Täktom/Hanko raadot

[Guest veikka]

Tässä muutaman päivän ja yön gooklatessa, olen tullut lopputulokseen, että löytyy, jopa tältä foorumilta, mutta niukasti informaatiota, mitä on Hangon taivaalla on oikeesti tapahtunut jatkosodan aikaan 1941?

Mitä ja mihän ilmansuuntaan OMIAMME menetettiin, kuten myös, mitä OMAMME tiputtelvat, on silleesti konetyypiltään hallussa...etelä,länsi,pohjoinen,itä...plääp!!!

 

Mutta mitä Venäläiset ja Sakemannit touhusivat keskenään täällä Täktomissa ? Siinäpä onkin googlen mentävä aukko...

 

Onko jollain oikeesti mitään käsitystä kokonaisuudesta, paljonko koneita, kenen ja mitä, teki katupit Hankoniemelle? Tätämyöten myös kenties selviäisi, että onko "paikallisen kaverin" kanssa tehneemme "löydöt" jonkun vanhan setin jäänteitä, vai uutta "landing areaa"?

 

Ongelmana vaan on se, että muutamasta "pellinpalasta" ei ole löytänyt tiettävästi alueella operoineita OMIA eikä oikein Veli Venäläiseenkään sopivia koneita sopiviksi, mutta pari rosterista putkenpätkää voisivat sopia Messerschmitt Bf 109" DB 601 tai myöhenpää moottorimalliin ,jota tuskin oli käytössä tuolloin, mutta pellit (alumiini) ei kelpaa pielestäni siihenkään...operoiko Sakut Hangossa muilla, kun Ju-88...suojakoneita?

 

Tosiaan, itse en usko, että kyseiseen maastoon olisi kätkeytyneenä "raato" ,jota ei olis jo pois heivattu sodanaikan,mutta kiinostaa vaan hemmetisti....mikä on kyseessä, joten etsintä jatkuu...

 

Jos ja kun mysteeri ei selviä, niin pistän, kun saan otettua, kuvia löydöksistä...

[Jukka Nisula 2 236]

Kirjoitin Feeniks-lehteen 2/2006 7-sivuisen artikkelin nimellä "Täcktom, Hankoniemen tukikohta 1941". Siinä käyn läpi kentän vaiheet sekä taistelutoimet. Mukana on kenttäpiirros syksyltä 1941. Kenttä oli vain venäläisten käytössä. Feeniks-lehteä voi kysellä vaikkapa Suomen Ilmailumuseosta Vantaalta tai www.imy.fi kautta. Tai ota vaikka yhteyttä privaatisti minuun, niin katsotaan miten voin auttaa.

 

Suomalaisten tappioita ilmasodassa Hangon rintamalla 1941

 

Selailin Jaakko Hyvösen kirjaa “Kohtalokkaat lennot 1939 -1944" ja löysin sieltä seuraavat tapaukset, joissa Hangon rintamalla menehtyi suomalaisia lentäjiä, ja joihin hyvin todennäköisesti osallistui Täcktomiin tukeutuneet venäläiset hävittäjät. Huomaa, että suurin osa koneista putosi mereen. Tappiot on luetteloitu alla:

 

- 9.7.1941 tuhoutui Lentolaivue 30:n Fokker D.21 FR-147 sulkulennolla Vestanfjärdin Nivelaksissa 30 km Hangosta luoteeseen. Ohjaaja stm. Esko Niemelä sai surmansa. Ilmataistelu viiden viholliskoneen kanssa, syöksyi metsään etsiessä pakkolaskupaikkaa osumia saaneella Fokkerillaan.

 

- 10.7.1941 ammuttiin Lentolaivue 6:n Polikarpov I-153 “Tsaikka” VH-14  alas ilmataistelussa Hangon pohjoispuolella ohjaajan saadessa surmansa. Ohjaaja luutnantti Veikko Kallio. Ilmataistelu I-153 ja MiG-3-koneiden kanssa. Syöksyi mereen Käringsholmin lähellä.

