Koneiden ankkurointi (Oli: Pienkone pudonnut Kalajoella)

[Erkki Pulkkinen 0]

Kävin EFKO:lla ja tunnustelin siivissä olleiden punttien painoja, jotka olivat samanlaisia kuin pyrstössä ollut. Kyllä ne painoivat reilusti enemmän kuin tuo 30kg, arvioisin ehkä 40-50 kg, jos se olisi painanut 50 kg niin momenttia olisi vastannut n.115 kg takamatkustaja. Eli kyllä se kone lentää momenttien vuoksi, mutta saattaa se puntti silti sitä konetta hieman "huojuttaa" tai jopa murskata.

 

Voi olla että koneen päätelineen pyörät ovat olleet asfaltin reunalta ulkona ja nokkapyörä asfaltilla, kun pilotti tietää tämän niin hän hyväksyy sen että tehoja tarvitsee liikkeellelähtöä varten käyttää, jos nyt puntti on ollut kireälle sidottuna niin se nousee ilmaan kun päätelineen pyörät kiipeävät asfaltille ja silloin punttia ei puuskakelillä välttämättä tunne vaikka se huojuisikin narun päässä eikä se myöskään jarruta rullaamista. Tätä näkemystä puoltaa myöskin jäljet sitomapaikalla ja rullaustien risteyksessä. Sitomapaikalla näkyi sorassa hyvin lyhyt laahausjälki ja risteyksessä näkyi tuoreita naarmuja asfaltissa.

[Mikko Maliniemi 5]

 

jos nyt puntti on ollut kireälle sidottuna niin se nousee ilmaan kun päätelineen pyörät kiipeävät asfaltille ja silloin punttia ei puuskakelillä välttämättä tunne vaikka se huojuisikin narun päässä eikä se myöskään jarruta rullaamista. Tätä näkemystä puoltaa myöskin jäljet sitomapaikalla ja rullaustien risteyksessä. Sitomapaikalla näkyi sorassa hyvin lyhyt laahausjälki ja risteyksessä näkyi tuoreita naarmuja asfaltissa.

 

Aika monesti nuo Piperot, siinä missä Ceffnatkin, on varsin reippaasti nokka pystyssä parkissa, olkoon vaikka kaikki renkaat tasaisella. Ja kun moottori lyödään käyntiin, nokka niiaa --> hanuri nousee...

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Siirilä 80]

Tuossa on ilma-aluksen ympärillä kolme vierasta esinettä asematasolla .ai niin ja vielä nuo lankunpätkät...

 

Siis sinun mielestäsi asematasolla ei saisi olla lentokoneen lisäksi mitään muuta? Onko pyöräpukki vieras esine, sehän liittyy koneen paikallaan pitämiseen. Entäs sidontapaino? Sekin on koneen paikallaanpitämistä varten.

Jos lentokoneesta otetaan moottoripelti irti, muuttuuko se vierasesineeksi ja pitää poistaa asematasolta?

[Jaakko Kuusisto 3]

1) Siis sinun mielestäsi asematasolla ei saisi olla lentokoneen lisäksi mitään muuta? Onko pyöräpukki vieras esine, sehän liittyy koneen paikallaan pitämiseen.

2)Entäs sidontapaino? Sekin on koneen paikallaanpitämistä varten.

3)Jos lentokoneesta otetaan moottoripelti irti, muuttuuko se vierasesineeksi ja pitää poistaa asematasolta?

 

Woi tippu ...sano kurssikaverini, kun kuumalla veitsellä noukittu voi lensi lattialle.

 

1) Ei saa olla ja pyöräpukit pitää panna mukaan matkatavaroina.

2) Ei saa olla kentällä. Pitää laittaa muualle, sivummalle

3) Kun se otetaan irti, muuttuu se konepelti kentältä poistettavien esineiden listalle. = en halua koskaan irrotettua moottoripeltiä potkuriini

 

 

Sorry Markku, en malttanut pitää näppejäni erossa 

[Markku Kanninen 447]

Siis sinun mielestäsi asematasolla ei saisi olla lentokoneen lisäksi mitään muuta? Onko pyöräpukki vieras esine, sehän liittyy koneen paikallaan pitämiseen. Entäs sidontapaino? Sekin on koneen paikallaanpitämistä varten.

