Olli Vainio

Kiitotie vai kiitorata?


123 viestiä aiheessa

Muistuma menneisyydestä: Tunnettu pohjalainen ilmailija valmiina rullaamaan kiitotielle 14, vastaus AFIS kiinni. XX:n liikenne, Ilmari Kianto rullaa raiteelle 14.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikku poikani oli kyydissä, kun treenasin yölentoa Senecalla.Kaveri katoi´soi ulos ja totesi; " Pappa, tossa se kiiltorata on"  ;D

 

Aikaisempi hoksaus oli häneltä, kun lennettiin PDF:llä. " ai juu, täähän on se papan deltta foksi"  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikku poikani oli kyydissä, kun treenasin yölentoa Senecalla.

 

Menee taatusti OT, mutta niinhän minulla yleensä...

Muistan (?!) elävästi kun kevättalvella 1980 Lentoteoria R. Pukkilan aakakkoskurssi istui iltakaffella Pyöreän kuppilassa ja katseli ikkunasta platalle.  Kansassa kävi kohahdus kun IlmailuEsiKuva J Kuusisto rullasi Hirveän Isolla Kaksimoottorisella siitä ikkunan alta.

 

Kateellisiahan oltiin, tietysti ja sur(is)tiin että ei me vaan varmaan ikinä päästä tollasella lentämään.

 

Eipä sitä osannut arvata että ko vehje asui viiden vuoden päästä (taas) Jyväskylässä. Ja että omilla rahoilla piti ostaa siihen bensaa. Se kone antoi pilotille valinnanvaraa.  Että ottaako bensaa vai matkustajia.

 

Ja äskettäin totesin että tuollahan se kone nyt majaileekin, Kyproksen lämmössä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

KIITOS Peter kauniista sanoistasi  tuossa muistelossasi. :-[

 

Mähän todella yritin parhaani olla joku esikuva oppilailleni, ihan aikuistenoikeesti.

SIkäli onnistuin siinä, että melkein jokainen jatkoi urallaan ( Peter etunenässä) , eikä oppilailleni sattunut yhtään onnettomuutta. Siitä olen erikoisen ylpeä. Siksi uskalsin, aikoinaan ja aina vaan uudestaan, julkistaa lento-onnettomuus- ja -vauriokiellon.

Peteristä olen vielä ylpeämpi   :thmbup:

Nyt on hyvä olla eläkkeellä (52:n lento-palvelusvuoden jälkeen) jäipä upeita muistoja

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitää jatkaa turinointia vielä hieman.

Tuo mukanani olleen poikani silmät loistivat kirkkaimpana kuin kiiltoratavalot.

 

Nykyisin hän rakentelee teille sairaalakojeita, mm magneettikuvaus laitteita yms. eli hän huolehtii omalta osaltaan, että ihmiset ja te lentäjät säilytte terveinä pitkään ja mahdolliset tilapäiset viat löytyvät nopeasti. hoidettavaksi heti pois päiväjärjestyksestä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä se taitaa olla niin, että kiitorata -sanaa käyttävät alaan hiukan vähemmän vihkiytyneet. Kiitotie on enemmän alan ammattilaisten ja harrastajien (olivatpa sitten lentäjiä, lennonjohtajia tai sun muita) käyttämä termi. Mutta, yhtä kaikki. Väärinkäsityksiä taitaa tulla aika harvoin - jos silloinkaan - käytti sitten kumpaa sanaa tahansa.  ;)

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitorata vai kiitotie...

 

Olen seurannut tätä ketjua mielenkiinnolla, koska olen törmännyt molempiin termeihin penkoessani lentokenttien alkuvaiheita ja historiaa arkistojen syövereistä.

 

Eli tämä ketjun kysymyksen asettelu ei olekaan mikään uusi asia. Mennään vaikka 1940-luvulle asti, niin molempia termejä on jo käytetty, aivan kuten tänäkin päivänä. Ilmavoimat teki 1930-40- luvuilla lentokenttäselostuksia, useimmiten salaisia, joissa esiintyy molemmat sanat kiitorata ja kiitotie rinnakkain, vieläpä samoissa yhteyksissä. Laitanpa yhden esimerkin:

 

Lentolaivue 16

18.7.1940

 

Ilmoitus Rissalan lentokentästä

 

Lentokentän pinnan kantokyky: Hyvä kaikille koneille

Rakennukset: Kentän itälaidassa 3 konesuojaryhmää, kussakin 3 konesuojaa. Länsilaidassa 1 konesuoja. Rakenteilla puhelinkorsu ja pommien varastokorsuja 5 kpl.