 

- 2.8.1941 ammuttiin Lentolaivue 30:n Fokker D.21 FR-126 alas ilmataistelussa Hangon länsipuolella Ormskärin lähistöllä ohjaajan saadessa surmansa. Vihollisen I-16 ampui alas, n.7 km Hangosta koilliseen. Ohjaaja vänrikki  Juha Nyberg.

 

- 1.11.1941 syöksyi Lentolaivue 32:n Curtiss A 75 Hawk CU-570 mereen Hangon vuokra-alueen itäpuolella ohjaajan saadessa surmansa. Kapteeni Paavo Berg.  Ilmataistelu I-16 koneen kanssa. Berg syöksyi mereen Koön eteläpuolella. Kapteeni Berg pudotti I-16:n ja sai ilmeisesti osuman kovasta it-tulesta. Hänen ilmavoittomääräksi jäi 10 pudotusta.

 

- 5.11.1941 ammuttiin Lentolaivue 32:n Curtiss A 75 Hawk CU-567 alas ilmataistelussa Hangon itäpuolella ohjaajan saadessa surmansa. Vänrikki Alpo Lakio. Ilmataistelu kahdeksan I-16 koneen kanssa. Syöksyi mereen Hästö-Busöstä etelään, Jussaröstä suunnassa 253 astetta. Suomalaisia Curtisseja oli taistelussa 4 kpl:tta ja ne pudottivat yhden I-16:n ja vaurioittivat toista, joka teki pakkolaskun Täcktomin kentälle savuttaen voimakkaasti.

 

Edellä mainittujen tapausten lisäksi suomalaiset menettivät Hangon rintamalla ilmeisesti vielä 2 kpl:tta Fokker D 21-konetta ilman ohjaajamenetyksiä, sekä yksi sotasaalis I-153 “Tsaikka” ammuttiin alas Hankoniemellä 24.10.1941, ohjaajana korpraali K.Koskinen, joka teki pakkolaskun Inkooseen ja kone korjattiin Tampereella Lentokonetehtaalla.

 

Kenraaliluutnantti Kabanov on kertonut venäläisten hävittäjien ampuneen Hangon rintamalla alas 51 hävittäjäkonetta, 30 Messerchmittiä ja 12 Fokker D.21-konetta. Tämä on vahvasti liioiteltua, sillä vain kaksi Fokkeria ammuttiin varmasti alas. Suomalaiset taasen ampuivat alas yhdeksän venäläiskonetta. Messerchmittejä tuskin Hangon rintamalla saksalaisilla oli käytössä, koska niitä tarvittiin Leningradin rintamalla.

 

Käytin Feeniks-artikkelissani mm. seuraavia lähteitä: Pekka Silvast: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941-Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta, (Hangon museon julkaisusarja I, 1985), Stig Nyström: ”grasnij gangut” kort om och kring hangöudd 1940-1941 , Joppe Karhunen: Kotkat iskevät, Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944, Atso Haapanen: Suomen Ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918-1945, Jukka Piipponen: Aunuksen ässä, hävittäjälentäjä Jaakko Hillon elämä , Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 1/2004, ”LeLv 32:n vaiheita 1940-42”, Joel A. Savonen: Reservilentäjän muistelmia 1939-1945, Niilo Lappalainen: Hankoniemi toisessa maailmansodassa, www.geocities.com/finnmilpge/fmp_faf_lelv24.html, www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-punanakokulma, www.finnairinsukeltajat.net/hylyt/ju88/index.htm, www.surfcity.kund.dalnet.se/polikarpov_finland.htm, www.lentopaikat.net

 

Valitettavasti on vaikea tietää sakemannien ja venäläisten välisistä kahakoista, kun ei oikein helposti löydy materiaalia niistä. Tietooni on aiemmin tullut, että tekeillä olisi laajempi sotahistoriakirja Hangon ilmataisteluista ja sota-ajan vaiheista, mutta tätä en voi vahvistaa, enkä tiedä kirjan julkaisuajankohtaa.

