Air Francen lento 447 kadonnut ja löytynyt

[Nils Rostedt 13]

Joo, ja etenkin olisi hyvä jos yksi näistä tallentimista olisi sellainen että se mereensyöksyssä irtoaisi ja jäisi kellumaan pinnalle. AF:n ja äskeisen ET:n löydetyistä jäänteistä päätellen hyvä sijoituspaikka saattaisi olla pyrstöevän tai wingletin sisällä. 

[Heikki Rantasalo 0]

.... Entäpä se tutkimusasema suhteellisesti lähellä putoamispaikkaa? Onko siellä Internet-yhteyttä? Olisiko ollut mahdollista, että siellä olisi ollut ADS-B -vastaanotin (siis jos joku tutkioista olisi ollut kiinnostunut päällä lentävistä lentokoneista)? Ei olisi tarvinnut ainakaan etsiä konetta "Ranskaa suuremmalta alueelta", kuten HS koneen etsinnät aikanaan uutisoi.

[Nils Rostedt 13]

Yksi tutkimusasema ei valitettavasti auta kovin paljon. Maapallon kaarevuus aiheuttaa sen että lähetys kuuluu vain ns. radiohorisonttiin saakka.  Tämä etäisyys on wikipedian mukaan noin 357 kilometriä jos kone lentää 10 km:n korkeudessa. Huonoissa radio-olosuhteissa (kuten AF:n tapauksessa) vähemmän.

Eli maa-asemia tarvittaisiin luokkaa 250-300 km välein, jotta yhteys voitaisiin taata. Atlantti on kuitenkin aika monen Ranskan kokoinen....

[Lauri Kansikas 0]

Kadonnutta konetta etsitään jälleen

Varjotutkinta löysi syyn

pitotputken jäätyminen

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/airbus-mysteeri-kadonnutta-konetta-etsitaan-jalleen

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Sellaisia tapauksia, joissa tallentimet ovat jääneet onnettomuuden jälkeen kateisiin, tunnetaan vain noin tusinan verran, mikä on häviävän pieni määrä tapahtuneiden onnettomuuksien yhteismäärään nähden. Toimivaksi todettua ja jo nyt pakollista järjestelmää ei ole mitään syytä hylätä, varsinkaan kun maksajaa ei löydy mistään.

[Mikko Murto 0]

Sellaisia tapauksia, joissa tallentimet ovat jääneet onnettomuuden jälkeen kateisiin, tunnetaan vain noin tusinan verran, mikä on häviävän pieni määrä tapahtuneiden onnettomuuksien yhteismäärään nähden. Toimivaksi todettua ja jo nyt pakollista järjestelmää ei ole mitään syytä hylätä, varsinkaan kun maksajaa ei löydy mistään.

 

Mutta montako tapausta tunnetaan jossa tallentimista ei saada järjellistä tietoa tarpeeksi?

Hajautettu, ei niin kestävä järjestelmä on fiksu ajatuksena ja paranee vedonlyöntiprosentit kummasti vs. yhet ja 'kaiken kestävä'. JOS muutos tehtäisiin nykyisistä hajautettuun ei niin kestävään järjestelmään niin liekkö kustannukset kuitenkaan karkaisivat nykyisestä kovinkaan suunta tai toiseen.

 

Perustan tiedon täysin mutuun, lähteitä ei ole mainita koska mutulla mennään, lähteet on jossain intternetin hajanaisissa onnettomuustutkinta raporteissa ja erilaisissa dokkareissa mitä TV on pihalle itsestään suoltanut, niin ja se intternettikin.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ranskan onnettomuustutkintaviranomaiset ovat kutsuneet kokoon kansainvälisen työryhmän tutkimaan tätä asiaa kaikista mahdollisista näkökulmista, ja työryhmän raportti löytyy täältä, sisältää 46 sivua:

 

http://www.bea.aero/en/enquetes/flight.af.447/flight.data.recovery.working.group.final.report.pdf

 

Kannattaa huomata, että maailmassa on joka hetki ilmassa muistaakseni keskimäärin 10000 liikennekonetta. Jos niistä kaikista pitäisi olla (satelliitti)yhteys johonkin keskukseen, joka keräisi talteen sen datamäärän, joka taltioidaan mustiin laatikoihin, niin tuleepa yllättäen monenlaisia kapasiteettiongelmia. Mahdollista teoriassa ehkä, mutta entäs käytäntö? Joka tapauksessa uudenlaisen järjestelmän käyttöönotto veisi useita vuosia, ellei vuosikymmeniä ja lisähyöty olisi kyseenalainen, varsinkin kustannuksiin nähden.

