Minkälaista varustusta?

[Tuukka Pajuniemi 0]

Jos haluaa aloittaa lentokoneiden kuvauksen pitääkö olla heti maailman parhaimmat objektiivit, ja kamerat? Oon yrittäny monelle sivuille laittaa omia ottamia kuvia muttei ole kelvannut. Miten hyvin pärjää: Olympus SP-565 UZ? Saan tollasen jossain vaiheessa.. 

[Jari Ahdenkari 15]

Liikkuvien kohteiden kuvaaminen on sekä taito että tekniikkalaji. (myös laitetekniikka)

 

Ei välttämättä kannata aloittaa kalliilla laitteilla. Tietty kunnon tekniikka mahdollistaa enemmän, mutta helppokäyttöisyyden ja mukana kuljettamisen kustannuksella.

Isot järjestelmäkamerat objektiiveineen ovat painavia, kun taas "vaatimattomampi" on kevyempi, pienempi ja kulkee mukana helpommin.

 

Ainoa mitä itse harrastuksen alussa korostaisin on sulkimen laukaisuviive. On inhottavaa kun nopeasti liikkuva kone on hyvässä paikassa pilvien tms. suhteen ja kamera laukeaa vasta silloin kun kohde on jo muualla. Toinen huomion kiinnittäjä on autofokuksen toimintanopeus.

 

Varusteisiin saa upotettua uskomattomia summia, eikä jälki aina vastaa uhrattuja rahoja....

 

Kuvaaja - olet heikoin lenkki ( sanoisi Kirsi Salo ) 

[Harri Koskinen 290]

Oon yrittäny monelle sivuille laittaa omia ottamia kuvia muttei ole kelvannut.

 

Kuvien hyväksyminen nettisaiteille airliners.net, jetphotos.net, jne. on lähes yksinomaan kiinni siitä, että osaako käsitellä kuvat riittävän hyvin julkaistaviksi. Pelkästään pienennetyillä kuvilla ilman muuta kuvankäsittelyä on melko turha yrittääkään olipa ne otettu millä kameralla tahansa.

[Teemu Hallamaa 0]

Minäki haluaisin sanoa muutaman sanan, vaikka aloittelija olenkin ja varsinkin lentokonekuvauksissa. Aloitin itse ihan luontokuvilla metsässä pokkarilla, ostin digijärkkärin ja kuvailin soittoreissuilla auringonlaskuja ja kesäöitä. Kävin kuvaamassa bändejä ym. ja nyt innostuin lentokoneista. Pikkuhiljaa päivitin optiikkaa sopivammaksi.

 

Tuollainen Olympus riittää oikein mainiosti ensikameraksi. Riittää jopa harrastajalle. Kannattaa lähteä ihan perusasioista liikkeelle ja tutkia kirjoja, kokeilla itse mitä on ja miten vaikuttavat valotusaika, aukkokoko, syväterävyys, valkotasapaino, ISO-herkkyys, yms. sellaiset asiat. Myös kameran käytön opettelu on erittäin tärkeää. Kamerat ovat luonteeltaan sellaisia, että ns. automaattiasennossa ne säätävät mielestäni kaiken aivan #"#&tuilleen. Suosittelen ostamaan/lainaamaan jonkun ihan valokuvauskirjan ja lukemaan sen ajatuksella. Sitten kokeilemaan niitä asioita käytännössä. Lentokoneissa, kuten valokuvissa muutenkin, on mielestäni tärkeä saada kohde sellaiseksi kuin se on. On tylsää katsella esim. potkurikoneita, jos taustalla näkyy taivasta ja potkurit seisovat paikoillaan. Tai kilpa-autoa, joka ei näytä liikkuvan mihinkään. Fiilis on tärkeä.

