua) koulumenestys korreloi melko paljon vanhempien taustan kanssa. Suomeksi korkeasti koulutettujen vanhempien lapset menestyivät keskimäärin paremmin kuin alhaisen koulutuksen saaneiden lapset. Alkoholistien tai muiden ongelmaisten lapset pärjäsivät keskimäärin huonommin kuin niiden lapset, joilla ei ollut merkittäviä ongelmia. Jne.

 

En ole tutkinut asiaa joten en tiedä, mutta arvelen maahanmuuttajien osalta olevan kyse pitkälti samoista asioista. Maassa ikänsä elänyt on aina etulyöntiasemassa tänne muualta muuttaneiden suhteen syystä jos toisestakin. Meidän koulussamme on ollut esimerkiksi venäläisten lapsia, jotka ovat kärsineet siitä, että he eivät ole osanneet vielä kunnolla Suomea. Ihan samasta syystä monet suomalaistenkaan lapset eivät opi kunnolla esimerkiksi matematiikkaa.

 

Ei tarvitse olla muita tyhmempi. Riittää kun vanhemmilta ei ole saanut kaikkea sitä mitä lapsen vanhemmiltaan pitäisi saada. Maahanmuuttajien lapset eivät saa vanhemmiltaan esimerkiksi opetusta Suomen kilessä, koska vanhemmat osaavat sitä vielä huonommin kuin lapsensa. Maahanmuuttajat sullotaan usein samoille (halvoille) asuinalueille, joilla asuu jo ennestään vähempiosaisia suomalaisia. Sen alueen koulu ei siis pärjää muutenkaan yhtä hyvin vertailussa.

 

Näistä ongelmista voidaan vähitellen päästä pois, jos muutetaan maan sosiaali- ja muuta politiikkaa vähemmän vähäosaisia tai maahanmuuttajia syrjiväksi. Niin, että katsokoot vain porvarit peiliin, kun on kyse maahanmuuttajien (ja muidenkin) ongelmista.

 

Pekka