Miksi koulut, päiväkodit, kirjastot ja pientalot homehtuvat ?

[Jukka Takamaa 0]

Tämä alkaa olla jo kansantaloutta uhkaava ongelma.

Nimittäin useat allergisoituneet ihmiset joutuvat lopettamaan työnteon tietyissa työolosuhteissa kun home alkaa ottaa yliotteen. Olen kuullut tämän jo niin monelta ihmiseltä että katson kansakunnan olevan kriisissä sen takia. Kekkosena ottaisin asian tapetille ja ryhtyisin tarmokkaisiin toimenpiteisiin.

Missä vika ja onko mitään tehtävissä ? En nimittäin edes usko että saneeraus ilman todellista tietoa ongelman aiheuttavista syistä edes auttaa vaan rahat menee "kankkulan kaivoon" isoissa saneerausoperaatioissa.

Itse tiedän monta syytä homeen syntymiselle, mutta sille miksi uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi eräs pientaloasiakas joutui rakentamaan pientalonsa kahdesti ja uusinkin talo homehtui. Tuollainen alkaa nimittäin varmaan pitkässä juoksussa sapettamaan...jopa hiljaistakin miestä ja naista.

Oulussa aivan uusikin Rajakylän päiväkoti purettiin homeongelman takia.

[Antti Laukkanen 15]

Siksi, kun ne ovat huonosti suunniteltuja.

 

-A-

[Jukka Takamaa 0]

Siksi, kun ne ovat huonosti suunniteltuja.

 

-A-

 

Aivan ja huonosti rakennettuja...mutta mikä on se vika niissä?

[Vieras]

Aivan ja huonosti rakennettuja...mutta mikä on se vika niissä?

 

Ne eivät hengitä kuten vanhanajan hirsitalot ja vastaavat. Tiiviin talon suunnitteleminen ja rakentaminen energiatalouden nimissä on aika haastavaa hommaa.

[Jukka Takamaa 0]

Ne eivät hengitä kuten vanhanajan hirsitalot ja vastaavat. Tiiviin talon suunnitteleminen ja rakentaminen energiatalouden nimissä on aika haastavaa hommaa.

 

Alat olla asian ytimessä...niin kuin joku sanoo.

Taannoin olin kertausharjoituksessa ja majoituttu uudehkoon kouluun jossa toisen siiven ilmastointiputkia revittiin jätelavalle. OYS:inkin saneerauksessa putoili ilmastointiputkista valtavia homepaakkuja...60 luvun ilmastointiputket oli matalan kerroskorkeuden takia usein suorakaiteen muotisia poikkileikkaukseltaan.

Vieläkään et aivan osunut oikeaan. Puurankoisten talojen pitää myös olla erityisen tiiviitä koska villat kastuu, mutta avain ongelman ratkaisuun on märkätiloissa, mutta miksi...miten se vaikuttaa mihinkin ?

Talot eivät muuten kuitenkaan hengitä...koetappa hengittää ns. hengittävän rakenteen läpi !...

[Topi Falkenberg 408]

Koulut, päiväkodit, kirjastot ja pientalot homehtuvat koska niissä on liikaa happea.

[Jukka Takamaa 0]

Aha...eikös se kosteus ole yleensä syy homeeseen ?

Eli miksi rakenteisiin pääsee kosteutta ?

[Juha Lampi 267]

Aikoinaan, kun olin Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtitoimistossa, nämä majakanvartijan pojat tähdensivät, että vielä tärkeämpää kuin lämmön kulku rakenteissa oli hallita veden kulku. Muuten saadaan ensimmäiset paikat homeeseen parissa viikossa. Jos tilanne ei korjaannu ja aika venyy kuukausiksi, vuorossa on laho (tai anaerobisissa tilanteissa mätä).

 

Tippanokat, tuuletukset, räystäät ja pellitykset tulivatkin tutkituksi huolella. Samoin syynättiin märkätilojen vedeneristykset liitoksineen. Silloin mm. teimme sotaväelle monenlaisia bygauksia, joissa kestävyys oli a&o.