 

Valokuvaus on myös aika pitkälle taidetta. Ja varsinkin valokuvien näkeminen. Toiset hakevat kuvista täydellistä teknistä suoritusta, toiset taas ainoastaan täydellistä tunnelmaa. Toiset silmäkarkkia. Itse ajattelen niin, että THE kuva saa olla laadultaan vaikka millainen, kunhan fiilis osuu kohdilleen. THE kuvan metsästys onkin sitten toinen asia... 

Molemmat ja kaikki muutkin ajattelutavat ovat kuitenkin täysin hyväksyttäviä, toiset tykkää siitä ja toiset tästä...

 

Kamanysväys tulee mielestäni kuviohin vasta, kun selkeästi tietää kaluston ongelmat/rajoitteet. Hyvä esimerkki tuttuni, EOS 1D runko, L/USM putkia, valovoimaa ja tonneja takana. Kamera aina automaatilla eikä hajuakaan arvoista tms. Minusta siinä kustaan aika hyvin omiin aamumuroihin...

 

Itseäni harmittaa oman kalustoni rajat/ominaisuudet, 350D ja pari suht edullista optiikkaa. Kennokohina, valovoima, nopeus yms. Kuitenkin kaluston ominaisuudet tulevat vastaan loppupeleissä vasta siinä, että kuvaajan mielikuvitus loppuu jossain vaiheessa. Kalusto ei kuitenkaan koskaan ole ollut esteenä hienolle valokuvalle.

 

Kymmeniä tuhansia ruutuja, tutkimista, halu kehittyä ja kulkeminen paikasta toiseen on tie kehittyä. Ei sohvalla olohuoneen katon kuvaaminen. (tähän toisinaan syyllistyn itsekin...) Toisilta kuvaajilta oppii paljon, kannattaa kysellä kokeneemmilta. Ainakin itse yritän neuvoa ja opastaa parhaani mukaan, jos joku on oikeasti kiinnostunut valokuvauksesta. Kuvankäsittely on sitten vielä asia erikseen. Siinäkin liikutaan sellaisilla alueilla, että usein tulee käsiteltyä liikaa, ellei osaa, näe tai usko... *osoittaa itseään* 

Jos tuntuu, et osaa homman, niin kannattaa katella vaikka tämänkin foorumin aktiivien kuvia. Sen jälkeen taas huomaa, ettei sitä ihan pienestä kannata itteään selkään taputella... 

 

Ja vielä yksi asia. Järkkärit ovat usein niin isoja, että niiden mukana kantaminen alkaa ärsyttää. Eikä niitä viitsi aina laahata kaikkiin paikkoihin ollenkaan. Pitkäzoominen pokkari toimii joka tilanteessa. Hidashan se on, järjetön kohina hämärässä ja surkeat salamat. Mutta hintaisekseen todella hyviä pelejä nykyään. Niillä saa myös ikuistettua tilanteita ja paikkoja, aina ei tarvita viimeistä huutoa vehkeitä, eikä huipputeknistä kuvaa, vaan tilanteen ikuistaminenkin voi olla palkinto kameran mukana kantamisesta. Ne hetket meinaan ketuttaa järjettömästi, kun ajattelee: "Nyt olis pitänyt olla kamera mukana..."

 

Hauskoja kuvaushetkiä ja antoisia ruutuja. Kuvia on niin paljon kuin kuvaajiakin ja mun mielestä kaikki mahtuu joukkoon.

[Tuukka Pajuniemi 0]

Kiitos vastauksista 

[Taneli Äikäs 0]

Moron,

 

oon itsekin aika aloittelija tällä foorumilla, ostin ensimmäisen digijärkkärini viime kesänä, elokuun alussa. Kuvausharrastuksen aloitin kuitenkin -90 - luvun alussa, lainasin kirjastosta kaikki valokuvauskirjat mitä saatavilla oli ja kokeilin oppimiani asioita diafilmille joka armotta paljasti virheet. Alkuun pidin kirjaa joka kuvan arvoista (aukko, suljinnopeus, polttoväli, herkkyys jne.) Jossain vaiheessa innostuin mustavalkokuvauksesta, pimiössä on tullut vietettyä muutamakin tunti.. tätä nykyä Hasseli lojuu nurkassa tarpeettomana, mutta ehkä joskus on tarpeeksi rahaa ostaa siihen digiperä..