 

Jukka

 

 

[Tommi Kaukonen 5]

 

Valitettavasti on vaikea tietää sakemannien ja venäläisten välisistä kahakoista, kun ei oikein helposti löydy materiaalia niistä. Tietooni on aiemmin tullut, että tekeillä olisi laajempi sotahistoriakirja Hangon ilmataisteluista ja sota-ajan vaiheista, mutta tätä en voi vahvistaa, enkä tiedä kirjan julkaisuajankohtaa.

 

Jukka

 

 

 

Venäläisten muistelmia löytyy militera.lib.ru saitilla. Kun hakee termillä "гангут 1941", niin tekstejä löytyy pitkä liuta. Esimerkkejä:

 

HANKO 1941 - Kokoelma muistelmia Hankoniemen sankarillisesta puolustuksesta Suuren Isänmaallisen Sodan alkupäivinä:

http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/index

 

Edit: Lentkoneet nousevat Hangosta (lentämiseen liittyvä osa muistelmista)

 

 

Vsevolod Vishnevski. Tapaamisia lentokentällä:  http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/33.html

Lenid Sobolev: Aina yhdessä, aina kolmisin:  http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/34.html

L.G. Belousov. Kuivan ja meren päällä: http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/35.html

P.I. Piskup. Jyrisevä taivas: http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/36.html

M.S. Fridman. Kaartilaiset taistelivat: http://militera.lib.ru/h/sb_gangut_1941/37.html

 

 

KAUKAISILLA RANNOILLA, Sergei Ivanovits Kabanov, muistelmat:

http://militera.lib.ru/memo/russian/kabanov_si1/index.html

 

 

TYKIT RAITEILLA, Vjazeslav Ivanovots Bragin:

http://militera.lib.ru/tw/bragin_vi/index.html

 

ÄÄRIMMÄISEN REUNAN TAISTELU, Nikolai Andreejevits Zaletov:

http://militera.lib.ru/memo/russian/zaletov_na/index.html

 

Jne...

 

Ei ole käsitystä, miten nuo täyttävät Hangon mentävää reikää sotahistoriassa... Ahkerasti ovat Hangon kävijät kirjoitelleet muistelmia, lienee ollut  mieleenpainuva kokemus.

 

Edit: Onhan siellä voinut olla kuumat paikat, vihollisen tykistön suuntauksista päätellen:

 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 236]

Tarkoitin lähinnä, että helposti saatavaa suomenkielistä materiaalia Hangon ilmasodasta ei ole paljon kirjoitettu. Varmasti entisessä Sota-arkistossa eli nykyisessä Kansallisarkistossa on asiaan liittyvää dokumenttia. Hyviä lähteitä varmasti ovat nämäkin venäjänkieliset tekstit, eri asia kuinka puolueettomia näkemyksiä esim. ilmavoitoista ja tappioista tällaiset henkilökohtaiset muistelmat ovat. Systeemi kun naapurilla oli sellainen, että asiat usein liioiteltiin propagandamielessä, vertaa esim. kenr. Kabanovin muistelmien ilmavoittolukuja, jotka ovat vahvasti liioiteltuja. Tämä on kovin yleistä naapurimaan kirjoituksissa, ilmailuhistorioitsija G.F.Geustin Venäjän arkistoissa tehdyt tutkimukset varmasti osaltaan auttaisivat paremmin saamaan kokonaiskuvan Hangon ilmataisteluiden voitoista ja tappioista lähinnä venäläisten ja saksalaisten koneiden ja lentäjien osalta. Siis todellisista luvuista. Joten sieltä suunnalta voisi apua löytyä tähän Hangon v. 1941 ilmasodan kulkuun.