 

Valitettavasti sittemmin olen joutunut huomaamaan, että eivät edes tiukkenevat ja monimutkaistuvat määräykset lukuisine sanktioineen korvaa suunnittelijan ja rakentajan sisäisestä imperatiivista lähtevää laatuhakuisuutta 

 

Milloin säästöjen nimissä rakennettiin hikoilevia pulloja, milloin lasimaljakoita...

[Topi Falkenberg 408]

Aha...eikös se kosteus ole yleensä syy homeeseen ?

 

Tietysti se on syy, mutta happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

[Guest kenkku]

Tietysti se on syy, mutta happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

Tuskin kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja pientaloissa mitenkään maagisesti enemmän happea on. Vai onko sinulla jokin selitys siihen?

[Martti Kujansuu 180]

Taannoin olin kertausharjoituksessa [...]

 

Tästä tuli mieleen, että IlmaSK:n AUK:in rakennuksessa ei ollut virallisesti hometta ainakaan II/08 aikaan. Mitä lie kasvustoa oli sitten suihkujen päällä melko runsaasti. 

[Jukka Takamaa 0]

Aikoinaan, kun olin Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtitoimistossa, nämä majakanvartijan pojat tähdensivät, että vielä tärkeämpää kuin lämmön kulku rakenteissa oli hallita veden kulku. Muuten saadaan ensimmäiset paikat homeeseen parissa viikossa. Jos tilanne ei korjaannu ja aika venyy kuukausiksi, vuorossa on laho (tai anaerobisissa tilanteissa mätä).

 

Tippanokat, tuuletukset, räystäät ja pellitykset tulivatkin tutkituksi huolella. Samoin syynättiin märkätilojen vedeneristykset liitoksineen. Silloin mm. teimme sotaväelle monenlaisia bygauksia, joissa kestävyys oli a&o.

 

Valitettavasti sittemmin olen joutunut huomaamaan, että eivät edes tiukkenevat ja monimutkaistuvat määräykset lukuisine sanktioineen korvaa suunnittelijan ja rakentajan sisäisestä imperatiivista lähtevää laatuhakuisuutta 

 

Milloin säästöjen nimissä rakennettiin hikoilevia pulloja, milloin lasimaljakoita...

 

Mä oon myös piirtänyt puo-lustus-voimille yhden varikon. Voin myös vakuuttaa että Timo ja Tuomo Suomalaisen büroon armeijan taloista osa on homeessa ja tai asumiskelvottomia. Mutta ei sen enempää kuin muutkaan 60-70 rakennelmat Suomessa.

 

No kakistakaa ulos...mikä aiheuttaa kuin manulle illallisen homeen nykytalossa...kai täällä edes yksi rakennusalan ammattilainen on joukossa ?

[Jukka Takamaa 0]

Tästä tuli mieleen, että IlmaSK:n AUK:in rakennuksessa ei ollut virallisesti hometta ainakaan II/08 aikaan. Mitä lie kasvustoa oli sitten suihkujen päällä melko runsaasti. 

 

Jep jep myös Kurssiosasto saneerattiin kaikessa hiljaisuudessa hiljattain.

[Juha Lampi 267]

Jees, joihinkin veljesten suunnittelemiin ja ohjesäännön&kukkaron mukaan rakennettuihin pytinkeihin oli iskenyt home jo 80-luvulla ja silläpä niitä sitten korjattiin. Myös paria ammattioppilaitosta olin remppaamassa, mutta niissä ei ollut kosteusongelmia - tilat olivat vain jääneet kooltaan ja laadultaan riittämättömiksi. Kun toimisto on toiminut pitkään, tulee niitä opettavaisia oman työn parsimisia eteen enemmänkin. 