Jos lentokoneesta otetaan moottoripelti irti, muuttuuko se vierasesineeksi ja pitää poistaa asematasolta?

Näin on.  Silloinkun ilma-alus ei ole paikalla nuo ei kuulu asematasolle! piste....

Lennolle lähdettäessä pyöräpukit, nuo sidontapainot yms. rekvisiitta on poistettava asematasolta.

Esimerkki: Puhumallani pysäkillä eräs ilmailija lähti paikallislennolle ja jätti nuo betonipainot platalle, rullaavan Cessnan ohjaaja ei huomannut painoja ja potkuri sai osuman, moottori meni tarkastukseen, mittava rahallinen vahinko (silläkertaa ilman henkilövahinkoja). Platalla oli silloinkin nuo pintaanupotetut koukut mutta siitähuolimatta oli haalattu betonijöötit platalle, varmaan niinkuin täällä on todettu: " niinhänonainatehty". .

Paannaan nyt kertauksen vuoksi

[ attachment removed / expired ]

Eli on fiksumpiakin tapoja kiinnittää ilma-alus kun nuo betonijöötit....

Markku

ps. oikein Jaakko 

samalla asialla ollaan

[Tatu Koiranen 1 758]

Esimerkki: Puhumallani pysäkillä eräs ilmailija lähti paikallislennolle ja jätti nuo betonipainot platalle, rullaavan Cessnan ohjaaja ei huomannut painoja ja potkuri sai osuman, moottori meni tarkastukseen, mittava rahallinen vahinko (silläkertaa ilman henkilövahinkoja). Platalla oli silloinkin nuo pintaanupotetut koukut mutta siitähuolimatta oli haalattu betonijöötit platalle, varmaan niinkuin täällä on todettu: " niinhänonainatehty". .

 

Jaa, että joka kerta kun lähdetään lennolle niin kärrätään toistasataa kiloa betonia pois platalta? Esimerkiksi Malmilla tästä voisi saada hyvän bisneksen jollekin firmalle, sitä betonia on siellä kuitenkin tonneittain ja sitä saa hyvänä päivänä raahata edestakas aika paljon. No, ehkei kummiskaan.

 

Mutta jos siellä Malmilla joku nyt sitten rullaa jonkun pysäköintiruudun läpi ja päin painoa, niin on mielestäni ne kolhut ansainnutkin. En tähän päivään mennessä ole keksinyt sitä syytä, joka pakottaa monen oikomaan niiden ruutujen läpi. En myöskään tiedä, millainen paikka ja tilanne Markun kertomassa tapauksessa oli, mutta noin yleisesti syyttäisin tapahtuneesta vähintään yhtä paljon sitä rullaajaa kuin punttien jättäjää, ellei ne ollu visusti esimerkiksi lumen peitossa.

 

Minun puolestani ne puntit saavat kyllä seistä pysäköintiruuduissa, ympäri asematasoa on sitten asia erikseen. Nyt ollaan kyllä jo aika kaukana alkuperäisestä aiheesta..

 

ps. eikä malmilla voi omin päin mennä rei'ittämään Finavian omaisuutta ja asennella jotain maahan integroituja ankkureita sinne platalle...

[Matti Huoviala 84]

Olisi ehkä Finavian homma rei'ittää asfaltti ja upottaa ankkurointilaitteet maahan.

Jonkin verran eri lentoasemillakin vierailleena voi ilmineerata Koirastakin siten, että kaikista koneista ei aina kaikissa tilanteissa näe etusektoriin riittävän kauas välttääkseen esteitä tms roinaa. Olen sellaisen tilanteen todennut itse sivustakatsojana tänä keväänä. Ilman vakavia waurioita, onneksi,

 

Ihan oikeesti, pannaan tarmakkiin kunnon palikat syvälle kiinni. Pysyy koneet paikallaan ja ei voi liikkua lähtöpaikalla, jos joku höppämölö sattuu ja sidonta unohtuu irrottaa.

