Täktom/Hanko raadot

[Arne Wallen 72]

Tämä dokumentti kyllä kertoo jotakin ihan muuta etelärannikon pakkasista talvisodan aikana. Pikaisesti laskin vain 19 päivää nollassa tai plussan puolella Helsingissä.

 

 

Aivan, tuo voi tuntua tassuissa kylmältä muttei rakentele ihmeellisiä jäitä merelle, oli nytkin tuossa viikon päivät -15 - 20 mittarissa, jäitä noin 3 - 10 senttiä.

Nytkin -6 mutta laituria en uskalla kiertää jäillä kävellen, naapurisaaren salmi auki.

Käytin lähteenä Finnish Institute of Marine Research taulukkoa.

Jäitähän muodostuu vasta vesien jäähdyttyä, nytkin merivesi reilusti plussan puolella, ei se yläilmojen kylmyys merivettä tieksi rakenna, pitää olla kylmää vettä allakin.

15 sentin jää voi hävitä yön aikana jos tuulee sopivasti ja lämmintä (+4) vettä saapuu sen myötä.

 

 

Toisaalta jos parin kolmen sentin jää saa parin sentin pakkaslumen pintaan -15 pakkaset kahden viikon aikana ei jäätä muuta miksikään.

Tämä vain on realismia.

Tiedän että talvisodan aikaan vanhan Elannon kohdalla Sipoon Nikkilässä oli mitattu yli -40 asteen pakkasia.

Tuo taulukkosi näyttä melko lämpimiä, mistä mitattu?

 

Tuli vielä mieleen, jos joku tuosta taulukosta jaksaa viitsii laskea keskilämpötilan, ei kovin usein huopatöppösiä tarvitse.

 

 

Tulipa vielä mieleen Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy melko hyviä tietoja tuosta jään muodostumisesta, nuo talvisodan Sipoon tiedot on mittaillut professori sittemmin ilmatieteen laitoksen johtaja .

[Jukka Nisula 2 236]

Vesikoneita (MBR-2) oli käytössä Hangon rintamalla, joten ne ovat voineet olla kyseessä myös maaliskuussa -40, jos sulaa vettä on ollut tarpeeksi. Koneiden kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan istu oikein kuvaan, kuten Martti toteaa (2 konetta/20 hlöä).

 

Hangossa toimi kuitenkin 1940-41 venäläisten 10. Merilentoasema, se sijoittui Hangonkylään eli  kaupungin rantaan. Koneina käytettiin mm. MBR-2 lentoveneitä, joilla huollettiin tukikohtaa. Koneita oli aluksi kaikkiaan 10-15- kappaletta. Niiden päätehtävä oli liikenne Hangon ja Leningradin sekä Tallinnan välillä.

 

Jatkosodan sytyttyä MBR-2 koneista perustettiin 81. Meritiedustelueskadrilli. Se kuljetti edelleen korkeinta päällystöä, mutta toimi myös tulenjohto- ja lentotähystystehtävissä Suomenlahdella. Jo 23.6.1941 suurin osa koneista komennettiin Tallinnaan, Hankoon jäi vain kolme konetta.

 

(lähde: Pekka Silvast, Hankoniemi 1940-41)

 

Toki jääkenttäkin on voinut olla kyseessä jos jäät ovat kantaneet, ja koneina ovat todennäköisesti olleet silloin Lisunovit.

 

Jukka

[Guest Mustimaki]

CFG:n ja kumppanien kirjassa Red Stars 5 sivulle159 on hyviä kuvia valtuuskunnan koneista. Olivat DC-3 (ei Lisu) ja SB-2

[Harri Koskinen 288]

Tuo taulukkosi näyttä melko lämpimiä, mistä mitattu?

 

Aiemmin mainitsemani Uuden Suomen artikkeli, jossa oli linkki tuohon taulukkoon, kertoo paikaksi ainoastaan Helsingin, mutta eikö Helsingin viralliset lämpötilat ole perinteisesti mitattu Kaisaniemessä.

[Arne Wallen 72]

Kyllä Kaisaniemi on edelleenkin mittauspisteenä, tuo tosiaan ei mitenkään erikoinen jäätalvi ollut, tuo Hangö on muutenkin vähäjäinen paikka ja kylän puolelta lähes suoraan länteen jolloin tuulet vaikuttaa.

Toki tuon jääkentän teko ei lahdenpohjukkaan ole mitenkään mahdotonta.

[Guest Mustimaki]

14.90??? Korjatkaa hemmetissä pois! Ei ole paha hinta kirjasta täynnä asiaa eikä arvailuja.

[Carl-Fredrik Geust 842]

Haluan seurakunnalle tiedottaa että äskettäin on ilmestynyt uusi kirja "venäläisestä Hangosta", eli dosentti Harry Halénin omakustanne: "Hangon neuvostotukikohta 1940-1941", nro 31 (!) Halénin sarjassa "Unholan aitta" (ISSN 1237-1882). Moniste käsittää 160 A4-sivua, ja on täyttä asiaa. Halén on haravoinut Sota-arkiston ilmeisesti kaikki Hankoa käsittävät aisakirjat (SPR:n sotavankikortistoja myöten!), sekä myös kaikki käteen saamansa venäläiset kirjat. Hänen kirjansa kertoo lyhyesti kaikista Hangon rintaman tapahtumista, sekä ennen kaikkea selostaa venäläisen varuskunnan kaikkien joukko-osastojen organisaatiot, mihin hän on sijoittanut KAIKKI löytämänsä henkilönimet, joita on satoja, ellei tuhanisia! Todettakoon että allekirjoittanut on oikolukenut ja kommentoinut ilmavoimia koskevan osion.

 

Halén myy itse tätä jalokiveä (jonka painomäärä on hyvin rajoitettu) hintaan 20 EUR + postitus,  harry.halen@yahoo.com

 

Hyvää uutta vuotta,

 

Carl-Fredrik Geust

 

[Guest Igor]

Käsittääkseni myös raskaat TB-3 koneet osallistuivat Hangon kuljetuksiin, Hangon edustalla olevalle jääkentälle.

[Martti Kujansuu 180]

Koneita on arvioitu olleen yhteensä 20-30 kappaletta, mutta mm. suomalaisten jatkuvan uuvuttavan tykkitulen ja muiden tappioiden sekä mm. Baltian siirtolentojen ja huoltojen takia hävittäjiä oli käyttökunnossa ajoittain alle 10 konetta. Erään lähteen mukaan kenttäalueelle ammuttiin jopa 500 kranaattia päivässä.

 

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. Merivoimien Esikunnan SPK 18708.

 

9.9.[1941]. 1910. HR. [...] 2.9. pidätetyn yliloikkarin kertoman mukaan on tykistömme tulesta Täcktomin lentokentällä vaurioitunut 12 hävittäjää ja 1 pommikone. Koneet ovat vaurioituneet niin pahoin, ettei niitä voida enää käyttää vaan niistä irroitetaan osia muita vähemmän vaurioituneita koneita varten. Kentän lounaislaidassa olleet voiteluöljyvarastot paloivat tykistömme tulessa jo sodan alussa.

[Martti Kujansuu 180]

Osasuurennos saksalaisten ottamasta ilmakuvasta.

 

[Jukka Nisula 2 236]

Hyvä kuva, kiitos Martti. Tuosta näkyy hyvin tykkien iskemät. Suomalaiset pommittivat kenttää jatkuvasti kenttätykistöllä, mutta venäläiset pystyivät pitämään sen sitkeästi käyttökelpoisena.

 

Jukka