[Mikko Murto 0]

Kannattaa huomata, että maailmassa on joka hetki ilmassa muistaakseni keskimäärin 10000 liikennekonetta. Jos niistä kaikista pitäisi olla (satelliitti)yhteys johonkin keskukseen, joka keräisi talteen sen datamäärän, joka taltioidaan mustiin laatikoihin, niin tuleepa yllättäen monenlaisia kapasiteettiongelmia. Mahdollista teoriassa ehkä, mutta entäs käytäntö? Joka tapauksessa uudenlaisen järjestelmän käyttöönotto veisi useita vuosia, ellei vuosikymmeniä ja lisähyöty olisi kyseenalainen, varsinkin kustannuksiin nähden.

 

Niinno itse tarkoitin tätä mahdollisuutta että nykyisten lentotietotallentimien rinnalle (tai sitten korvattaisiin nykyinen kahden laatikon järjestelmä) hajasijoiteltaisiin halpoja/helposti asennettavia ja kevyitä tallentimia (flash/ssd tms joille data konvertoitaisiin sitten keskitetysti paikassa X), wingletit, korkeusvakaisin jne. Tuntuisi näin maallikolta fiksulta järjestelmältä mutta kun ei ole tuota lekotekniikkaa enemmälti tutkittua niin toteutusmahdollisuudet ovat täysi kysymysmerkki.

[Juha Lampi 282]

Jokos täällä keskusteltiin puhki aihe "miksi FDR/CVR ei jää pinnalle kellumaan ja ulisemaan"?

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ymmärrän kyllä, että teknistä linkkitekstiä ei tee mieli lukea ellei ole erityisen kiinnostunut detaljeista, mutta tuolla työryhmän raportissa näistä molemmista asioista on maininta näin:

 

2 New flight recorder technology

 

2.1 Installation of an ED-112 combined deployable and free-floating flight recorder     DRS, GE, Boeing, Airbus

2.2 Installation of a ED-155 combined deployable and freefloating flight recorder   DRS, GE

2.3 Installation of one extra combined ED-155 lightweight flight recorder in the vertical stabilizer    L3Com, Boeing Airbus

 

ja myöhemmin siellä arvioidaan, että jotain tällaista ehkä edellytetään uusilta markkinoille tulevilta konetyypeiltä ja edelleen pitkän tähtäyksen ratkaisuna.

 

Kaikki uusi teknologia kun pitänee säädellä viranomaisen taholta jonka pitää lisäksi ensin todeta, että ilman tätä ei tulla toimeen ja asettaa vaatimus laitteen pakollisuudesta, esim. vuodesta xxxx alkaen 

[Mikko Murto 0]

Ymmärrän kyllä, että teknistä linkkitekstiä ei tee mieli lukea ellei ole erityisen kiinnostunut detaljeista, mutta tuolla työryhmän raportissa näistä molemmista asioista on maininta näin:

 

Lähinnä ahisti tämä puhelimella surffailu tuota linkkien selailua mutta nyt koneelta katseltuna ihan fiksuja mietelmiä on tulossa.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ranskan onnettomuustutkintaviranomainen on palkannut kaksi alusta mustien laatikoiden etsinnän seuraavaa vaihetta varten. Toinen aluksista kuuluu samalle yhtiölle, jonka avulla nostettiin ylös laatikot merenpohjasta Adam Airin koneen onnettomuuden jälkeen. Toinen, lähinnä tukikohtana käytettävä alus on norjalainen. Etsinnät on rajattu aikaisempaa pienemmälle alueelle mallinnuksen avulla ja niiden odotetaan kestävän kuukauden verran.