 

-M-

[Jaakko Männistö 270]

Siis sinun mielestäsi asematasolla ei saisi olla lentokoneen lisäksi mitään muuta? Onko pyöräpukki vieras esine, sehän liittyy koneen paikallaan pitämiseen. Entäs sidontapaino? Sekin on koneen paikallaanpitämistä varten.

Jos lentokoneesta otetaan moottoripelti irti, muuttuuko se vierasesineeksi ja pitää poistaa asematasolta?

On se vaan orpoinen olo,vieraskentälle kun menet,vaikka kuinka rumia puhuisit,yhtään painoa et mistään onnistu löytämään ja tuuli on 15/30G ,ei siinä pelkkä käsijarrun veto tai kulmarauta-pyöräpukit paljoa lohduta.Ne painot on siinä tilanteessa vain keksittävä/valmistettava jollain konstilla! Yleisemmin,joka pyöräpukkeihin ajaa, merkityillä ruuduilla,niin lupakirja katkolle,kunnes näkökyky on taas todettu kenties riittäväksi! Moottoripellit taas kuuluu jonnekin kauas pois kenttäalueelta tai huoltohalliin! 

[Timo Hyvönen 208]

Håku löysi hyvän tavan kiinnittää lentsikka maahan - koirien juoksunarun ruuvattava kiinnike! Vaatii tietenkin hieman enemmän voimaa asfaltilla, mutta toimii hiekalla/nurmella oikein hyvin.

 

Eikä haittaa vaikka unohtuisi kiinni, joko ei lähde irti tai leijailee nätisti kolisten siellä perässä.

 

t. Timo

[Kate Alhola 0]

On keksitty jo:

Vaatikaa nyt ihmeessä kentän pitäjältä, että noihin pysäköintiruutuihin potataan kiinnityskoukut. Meillä täällä Malmista noin suoraan pohjoiseen luovuttiin tuosta touhusta jo vuosia sitten. Kalajoen surullista tapausta ei saa enään tekemättömaksi mutta eikö pitäisi tehdä kaikki voitava ettei tapaus toistu.

Markku

 

Ihmettelen kovasti miksi noita koukkuja ei ole asfaltiin pistetty. Ameriikassa en nähnyt irtopainoja missään vaan kaikkialla oli kiinteät koukut ja niissä narut/kettingit.

Ymmärrän kyllä että Suomessa lumen auraaminen voi asettaa erityisehtoja, eli koukkujen pitänee olla upotettuja siten että kiinnityssimukka

on pienessä syvvennyksessä. Tietenkin narut pitää ottaa irti ennen aurausta mutta niinhän ne painotkin pitää siirtää....

 

Varsinkin matkalennoilla olisi tosi kivaa jos kenttällä olisi joku tapa kiinnittää kone jos sinne jää edes yöksi.

 

Meilläkin oli ultrassa mukana nuo täällä mainitut koiran juoksunarukoukut. Toimii kevyelle koneelle tiiviissä tukevassa maaperässä

mutta ei kovin hyvin asfaltilla tai hiekka- tai kivikkomaastossa.

 

 

Yksi hyvä ameriikassa opittu vinkki, kun narut ottaa irti koneesta niin kannattaa vetää ne suoriksi sellaiseen asentoon että

ne näkee koneen sisältä vilkaistessa. Siis, perässä oleva naru vasemmalle sivulle ja varsinkin alatasokoneessa

siipien narut etuviistoon. Tällöin on helppo tarkistaa pikaisella vilkaisulla että mitään ei ole unohtunut.

 

Kate

[Seppo Kyllönen 0]

Ihmettelen kovasti miksi noita koukkuja ei ole asfaltiin pistetty. Ameriikassa en nähnyt irtopainoja missään vaan kaikkialla oli kiinteät koukut ja niissä narut/kettingit.

Ymmärrän kyllä että Suomessa lumen auraaminen voi asettaa erityisehtoja, eli koukkujen pitänee olla upotettuja siten että kiinnityssimukka

on pienessä syvvennyksessä. Tietenkin narut pitää ottaa irti ennen aurausta mutta niinhän ne painotkin pitää siirtää....