 

Jukka

[Tommi Kaukonen 5]

Juu, vilkaisin hieman noita muistelmia. Onhan ne kiinnostavia dokumentteja, täpäristä paikoista hengissä selvinneiden omakohtaisia kokemuksia. Mutta ilman arkistoja niiden todenperäisyyteen ei todellakaan voi luottaa. Mm. eräs kertoi taistelleensa marraskuussa -41 4 - 6 kahdeksantykkistä Spitfireä vastaan, ja pudottaneensa niistä yhden. Ajallisesti se sopisi mainitsemiisi Curtiss-tapaamisiin, mutta miten koneesta voi erehtyä noin paljon, ellei sitten haluttu

korostaa sankariteon merkittävyyttä. Vai oliko paikalla suomalaisten Hurrikaaneja, nehän voisi vaikka  käydäkin Spitfirestä?

 

Noista ilmataistelujutuista sai kuvan, että päävihollinen oli Suomenlahden etelärannalla, josta saksalaiset tekivät pommituslentoja Hankoa vastaan. Hankolaiset toimivat vastaavasti Saksan vastaisella rintamalla, muun muassa turvaamassa Hiidenmaalla omien joukkojen evakuoimista. Ju-88 ja Me-109 koneita mainitaan, yksi pudotettu JU-88 pantiin näytille Hangon torille. Koneita oli venäläisillä  Hangossa vähän, n. 20 ja operointi oli hankalaa, suomalaisten tykkitulen alla. Lennolla piti käyttää paljon aikaa ja mahorkkaa hämäys- ja häirintäoperaatioden keksimiseksi, ettei tykit olisi möyhentäneet koneita kiitoradalle. Samaa hämäystä ei voinut käyttää toista kertaa.

 

[Ilkka Toivanen 2]

Jukan viestistä ja Paavo Bergistä tuli mieleen Joppe Karhusen kirja "Siipien alla kuolema", jossa on kerrottu loppusyksyn 1941 Hangon rintaman ilmataisteluista ja Bergin kuolemasta aikalaiskertomusten tapaan. Kirja ei anna lisää valoa varsinaiseen kysymykseen, mutta jos noiden Hyvösen kirjassa kylmästi listattujen tappioiden tausta kiinnostaa, niin kannattaa käydä vaikka kirjastossa.

[Carl-Fredrik Geust 842]

Niin,

 

Hangon tapahtumat ovat todellakin oman tutkimuksen arvoiset - muutama vuosi sitten oli syntymässä kokonainen, arkistotutkimuksiin perustuva kirja Venäjällä. Valitettavasti ko projekti on nyt keskeytynyt, eikä ole tietoja milloin jatkuu... Yksi artikkeli Curtiss-osastosta ja ilmataisteluista marraskuun alussa 1941 ilmestyi Aviamaster-lehdessä no 1/2003 - kannattaa yrittää löytää ko juttu (minä välitin myös suomalaisia arkistotietoja ko kirjoittajalle). Artukkelissa annetaan myös vakuuttava selitys nykyään täysin käsittämättömälle tunnistamisvirheelle (Curtiss -> Spitfire).

 

On muistettava että Hangon tukikohta oli syksyllä 1941 täysin eristetty ulkomaailmasta, ja neuvostolentäjillä oli hyvin huonot tiedot uusista konetyypeistä. Niinpä eivät tunteneet Curtiss-koneita lainkaan, eikä Spitfirejäkään kuin nimeltä! Sensijaan lienee neuvostotiedustelu ollut talvisodasta lähtien tietoinen siitä että Suomi kävi neuvotteluja Spittien ostamisesta Englannista (vrt esim Lontoon lähettilään G.A. Gripenbergin muistelmat!). Kun sitten marraskuun alussa ilmestyi  ennestään tuntematon hävittäjätyyppi taivaalle, tehtiin Hangossa johtopäätös että "tämä on nyt varmaan se Spitti minkä suomalaiset tekivät kaupat talvisodassa...".

 

Olen itsekin keskustellut asiasta (nyt jo edesmenneen) venäläisen Hanko-veteraanin kanssa, ja hän vahvisti tämän ajatuksenkulun!