 

90-luvulla luin kiinnostavan selvityksen pientalojen kosteusvaurioista, kun olin rakennusopin hommissa Teknillisessä korkeakoulussa. Tutkimusaineistoissa oli jopa sellaisia suorituksia, joissa puurakenteita oli upotettu maan sisään. Silti vuotavan katon ohella kosteusvaurioiden pääsyyt liittyivät useimmin kahteen tekijään: märkätilojen rakenne- ja käyttövirheet sekä alapohjarakenne suhteessa pohjaveden pintaan. Eli jopa maansisäiset puurakenteet saattoivat selvitä, jos vettä ei päässyt asumaan niissä

 

Joskus todella käyttäjäkin voi katsella kuvastimeen: muuan ansioitunut eteläespoolainen isännöitsijä kertoi vierailustaan kerrostaloasuntoon, jossa vallitsi tropiikki (sekä olosuhteiltaan että eksoottisilta viljelmiltään). Huoneistoon mentiin raottamalla ensin postiluukkua. Silloin fiiiiiuuuuuu huolellisesti tiivistetyn kämpän ilmanpaine tasoittui ja oven sai helpommin auki. Sisällä pinnat tihkuivat hikeä ja viranomaisilta meinasi päästä tartsanhuuto...

[Guest ToniH22]

Sanokaapas yksikin puolustushallinnon omistama rakennus jossa ei ole hometta, asia on niin että ei puolustusvoimilla ole varallisuutta remontoida parakkeja saati kasarmeja.

Itse olen asunut suurimman osan elämästäni puolustushallinnon omistamissa vuokra kämpissä ja jokaisessa kämpässä oli jos jonkin sorttista homevauriota havaittu, viimeisin asunto Savonlinnasta jäi parhaiten mieleen kun kylppärin ja eteisen betoniseinän välistä kasvoi harmaita sieniä. Puolustusvoimain rakennuslaitokselle tulee halvemmaksi myydä asuntoja kyseisille kunnille/kaupungeille asuntoja, kun että alkaisi niitä yksi kerrallaan remppaamaan, mutta siinä yleensä tulee budjetin riittämättömyys vastaan. Nämäkin kontiorannassa olevat kapiaisten asunnot on pitkälti valmistunut 50-luvulla, joihin ei ole suuria remonnteja tehty, nykyisin asunnot omistaa SF-kiinteistöt, eli Markku Pölösen alaisuuden asuntoja. Tietysti hän ei pitkälti vastaa niistä vaan asuntovastaava.

[Petri Lehtovirta 899]

Muutamia, jos ei syitä, niin osatekijöitä:

 

Liian matalat sokkelit.

 

Liian lyhyet/olemattomat räystäät.

 

Loiva harjakaton kaltevuus (tai negatiivinen niin kuin tasakatoissa)

 

Ennen oli amme, nykyään suihku.

 

Rakentaminen lähelle pohjavettä, pelloille, tai vastaavalle, josta vesi ei poistu luonnollisesti.

[Juha Lampi 267]

Muutamia, jos ei syitä, niin osatekijöitä:

Liian matalat sokkelit.

Liian lyhyet/olemattomat räystäät.

Loiva harjakaton kaltevuus (tai negatiivinen niin kuin tasakatoissa)

Ennen oli amme, nykyään suihku.

Rakentaminen lähelle pohjavettä, pelloille, tai vastaavalle, josta vesi ei poistu luonnollisesti.

...mutta minulle oli em. selvityksessä yllätys, että esim. liian matala sokkelikaan ei aina merkinnyt turmiota. Räystäsrakenne puolestaan on naimissa valittuun julkisivusysteemiin: rosteri majakkarakenteisen tuplatuuletusraon kanssa ei vaadi kummempia räystäitä. Tasakatolla on kaksi vahvuutta: monimuotoiset tasakorkeat rakennusmassat on helppo kattaa sillä ilman vuotoalttiita jiirejä ja vesi poistetaan lämpimään suuntaan, mikä eliminoi reunajäätymisongelmat (sitten onkin liuta reunaehtoja, joiden tulee täyttyä, että tasakatosta saisi pitävän).