 

http://edition.cnn.com/2010/WORLD/europe/02/17/airfrance.crash/

 

Tiedote uusista etsinnöistä löytyy toistaiseksi vain ranskaksi täältä:

 

http://89.30.127.14/fr/enquetes/vol.af.447/presentation.des.operations.de.recherches.en.mer.17.02.2010.pdf

 

... mutta on siellä sentään valokuvat molemmista aluksista sivulla 18. Laivat ovat  "Anne Candies" (Phoenix International, USA) ja "Seabed Worker" (Seabed Group. Norja)

[Jukka Joutsijärvi 11]

Ranskan onnettomuustutkintaviranomainen on palkannut kaksi alusta mustien laatikoiden etsinnän seuraavaa vaihetta varten. Toinen aluksista kuuluu samalle yhtiölle, jonka avulla nostettiin ylös laatikot merenpohjasta Adam Airin koneen onnettomuuden jälkeen. Toinen, lähinnä tukikohtana käytettävä alus on norjalainen. Etsinnät on rajattu aikaisempaa pienemmälle alueelle mallinnuksen avulla ja niiden odotetaan kestävän kuukauden verran.

 

http://edition.cnn.com/2010/WORLD/europe/02/17/airfrance.crash/

 

Tiedote uusista etsinnöistä löytyy toistaiseksi vain ranskaksi täältä:

 

http://89.30.127.14/fr/enquetes/vol.af.447/presentation.des.operations.de.recherches.en.mer.17.02.2010.pdf

 

... mutta on siellä sentään valokuvat molemmista aluksista sivulla 18. Laivat ovat  "Anne Candies" (Phoenix International, USA) ja "Seabed Worker" (Seabed Group. Norja)

 

Onnea vaan etsinnöissä, tulevat tarvitsemaan sitä ja rutkasti!

 

Jukka

[Ilkka Mäkelä 1 228]

30-sivuinen tiedote uusista etsinnöistä on nyt luettavissa myös englanniksi:

 

http://www.bea.aero/en/enquetes/flight.af.447/sea.search.ops.presentation.17.02.2010.pdf

[Petri Lehtovirta 910]

Brasilialainen tuomioistuin määräsi perjantaina ranskalaisyhtiön maksamaan turmassa kuolleideen brasilialaisen omaisille 1,16 miljoonan dollarin eli vajaan 900 000 euron korvaukset.

 

Air Francen vakuutusyhtiö Axa ilmoitti perjantaina, että se aikoo valittaa päätöksestä. Vakuutusyhtiön mukaan päätöstä ei voida pitää ennakkotapauksena, vaan korvauksista päättää Brasilian hallituksen ja vakuutusyhtiöiden edustajista sekä uhrien omaisista koostuva komitea.

 

HS.fi

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Etsintöihin varatut kaksi alusta ovat lähteneet maanantain puolella Brasilian Recifen satamasta matkalle kohti etsintäaluetta aloittaakseen etsintöjen kolmannen vaiheen:

 

http://www.google.com/hostednews/ap/article/ALeqM5iHzXIEK6qjLzU9LjbCpkEikCOFXwD9EOVPDG0

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Etsinnöissä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään koneen hylkyyn viittaavaa. Lisäksi toinen laivoista on joutunut lähtemään toisiin tehtäviin, ymmärtääkseni Meksikonlahden katastrofialueelle. Uuden tiedotteen mukaan etsintöjä jatketaan jäljellejääneen aluksen, Seabed Workerin voimin. Lisätietoa täällä:

 

http://www.bea.aero/en/enquetes/flight.af.447/pressrelease04may2010.php

[Janne Onnela 0]

Ranskan merivoimien alus uskoo paikantaneensa kesäkuisen turmakoneen mustia laatikoita kolmen kilometrin tarkkuudella.

 

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Radio+Ranskalaisen+turmakoneen+mustia+laatikkoja+paikannettu/1135256630788?ref=rss

[Jonne Reitti 0]

Iltalehti uutisoi samasta aiheesta, mutta löytötarkkuus on uutisen mukaan 5 kilometriä, eikä ole varmaa tullaanko laatikoita nostamaan ylös.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010050611609657_ul.shtml

[Tero Partanen 1]

Iltalehti uutisoi samasta aiheesta, mutta löytötarkkuus on uutisen mukaan 5 kilometriä, eikä ole varmaa tullaanko laatikoita nostamaan ylös.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010050611609657_ul.shtml

 

Tuntuu naurettavalta edes väläyttää sitä ajatusta, etteikö laatikoita nostettaisi. Tottakai ne nostetaan. Tuossa nyt varmaan tuo ajatuksen pallottelu liittyy kustannuksiin, taikka johonkin mitä ei mediassa ole kerrottu. Sepä vasta hölmöläisten hommaa olisi, jos ollaan käytetty läjäpäin rahaa ja kun toivottu kohde löytyy, niin asiaa ei selvitettäisikään loppuun. Semmosta paikkaa ei tältä maapallolta löydy, johon ei ihmisen koneilla käsi yllä.