 

CFG 

 

[Jukka Nisula 2 236]

Hangon kenttä valmistui keväällä 1941 ja oli venäläisten käytössä saman vuoden loppusyksyyn. Eli loppujen lopuksi melko lyhyen ajan. Kentältä operoineet hävittäjätyypit olivat Polikarpov I-153 Tsaikka ja I-16. Koneita on arvioitu olleen yhteensä 20-30 kappaletta, mutta mm. suomalaisten jatkuvan uuvuttavan tykkitulen ja muiden tappioiden sekä mm. Baltian siirtolentojen ja huoltojen takia hävittäjiä oli käyttökunnossa ajoittain alle 10 konetta. Erään lähteen mukaan kenttäalueelle ammuttiin jopa 500 kranaattia päivässä. Venäläiset kuitenkin sitkeästi korjasivat kenttää aina tykkitulen tauotessa ja se pysyi toimintakuntoisena. Sitä vahvistettiin metalliverkoilla ja koneita ja miehistöä suojasivat vahvat korsut ja bunkkerit. Venäläisillä oli kova ja korkealle ulottuva ilmatorjunta kentän lähellä sekä Hankoniemen kärjessä. Se vaikeutti suomalaisten lentäjien toimintaa.

 

Jatkosodan alkupäivinä saksalaiset Ju 88-koneet pommittivat Hankoa 32:lla Saksasta lähteneellä koneella. 24.6 oli neljän koneen pommitus kenttää vastaan, Kustenfliegergruppe 806:n koneet lähtivät Malmilta. Samoin 5.7. saman osaston kahdeksan Ju 88:a pommitti varamaalina ollutta Hankoa, tällöin yksi kone sai osuman Täcktomin kentän päällä, ja syöksyi n. 400 metrin päässä rannasta mereen. Ilmeisesti juuri tätä konetta ovat etsineet ja tutkineet aiemmin Finnairin sukeltajat, linkki tässä:

 

http://www.finnairinsukeltajat.net/hylyt/ju88/index.htm

 

Laitan mukaan piirtämäni kartan Täcktomista joka kuvaa vuoden 1941 syksyn tilannetta. Vertailun vuoksi päällekkäispiirroksena nykyinen kiitotie. Lähteenä on ollut kentän alkuperäinen suomalainen karttapiirros, joka on tehty heti sen jälkeen kun alue palautui suomalaisille. Karttapiirros on julkaistu artikkelini yhteydessä Feeniks-lehdessä 2/2006.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Guest Igor]

C-F Geustin mainitsemassa artikkelissa Avia Master 1.2001 lehdessä, kerrotaan yksityiskohtaisesti miten Vasilij Golubjov ampui Bergin alas. Bergin alasampumaksi I-16 koneeksi mainittu kone ei tämän mukaan ammuttu alas vaan teki laskun omalle kentälle tehden siellä kaputin, kun käteen haavoittunut lentäjä Ivan Tvorogov ei saanut kunnolla laskettua konetta haavoittumisen johdosta.

Vasili Golubjov aloitti sotatoimensa Hangossa 1941 ja kohosi 4 Kaartin Hävittäjärykmentin komentajaksi. "Torjuntavoiton" jälkeen syksyllä 1944 hänen johtamansa rykmentti toimi mm.Helsingin  Malmin kentältä.

[Martti Kujansuu 180]

Bergin alasampumaksi I-16 koneeksi mainittu kone ei tämän mukaan ammuttu alas vaan teki laskun omalle kentälle tehden siellä kaputin, kun käteen haavoittunut lentäjä Ivan Tvorogov ei saanut kunnolla laskettua konetta haavoittumisen johdosta.

 

Korjattiinko kone vielä kuntoon? Tuon voisi laskea ilmavoitoksi jos konetta ei enää käytetty.