 

Rakennuspaikalla on paljon merkitystä. Espoon koulutoimen exjoht sanoi -83 tonttitarjokkaista ironisesti:" ...kun tää Suomi on NIIN täyteen rakennettu"

[Jukka Takamaa 0]

...mutta minulle oli em. selvityksessä yllätys, että esim. liian matala sokkelikaan ei aina merkinnyt turmiota. Räystäsrakenne puolestaan on naimissa valittuun julkisivusysteemiin: rosteri majakkarakenteisen tuplatuuletusraon kanssa ei vaadi kummempia räystäitä. Tasakatolla on kaksi vahvuutta: monimuotoiset tasakorkeat rakennusmassat on helppo kattaa sillä ilman vuotoalttiita jiirejä ja vesi poistetaan lämpimään suuntaan, mikä eliminoi reunajäätymisongelmat (sitten onkin liuta reunaehtoja, joiden tulee täyttyä, että tasakatosta saisi pitävän).

 

Rakennuspaikalla on paljon merkitystä. Espoon koulutoimen exjoht sanoi -83 tonttitarjokkaista ironisesti:" ...kun tää Suomi on NIIN täyteen rakennettu"

 

Niin kyllä pohjaveden korkeudella tietty on oma merkityksensä samoin jos rinteeseen leikataan taloja, jolloin orsivedet alkavat virrata sokkelia vasten jne.

Märkätiloilla on vahva merkitys, mutta miten ?

[Jukka Takamaa 0]

Muutamia, jos ei syitä, niin osatekijöitä:

 

Liian matalat sokkelit.

 

Liian lyhyet/olemattomat räystäät.

 

Loiva harjakaton kaltevuus (tai negatiivinen niin kuin tasakatoissa)

 

Ennen oli amme, nykyään suihku.

 

Rakentaminen lähelle pohjavettä, pelloille, tai vastaavalle, josta vesi ei poistu luonnollisesti.

 

Norjassahan on kaikki talot ilman räystäitä ja homeongelma on vielä hurjempi kuin Suomessa...joten totta ehkä osin sekin, mutta tuo suihkuhan on myös jokaisessa ammeessa..ei se yksin ratkaise ongelmaa. 14 astetta taitaa olla minimikallistus konesaumatulle peltikatolle.

[Esa Lehtismäki 0]

Tuskinpa niiden suunnittelu nyt niin kelvotonta on. Suurin syy lienee kunnossapidon laiminlyönti "säästämisen" takia. Talonmiehen virkojen lopettaminen on tässä merkittävä tekijä. Joissain tapauksissa on käsittääkseni myös ilmanvaihto säädetty liian pienelle tai jopa suljettu lomien ajaksi, taas "säästämisen" takia.

[Jukka Takamaa 0]

Tuskinpa niiden suunnittelu nyt niin kelvotonta on. Suurin syy lienee kunnossapidon laiminlyönti "säästämisen" takia. Talonmiehen virkojen lopettaminen on tässä merkittävä tekijä. Joissain tapauksissa on käsittääkseni myös ilmanvaihto säädetty liian pienelle tai jopa suljettu lomien ajaksi, taas "säästämisen" takia.

 

Nyt ollaaan taas aika lähellä totuutta. Luitko taloblogiani ?

[Jukka Siirilä 80]

Ongelmahan lienee se, että kosteat tilat eivät kuivu riittävän nopeasti esim. suihkun jälkeen. Avainsana lienee hallittu ilman vaihtuminen.

 

Nytkin asustan kerrostalossa jossa ei saa ilmastointia säädettyä. Ei edes liesituuletinta.

 

Kiva käydä suihkussa kun vielä 2 tuntia suihkun jälkeen on kylppäri ihan kostee kun ei ilma vaihdu. Samoin kiva kokata kun ei toi liesituuletin ole koskaan silloin päällä kun mulla olis aikaa kokata...

[Topi Falkenberg 408]

Tuskin kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja pientaloissa mitenkään maagisesti enemmän happea on. Vai onko sinulla jokin selitys siihen?