 

Todella hieno uutinen, että laatikot on löytyneet (tai ainakin melkein), saa tämäkin mysteeri vastauksia.

 

Tero

[Jonne Reitti 0]

^Itse ymmärsin uutisen siten, että laatikot ovat paikannettu 5 kilometrin alueelle, mutta niitä ei ole varsinaisesti vielä löydetty. Ja koska laatikot eivät enää lähetä signaalia ja alue on hyvin hankala, ei ole vielä varmaa löydetäänkö niitä kunnolla.

 

Itselleni herää vaan kysymys, että jos laatikot eivät kerran lähetä mitään signaalia, niin miten etsijät voivat olla varmoja, että ne ovat juuri tuolla alueella, vaikka eivät täysin niitä ole vielä löytäneet?

[Tero Partanen 1]

^Itse ymmärsin uutisen siten, että laatikot ovat paikannettu 5 kilometrin alueelle, mutta niitä ei ole varsinaisesti vielä löydetty. Ja koska laatikot eivät enää lähetä signaalia ja alue on hyvin hankala, ei ole vielä varmaa löydetäänkö niitä kunnolla.

 

Itselleni herää vaan kysymys, että jos laatikot eivät kerran lähetä mitään signaalia, niin miten etsijät voivat olla varmoja, että ne ovat juuri tuolla alueella, vaikka eivät täysin niitä ole vielä löytäneet?

 

Uutinen ei selvästikään ole kovin laadukas. Mitä tuosta kummiskin voi päätellä, on se, että tiedetään niiden sijaitsevan rajatulla alueella. Jos esim 5km säteellä tiedetään alue, niin en epäile hetkeäkään, etteikö tarkka sijainti varmistuisi ja laatikot saataisi nostettua.

 

Tosin, eipä tämä olis eka kerta kun tästä AF turmasta uutisoidaan ennenaikaisesti "kuulopuheita", ja sisältö todellisuudessa on jotain aivan muuta. Illalla varmaan tietää jo enemmän.

 

Tero

[Tauno Hermola 116]

^Itse ymmärsin uutisen siten, että laatikot ovat paikannettu 5 kilometrin alueelle, mutta niitä ei ole varsinaisesti vielä löydetty. Ja koska laatikot eivät enää lähetä signaalia ja alue on hyvin hankala, ei ole vielä varmaa löydetäänkö niitä kunnolla.

 

Itselleni herää vaan kysymys, että jos laatikot eivät kerran lähetä mitään signaalia, niin miten etsijät voivat olla varmoja, että ne ovat juuri tuolla alueella, vaikka eivät täysin niitä ole vielä löytäneet?

 

Olen antanut itseni ymmärtää, että sijainti olisi selvinnyt aikaisemmin kerättyjä tietoja tarkemmin analysoimalla 

[Markku Koivurova 367]

Ylen uutisissa sanottiin hetki sitten, että alue on viisi neliökilometriä, eli halkaisijaltaan 2,5 km.

[Juhana Heino 0]

Olen antanut itseni ymmärtää, että sijainti olisi selvinnyt aikaisemmin kerättyjä tietoja tarkemmin analysoimalla 

 

Eikös se juuri näin ollut. Onnettomuuden jälkeen vedenalaismikrofooneja naarattiin etsintäalueilla ympäriinsä ja samalla ilmeisesti nauhoitettiin ääntä, joka nyt on sitten analysoitu ja sieltä datasta on sitten saatu locator beaconeitten ääni esiin ja sen perusteella ollaan sitten saatu laskettua suunnilleen sijainti. 2,5 kilometrin halkaisijallinen ympyrähän on mitättömän pieni etsiä, verrattuna koko etsintäalueeseen.