[Jukka Nisula 2 236]

Kapteeni Bergin tapaus jäi selvittämättä suomalaisilta. Joko it tai I-16 ampui hänet alas. Tilannetta kauempaa seuranneen Kyösti "Kössi" Karhilan havainnot tukivat ilmatorjunnan osuutta. Karhila oli myös nähnyt neljän koneen osastosta ainoastaan kolmen I-16-koneen palanneen Täcktomiin. Tämä tukisi yhden koneen alasampumista. Mukana ilmataistelussa lentänyt ylik. Uuno Alppinen ei pystynyt sanomaan varmaa Bergin kohtalosta, molemmat kuitenkin saivat ilmavoiton puoliksi. Bergin viimeiset sanat olivat todennäköisesti huudot "Öljy vuotaa, öljy vuotaa..." useaan otteeseen sekä lopuksi radion rätinän seasta kuulunut kiihtynyt ja kimeä huuto "Ammuttu...".

 

Tapauksesta on kerrottu muun muassa seikkaperäisesti sivuilla 89-92 Jukka Piipposen kirjassa Aunuksen ässä- hävittäjälentäjä Jaakko Hillon elämä.

 

Jukka

[Guest Igor]

Korjattiinko kone vielä kuntoon? Tuon voisi laskea ilmavoitoksi jos konetta ei enää käytetty.

Tvorogovin kone meni korjauskelvottomaksi, laskun yhteydessä, joka johtui Tvorogovin haavoittumisesta käteen, joten Bergin sarja osui ja aiheutti sen että Tvorogov ei pystynyt haavoittumisesta johtuen suorittamaan laskua hyvin, vaan kone teki "kaputin".

Vaikea tuota on kuitenkin ilmavoitoksi kutsua, joski lopputulos oli sama.

[Martti Kujansuu 180]

Vaikea tuota on kuitenkin ilmavoitoksi kutsua, joski lopputulos oli sama.

 

Hyvin harva kone tuhoutuu täydellisesti ilmassa ja vasta törmäys maahan rikkoo koneen käyttökelvottomaksi. Kohtalaisen suuri osa ilmavoitoista saavutettiin pakottamalla viholliskone tekemään pakkolasku metsikkoon.

[Guest veikka]

Keskustelun aloittaja kiittää ja kumartaa valtaisasta informaatiotulvasta, sekä linkkien määrästä, joiden kahlaamiseen menee ikuisuus

 

Olisi toaiaan kiva tietää, jos joku on duunaamassa jotain tarkenpaa settiä, koska voisi olla mahdollisesti avuksi, ainakin mitä tulee ympäristön "löydöksiin" ja mitä niistä voi päätellä olevie dokumenttien pohjalta

 

Jukkan  postaaman kartan pohjalta, duunailin uuden alustavan karttapohjan, menneisyyden ja nykyisyyden  hahmoittamiseksi (tosin en tiedä, sopiiko julkaista, kun ei ole lupia jostain)

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kaikkenmoista rompetta alueelta löytyy, noin "sokkonakin" etsittynä, ja varmasti hyvinpaljon lisää löytynee nyt, kun saatiin kartalla jonkinmoinen hahmotus asiasta 8)

 

Noin nopeesti muistellen, Täktömistä tälläreissulla pari kirveen terää, kottikärryn pyörä, kenttäpuhelinen päreitä soittokelloineen, korsun tukkien "kiinnitys hakasia" , epämääräsiä "patapelli" lieriöhässäkän osia , ammuslaatikko systeemiä (yhdessä kannessa osittain hyvin säilynyt paperi etiketti), rumplippaan pohja tai kansi, jne SEKÄ alumiini profiilia ja pari ilmeistä suoja kantta, jotka väritys ja "laatu" kielisi Saksan suuntaan...sekä myös pari putken palasta (rosteri) , joiden työstö laatu on korkeahko

 

Näitä suojakansia ja putkenpaloja olen koittanut metsästää oikeesti, eli olen tietyllä seulalla googlannut kaikki Nummelassa operoineet tyypit , sekä tiedossani olevat venäläiset tyypit, jotka olisivat Hangossa operoineet ja muutaman muunkin.