 

Ainakin Oulunsalon kentällä on pienkone parkkiruuduissa tuollaiset upotetut lenkit asfaltissa, ei ihan ne kolot tuossa mun profiilikuvassa näy tuo kone on juuri parkkerattu mainitsemaani ruutuun Oulussa. Tosin sielläkin piti olla omat narut kyydissä, en tiedä onko jo talon puolesta vai onko edelleen pärjättävä omillaan.

[Markku Kanninen 447]

Ainakin Oulunsalon kentällä on pienkone parkkiruuduissa tuollaiset upotetut lenkit asfaltissa, ei ihan ne kolot tuossa mun profiilikuvassa näy tuo kone on juuri parkkerattu mainitsemaani ruutuun Oulussa. Tosin sielläkin piti olla omat narut kyydissä, en tiedä onko jo talon puolesta vai onko edelleen pärjättävä omillaan.

Noniin selvisihän se pysäkki: Oulun lentoasemalla on nuo koukut olleet jo hamaalta 1970 luvulta ja sivutielle tehty parkkialue on moisilla varustettu. Käykää kattomassa mallia...

Markku

[Tatu Koiranen 1 758]

Ihan oikeesti, pannaan tarmakkiin kunnon palikat syvälle kiinni. Pysyy koneet paikallaan ja ei voi liikkua lähtöpaikalla, jos joku höppämölö sattuu ja sidonta unohtuu irrottaa.

 

-M-

 

Sitten kun on vielä tahoja, joilla on tarpeita erilaisille konfiguraatioille. Allekirjoittaneen kerhossa tilanne on se, että välillä ruudussa on 152, välillä towmaster tai da40. Niissä on kovinkin erilaisissa paikoissa ja erilaisilla etäisyyksillä ne sidontapisteet. Osan voi sitoa kolmesta pisteestä, osa täytyy sitoa neljästä. Kesällä tämä voisi vielä toimia pitkien narujen kanssa, mutta talvella olisi sitten oma vaivansa vielä kun pitää sulatella reikiä auki, että saa köydet paikoilleen. Sitten, kun samaan ruutuun tungetaan vielä kaksi konetta "luovasti sijoittaen" (siihen on tiettyjä lämmitysteknisiä syitä), tulee ongelmia entisestään lisää.

 

Jossain toisaalla se asfaltin rei'ittäminen voi olla sitten ongelma myös ympäristön takia, jos sillä asfaltilla on oma funktionsa hulevesien johtamisessa muualle kuin luontoon. Tottakai asia on ratkaistavissa, mutta mutkistaa ja lisää hintaa entisestään.

[Matti Huoviala 84]

Taitaa tässä asiassa lukumäärä voittaa, jos aletaan kiinnikkeitä upottamaan. Yleisimpien tyyppien sitomisen kannalta voisi olla hyvä, että olisi edes jotkut kiinnittimet platalla. Da40 ja pik23 eivät ole suomen yleisimpiä lentolaitteita, kesnoja ja pipereitä on paljon. Itse olen näitä plattaan sitomisia nähnyt vain siipikiinnikkeistä. Pyrstökiinnike ei ihan hetimiten ole tarpeen kun siiven kiinnikkeistä on sidottu maahan, ei punttiin, kiinni.

Talvi on tietty ongelma. Talvilentäminen vaan teettää työtä, sille ei voi mitään. Yksi sulattaa vedellä, toinen raivaa rautakangella.

Hulevedet ja ankkurointipiste päällysteessä ei ole ylivoimainen ongelma ratkaistavaksi ja väitän, että kohtuu edullisin kustannuksin tuokin ratkeaa. Eri juttu on sitten se, jos halutaan ankkurointipiste sinne, missä vaatimukset valumissuojauksista ja viemäröinti polttoainevuotojen varalta, mutta käsittääkseni nämä vaatimukset koskevat yleensä vain tankkausaluetta.

 

-M-

[Jukka Siirilä 80]

1) Ei saa olla ja pyöräpukit pitää panna mukaan matkatavaroina.