 

Ei sielä olekkaan maagisesti enemmän, vaan liikaa kuten kirjoitin. Jos kaikissa homerakennuksissa happi korvattaisiin pikaisesti vaurion havaitsemisen jälkeen esim. typellä loppuisi homeen leviäminen lyhyeen. Samalla olisi tietysti tunnustettava, että päiväkoti tai toimistorakennus on elinkelvoton, eikä lasten ja työntekijöiden terveyden kustannuksella pystyttäisi pelleilemään vuosikausia niin kuin nykyisin on tapana. Voisihan ne tietysti täyttää myös nestekaasulla, mutta nyt mentiin jo syyn ja seurauksen kautta lopulliseen ratkaisuun.

 

ps. täältä löytyy linkki 2000-luvun "pullorakentamiseen": http://www.ensto.com/www/finnish/index/ensto-konserni/ajankohtaista/SolarDecathlon2010.html

 

Mitäs mieltä olet Jukka työkokemuksesi perusteella tällaisesta kertopuisesta umpiosta?

[Jukka Takamaa 0]

Ongelmahan lienee se, että kosteat tilat eivät kuivu riittävän nopeasti esim. suihkun jälkeen. Avainsana lienee hallittu ilman vaihtuminen.

 

Nytkin asustan kerrostalossa jossa ei saa ilmastointia säädettyä. Ei edes liesituuletinta.

 

Kiva käydä suihkussa kun vielä 2 tuntia suihkun jälkeen on kylppäri ihan kostee kun ei ilma vaihdu. Samoin kiva kokata kun ei toi liesituuletin ole koskaan silloin päällä kun mulla olis aikaa kokata...

 

Joo tässä ollaan taas aian ytimessä. Mulla ihan samoja kokemuksia kerrostaloista Stadissa. Pietarinkadulta sain häädön kun valitin vessan olevan homeessa. Asia tutkittiin ja vessa huomattiin olevan homeessa.

 

Toisesta talosta lähdin kun huomasin ensin keittiön roskisalakaapin olevan päällemaalattu ja homeessa sekä vessan seinästä alkoi kiviaineesta valua kellertävää "smegmaa" kuin hikoillen ( syy korvausilmakanavan tukkeutuminen ). Molemmissa kämpissä oli turkiskuoriaisen toukkia jotka söivät mm.  Boss housut jne kivaa.

 

Ongelmasta pääsin eroon vasta kolme asuntoa myöhemmin kun rakensimme avokkaan kanssa uuden talon. Edellisen talon ongelma oli läheinen turvevoimala ja jäteveden puhdistamo sekä liian tehokas ilmanvaihtojärjestelmä, jossa ei ollut mitään järkeä.

[Katja Korvola 0]

Meilläpäin ainakin Cramon parakkeja on pitkin poikin joten sillä firmalla pyyhkii hyvin Pojan koulua on korjattu monta vuotta ja viime syksynä otettiin alakerran uusitut, hienot tilat käyttöön. 55t € meni elokuusta-joulukuuhun pelkkiin sijaisten palkkoihin, kun koko koulun henkilökunnasta yli puolet sairasti koko ajan. Sitten parakit pihaan, KAIKKI pehmeät tekstiilit, kirjat ja vihot tuhottiin, "kovat" asiat saatiin jonkun savustus pöntön kautta viedä parakkeihin, kun joulun jälkeen väistö sinne tapahtui. Lasten mielestä on onneksi vaan ollut jännää kun päästiin uusiin tiloihin ja kaikki asiat on uusia. Harmi vain että esim vihkoja, kyniä, papereita ei ole ollut tarpeeksi, koska rahaahan tuollainen melskaaminen nielee tuhottomasti. Onneksi open luovuus on auttanut lapsia, esim kuviksen tunnilla on kerätty tyhjiä maito ja mehupurkkeja joista on tehty hienoja jäätaideteoksia ulos

 

Kerroin vain elävänä esimerkkinä, kuinka rakennusten lahoaminen vaikuttaa jokapäiväiseen eloon monilla. Ja meilläkin noissa jo korjatuissa tiloissa kasvoi sitten sädesientä ja mitälie....yhtä ainoaa syytä ei löytynyt asiaan, vaan monien juttujen summa.

 

Ja taitaa olla samassa tilanteessa moni opinahjo ja virasto