Esimerkkinä olen tallentanyt: Curtiss Hawk 75A, Bristol Bulldog, Polikarpov i-16, Iljushin DB-3, Messerschmitt Bf 109, Polikarpov I-153Curtiss Hawk 75A, Bristol Bulldog, Polikarpov i-16, Iljushin DB-3, Messerschmitt Bf 109, Polikarpov I-153...ja näistä ainakaan silmääni ei ole pistänyt varmuutta yhteensopivuuteen,

Viimoisin heitto kaverilta on sellainen, joka saattaisi löytöpaikkaankin sopia JU-88, joka upposi 2-2.5 km roippeiden löytöpaikalta mereen , ja 4-500m todennäköisestä IT-patterista

Koitin kyllä katella Ju.88, mutten löytänyt yhtymäkohtia...tuossa muutama "huono" kuva alumiini ja rosteri roippeista, jos vaikka tunnistaisi...mutta korkeammalla resoluutiolla olevat kuvat on ikäänkun "tilauksessa" ja otetaan joskus.

 

 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ja sitten pari putkee, jotka vois olla johonkin moottorin hujakoille sopvia...kuvista ei näy, mutta työstöjälki on erittäin hyvä

 

 

 

 

[Guest veikka]

Putket nyt jää toistaiseksi uupumaan, jun joku rauta josain ei halua enään jotain...TECNIK, sano ryssä kun ##### näki 

[Jukka Nisula 2 236]

Ehdottomasti kannattaa etsiä käsiin kirja nimeltä ”krasnij gangut” kort om och kring Hangöudd 1940-1941. Kirjoittajana on Stig Nyström, ja se ilmestyi 1980-luvulla jo. Se painettiin aluksi pelkästään ruotsinkielisenä, mutta esim. viime vuonna löysin kirjan ruotsinkielisen suomenkielisen uusintapainoksen Vaasan kirjastosta. Se on täynnä mm. hienoja detaljipiirustuksia Hangon varustuksista ja siinä on paljon piirroksia ja tekstiä myös Täcktomista, konekorsujen piirustukset, tykki- ja kk-asemien, autokorsujen jne. Erittäin mielenkiintoinen kirja, samoin kuin Pekka Silvastin tekemä kirja Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941-Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta, (Hangon museon julkaisusarja I, 1985). Sen ostin aikanaan sieltä Hankoniemeen menevän maantien varressa olevasta bunkkerimuseosta (tai kahviosta/kanttiinista), joka sijaitsi Harperskogissa. Siinä on mm. suomalaisten tekemä alkuperäinen Täcktomin lentokentän karttapiirros.

 

(edit: korjattu kirjan nimi ja kieli oikein)

 

Jukka

[Carl-Fredrik Geust 842]

Jukka Nisulan mainitsema kirja "Krasnyj Gangut" (Huom otsikon ensimmäinen kirjain on "K", ei "G"!) on ilmestynyt uusintapainoksena 2005 nimellä "Hangö 1940-1941", julkaisijana sotahistoriallinen kirjakerho Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek (ks. http://www.smb.nu/). Alkuperäinen painos sekä myös Hangon museon julkaisema kirjanen lienevät jo kauan sitten loppuunmyydyt.   

terveisin

cfg

[Jukka Nisula 2 236]

Kiitos oikaisusta. Stig Nyströmin alkuperäinen punakantinen kirja 1984 kirjoitetaan todella "Krasnij gangut" eli k-lla. ( ei kuitenkaan Krasnyj) Nimi lipsahti vastauksessani vähän väärin, omissa muistiinpanoissani se kyllä on oikein. Toinen tuoreempi painos kirjasta nimellä "Hangö 1940-1941" on siis myös ruotsinkielinen, eikä suomeksi kuten aiemmin kirjoitin.

 

Stig Nyström: Krasnij Gangut: Kort om och kring Hangöudd 1940-1941 (ISBN:951-9001-06-9) 1984 , Ekenäs

 

Tuon uudemman painoksen kansi näyttää taasen tältä:

 

http://www.librarything.com/work/6413644

 

Jukka

 

[Guest veikka]

Kaikkee Taktömistä näköjään löytyy...pellien lisäksi ???