2) Ei saa olla kentällä. Pitää laittaa muualle, sivummalle

3) Kun se otetaan irti, muuttuu se konepelti kentältä poistettavien esineiden listalle. = en halua koskaan irrotettua moottoripeltiä potkuriini

 

Pyöräpukit toimivat varmaan hiukan paremmin kun ne ovat pyörän edessä/takana eikä matkatavaroissa. Samoin varmaan painoihin on helpompi se kone kiinnittää kun ovat siinä kiinnityspisteiden läheisyydessä. Eikä varmaan konetta tarkastettaessa sitä moottoripeltiä lähdetä roudaamaan minnekään huoltohalliin vaan laitetaan siihen koneen viereen?

 

Kuvassahan jota Markku kommentoi oli kone sidottuna ruudussa ja hänen mielestään siinäkin oli vierasesineitä.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Ymmärtäisin Jaskan tarkoittaneen, että kun koneella lähdetään lennolle, niin pyöräpukit / pukkeina toimivat laudanpalat jne pakataan sisään koneen matkatavaroihin eikä jätetä kentälle odottamaan. Samoin puntit pitäisi ennen lähtöä periaatteessa siirtää syrjään.

 

Malmin osalta minun on kuitenkin jotenkin vaikeata nähdä puntteja sellaisina vaaratekijöinä, että niille pitäisi ehdottomasti heti löytää vaihtoehto.

[Marko Jokinen 0]

Olishan se halli kiva jne... mutta ei se mahdotonta ole toimia talvellakaan. Oulussa on kahdelle eri leveydelle olevia ruutuja, joissa on koukkuja maassa ja joissakin ruuduissa se on myös keskellä takana. Osa maassa olevista lenkeistä on lähtenyt auran matkaan, mutta lähes kaikkiin ruutuihin saa koneen kiinni. Karivalohan vois laittaa sen "kännykkäkuvan" tähän kanssa! Antilta sen enempiä kysymättä laitan DSA:n kuvan viime keväältä...

 

 

Marko

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Matti Huoviala 84]

Hyvä Oulu!

[Seppo Kyllönen 0]

Hyvä Oulu!

Hep, eikö noita todellakaan ole kuin Oulun lentoasemalla näitä upotettuja kiinnityspisteitä. Tuntuu hiukan oudolta jos ei olisi, ainakin isoimmilla liikenne asemilla tuo kiinnitys pitäisi olla ihan vakiona. Olisi aika härskiä kun lähtevän liikennekoneen eteen jollain harvinaisella sivutuulipuuskalla pongaa joku "mopo cessna" puntit kainalossa suoraan eteen. Kärjistäen tätä foorumia, on tilanne todella yhtä todennäköinen kuin miljoonan €- lottovoitto. Kyllä ilmailussa turvallisuuteen hanskataan enemmän asoita kuin esim. autoiluun. Nimim. 10v. seurannut Malmin koneiden huoltotoimintaa. Pienikin asia mikä askarruttaa lentäjää saa heti huolto-organisaation huomion ja homma tutkitaaan ja korjataan. Joko heti jos mahdollista tai odotellaan varaosia sitten viikko tai pari.   voi s..tana mikä OT.  Mut nuo kenttä ja parkkiasiat?????

[Jani Hintikka 1]

Hep, eikö noita todellakaan ole kuin Oulun lentoasemalla näitä upotettuja kiinnityspisteitä. Tuntuu hiukan oudolta jos ei olisi, ainakin isoimmilla liikenne asemilla tuo kiinnitys pitäisi olla ihan vakiona. ...

 

Ainakin Pirkkalassa ja Jyväskylässä olen tällaisia havainnut, varmaan muualtakin löytyy. Korpikentillä ovat sitten harvinaisempia, niinkuin joku taisi jo mainitakin.

[Ari Simonen 28]

Kiteen korpikentällä on asfalttiin upotetut sidontapisteet, myös pyrstön saa kiinni.

[Perttu Karivalo 1]

Karivalohan vois laittaa sen "kännykkäkuvan" tähän kanssa!