 

Viime elokuussa kun sitä ekaa digijärkkäriä hankin oli muutaman vuoden kuvaustauko mutta jonkinlainen kokemus valokuvaamisesta yleensä.. en ole koskaan käyttänyt noita automaattiohjelmia, yleensä käytän joko aukon tai suljinnopeuden esivalintaa, vähän riippuu millaista kuvaa haluan saada. Toki itse kamerarunkokin tärkeä on, mutta vielä tärkeämpi on kunnon optiikka.. Hanki mieluummin laadukas optiikka kuin runko. Ja ehdottomasti kuvanvakaajalla. Kuvankäsittelystä en osaa kertoa mitään, kun en oo sitä koskaan vielä tehnyt.. tällä perusohjelmalla joka koneestani vakiona löytyy pystyn rajaamaan ja terävoittämään kuvia sekä säätämään sävyjä, mutta enpä sitten muuta.

 

En mäkään varmaan kuviani mihinkään näytille saisi jos se ei ilman kuvankäsittelyä ole mahdollista, mutta tännehän niitä voi tuupata muiden nähtäväksi ja arvosteltavaksi, jos kommentteja kaipaat.

 

 

 

[Mikko Kukkanen 0]

Jos haluaa aloittaa lentokoneiden kuvauksen pitääkö olla heti maailman parhaimmat objektiivit, ja kamerat?

 

Ihan lyhyesti: ei.

 

Oma digiaika alkoi vuosituhannen vaihteessa Canon PowerShot S10 -pokkarilla (2 megapikseliä, 2x zoomi), siitä on matka sitten jatkunut merkkihairahdusta Olympus E-20P lukuunottamatta Canonilla. EOS 10D:llä kuvailin 2004 puolivälistä vuosikaudet ennen 5D:tä ja sittemmin 5D Mark II:tä. Optiikan virkaa on toimittanut alkuvaiheessa ainoastaan EOS 50mm f/1.8 II -lasi sekä adapterin kanssa isän 28/2.8, 135/2.8 ja 300/5.6 käsitarkenteiset putket. 28-135/3.5-5.6 IS tuli mukaan 2005 puolivälin nurkilla. 2007 taisin investoida 16/2.8 Zenitariin sekä 70-200/2.8L IS laseihin ja tällä tiellä mennään.

 

On tuolla kaapissa vielä pari filmikameraakin, luvattoman vähällä käytöllä tosin. Kummassakaan ei ole mitään automatiikkaa, joten vähän haastavampaa kuvata (tarvitsee valotusmittariksi digijärkkärin rinnalle kun ei oikeaakaan ole, ja hanskastakaan ei oikein viitsi alkaa ravistamaan sopivia arvoja).

 

Tuo mainitsemasi kamerahan on 10 kertaa suuremmalla zoomilla varustettu ja megapikseleitäkin on 5 kertaa enemmän, joka riittää jo sangen pitkälle. Alkuasetelmasi ovat siis varsin hyvät! Sitten vaan kameran kanssa kentän laidalle ulkoilemaan. Voit tietysti lainata kirjastosta n+1 kirjaa (tai lukea netistä perusteita) mutta tekemällä se kuvaaminen opitaan. Kaikkea kun ei voi paperilla kertoa. =)

[Tuukka Pajuniemi 0]

Mulle kävi sillain hassusti että sainkin sonyn dsc-h10 :'( en tiedä ylttääkö sen zoom edes pitkälle vaikka olisi lähellä? Oli sekin normaalia kalliimpi sen 200e ja suht koht pieni