 

Tuollanen 20kg lentopommi viimoisin, viime Torstailta 16 heinäkuu...van niin kranttu kuvien koosta tämä "alusta" että maholliset kuvat pienennetään jälkeen...ja muutenkin....vielä raivaamatta...notta..tarkemmat paikat jälkeen, jos jotain sattuu kiinostamaan

 

[Kim M. Larni 0]

Tämän linkin takaa löytyy tarkemmat kuvat, myös putkista.

Ensimmäinen kuva muistuttaa kyllä kovasti I-16 lusikkaa. On vain niin saman näköinen kuin jossain piirustuksissa.

 

http://klarni.sytes.net/taktom/

[Martti Kujansuu 180]

Hangon kenttä valmistui keväällä 1941 ja oli venäläisten käytössä saman vuoden loppusyksyyn.

 

Tuskin lähetystön lentokoneet olivat vesilentokoneita vai mihin konemalliin olisi mahtunut kymmenen henkeä? Vai laskeutuivatko Turkuun?

 

Merivoimien sotapäiväkirja 30.11.39-11.9.40. SPK 2389.

 

20.3. UlkoM. Puh.san. 20/3.40 klo 15.25. Suomen Lähetystölle (tied. MeVE). Toimitettavaksi edelleen: Kollontayn esittämät kaksi neuvostokonetta voivat tulla Hankoon perjantaina, t.k. 22 päivänä, klo 12 päiv. Suomen aikaa. Siihen mennessä saadaan valituksi käyttökelpoinen laskeutumispaikka. [...]

22.3. HaLo. 17.00. [...] Klo 13.05 saapui 20 venäläistä vastaanottohenkilöstöön kuuluvaa lentoteitse Hankoon. [...]

[Harri Koskinen 288]

Tuskin lähetystön lentokoneet olivat vesilentokoneita vai mihin konemalliin olisi mahtunut kymmenen henkeä? Vai laskeutuivatko Turkuun?

 

1939-40 oli erittäin kylmä pakkastalvi, varmaankin meri oli maaliskuussa vielä jäässä.

 

Uusi Suomi: Näin jäätävää oli talvisodassa – pakkaslukemat päivä päivältä

[Martti Kujansuu 180]

1939-40 oli erittäin kylmä pakkastalvi, varmaankin meri oli maaliskuussa vielä jäässä.

 

Mietin jääolosuhteita Suomenlahdella. Olisiko rannalla ollut tarpeeksi tasaista ja paksua jäätä vielä maaliskuun lopussa? Ilmeisesti koneena käytettiin Lisunovia/Douglasta?

[Arne Wallen 72]

Kyllä varmaankin lahden pohjukoissa on riittänyt hyvinkin.

Jos  katselemme jäätalvia, ei tuo mitenkään kummoinen ollut, pakkasta oli muttei pitkiä pätkiä etelärannikolla, jäätalvena muistuttaa lähinnä  1995-1996 talvea.

Jäätä oli 100000 neliökilometriä koko Itämeren alueella, verrattuna vuosiin -44-45 jolloin jäätä oli samalla alueella 350000 neliökilometriä.

Sisäsaaristossa tuo jää on jos on tuollaisina talvina.

Voi hyvinkin riittää ja jääkenttiäkin tehtiin, eli pumpattiin vettä jäälle joten kyllä jääkenttä on ollut mahdollinen.

[Harri Koskinen 288]

Jos  katselemme jäätalvia, ei tuo mitenkään kummoinen ollut, pakkasta oli muttei pitkiä pätkiä etelärannikolla, jäätalvena muistuttaa lähinnä  1995-1996 talvea.

 

Tämä dokumentti kyllä kertoo jotakin ihan muuta etelärannikon pakkasista talvisodan aikana. Pikaisesti laskin vain 19 päivää nollassa tai plussan puolella Helsingissä.