 

Tässä siis viestini Oulun kerholaisille viime viikolta jota Marko tarkoitti:

 

Oheisen kuvan otin kännyllä eilen torstaina (28.5.2009), eli ke illan kovan ukkosmyrskyn jälkeen. Jos katsotte konerivistö kuvaa niin huomaatte että jokainen kone rivissä on kääntynyt 20-30 astetta vasemmalle tuulen voimasta. Vain siipinarut maahan ovat estäneet koneiden suuremman liikkumisen eli ilman naruja jokainen kone olisi ollut nurmikon puolella - asento tuntematon. Silti rivistön kaikki koneet olivat liikkuneet paikallaan tuulen voimasta sen 20-30 astetta vasemmalle, oli jarrut päällä tai ei.

 

Muistakaa siis kiinnittää siivet naruilla maahan - ja SITEN että narut saa helposti myös irti, eli esim. vetosolmua käyttäen. Rivistössä olevat koneet pitää myös pystyä siirtämään nopeasti, esim jos tankkauksen yhteydessä tulee viereiseen koneen onglemia (vuoto/tulipalo) jne. Tämän vuoksi narut tiukalle, mutta helposti avattaviksi. Jos mietit miten saat tiukasti koneen kiinni mutta helposti narut avattavaksi, niin autan mielelläni.

 

[ attachment removed / expired ]

 

T: Perttu

 

[Tatu Koiranen 1 758]

Kiteen korpikentällä on asfalttiin upotetut sidontapisteet, myös pyrstön saa kiinni.

 

Tuo tarttis löytyä, eikä nokkasidontaan sopiva pistekään ihan humpuukia ole (tai sitten koneen pyrstö pitää, tietyillä konetyypeillä, vetää köydellä maahan asti, ettei se talvella kippaa hankeen siinä vaiheessa, kun korkeusvakaaja ja perärunko on kerännyt riittävästi lunta (jos maassakin on lunta, koneessa ohjauslukko päällä, niin perän painuessa alas voi ohjainpinta ottaa osumaa jos lumi on jossai määrin jäätynyt maahan)). Toisaalta ei sekään hyvä ole, että korkeusvakaaja on lumihangen seassa.. Pitäisi kai olla keppi koneen pyrstössä pitämässä sitä ylhäällä, isompiin koneisiin moisia on sentään suunniteltukin kiinnitettävän ja valmiita kepukoita löytyy kaupasta.

[Juha Lampi 275]

Tämän vuoksi narut tiukalle, mutta helposti avattaviksi.

 

Mutta eihän sentään kovin tiukalle - tarkoitan, ettei pingoteta... ???

[Matti Huoviala 84]

Tässä siis viestini Oulun kerholaisille viime viikolta jota Marko tarkoitti:

 

Oheisen kuvan otin kännyllä eilen torstaina (28.5.2009), eli ke illan kovan ukkosmyrskyn jälkeen. Jos katsotte konerivistö kuvaa niin huomaatte että jokainen kone rivissä on kääntynyt 20-30 astetta vasemmalle tuulen voimasta....

 

Muistakaa siis kiinnittää siivet naruilla maahan - ja SITEN että narut saa helposti myös irti, eli esim. vetosolmua käyttäen.

 

Just noin. 30kg puntti X 3kpl ei olisi kokemukseni mukaan pitänyt koneita paikallaan vaan ne olisivat saattaneet vaikka kolhia toisiaan "painojen" raahautuessa märällä platalla. Tai kääntyä ympäri jonkun muun akselin suhteen.

Noin painot on siitä vielä veikeitä, että jos narut on liian kireellä, ne ei lepää kunnolla maassa ja jos jättää naruihin löysiä, saattaa kone kallistella ja kääntyillä enemmän.

 

Amerikassa sidottiin koneet nurmialueella sellaiseen pitkään maahan ankkuroituun vaijeriin (paksuun). 10-20m välein oli betoniankkuri maassa. Saapi laittaa narut juuri itselleen (koneelle) sopivaan kohtaan. Tarvittaessa kannuksen alle laitettiin jotain.

-M-