 

Rissalan lentoaseman vaiheita

 

13.12.1939. Metsahallituksen määräämät metsänlukijat aloittaneet työnsä Rissalan lentokentän alueella.

15.12.1939. 900 m:n ja 650 m:n kiitoratojen raivaustyöt aloitettu.

11.1.1940. Raivaustyöt jatkuvat. Työvoimaa: 190 jalkamiestä ja 2 traktoria.

 

24.1.1940. Yksi 900 m:n ja kolme 650 m:n kiitoradan raivaustyöt käynnissä.

Rakennukset: Yksi 13 x 10 m:n lentokoneen sirpalesuoja rakenteilla.

Työvoimaa: 294 jalkamiestä, 2 traktoria ja yksi auto.

 

31.1.1940. Kiitoratatyöt käynnissä. 1 maanalainen öljyvarasto rakenteilla. 1 sirpalesuoja rakenteilla.

Työvoimaa: 345 jalkamiestä, 51 hevosmiestä, 2 traktoria ja yksi auto.

 

14.3.1940. Täysin käyttökelpoista kenttää ei ole. Kaikki 4 väliaikaista kiitorataa kohta tasattu ja sorattu.

Rakennukset: 9 hävittäjäsuojaa rakenteilla.

Työvoimaa: 329 jalkamiestä, 76 hevosmiestä, 7 autoa ja 2 traktoria.

 

17.4.1940. Kaikki neljä kiitotietä kokonaispituudeltaan ja 50 m:n leveydeltä lanattu ja kivijyrällä jyrätty. Työnjohdon käsityksen mukaan voidaan niitä pyöräkoneilla käyttää. Lentäjien kumminkin ensin tarkastettava ennen kuin rupevat käyttämään. Pinta ei vielä kova, kumminkin sellainen että sitä autolla voidaan ajaa.

Rakennukset: 9 hävittäjäsuojaa rakenteilla. 3:n suojan työt keskeytetty kun ei ole vielä saatu lopullisia mittoja (Le.Lv.16 haluaa suuria).

 

16.5.1940. Yksi 900 m:n ja kolme 650 m:n pituista väliaikaista kiitorataa vähintään 50 metrin leveydeltä käyttökunnossa. Ensimmäinen lentokone (FK-kone) laskeutui kentälle 14.5.1940.

Rakennukset: 10 hävittäjäsuojaa rakenteilla.

 

2.7.1940. Kiitotiet kunnossa.

Rakennukset: 10 hävittäjäsuojaa valmiina.

 

Lentolaivue 16 siirtynyt Rissalan lentokentälle 15.6.1940.

Laivue 16 siirtyi Rissalasta Joensuuhun 29.6.1941.

1942 ryhtyivät saksalaiset rakentamaan Rissalan lentokentälle parakkeja ja kentän kiitoteitä.

 

Ilmavoimissa on muutenkin käytetty vuosikymmenten aikana lennonjohdon ja lentäjien puhekielessä paljon "rata" termiä, sitä esiintyy mm. kirjallisuudessa ja muistelmissa. Olen käyttänyt kiitorata- sanaa tahallani, kun kirjoitan historiallisia artikkeleja vanhoista ja entisistä lentokentistä. Se perustuu näihin vanhoihin dokumentteihin ja niissä käytettyyn sanastoon. Ilmailuhistoriasta kirjoittaminen vaatii mielestäni kyseisen aikakauden termien ja sanojen käyttämistä, jotta ne siirtyvät jälkipolville mahdollisimman autenttisina, eivätkä unohdu. Mielestäni on tärkeää tuntea myös sanojen historia, eli "jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykyisyyttä."

 

Kun lensin takavuosina itse, käytin "kiitotie"-sanaa. Mutta kun kirjoitan historiaa käytän myös "kiitorataa", riippuen aikakaudesta.

 

Joten summa summarum..."se on yksi lysti ryki tai yski".

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen lentäessäni saanut selvityksiä laskuun/starttiin  Malmilla vain -radalle  - 18/36 tai 27/09,

Ikinä ei ole selvitetty laskuun -kiitotielle, tai esim ; selvä laskuun tielle 4 yms  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ehkä nuorempi sukupolvi - toisin sanoen nykyään aktiivisesti ilmailua harrastavat - ovat omaksuneet kiitotie -termin. Kuten Jukka ja Jaakko luonnehtivat: ennen oli ehkä toisin, molempia termejä käytettiin joko rinnan tai sitten toista vaan. Ehkä enimmäkseen KIITORATAA.

 

MTV-Musiikki julkaisi v. 1995 tupla -cd:n KIITORATA 32 uutta sävellystä, 24 uutta tähteä (MTVCD 090), jossa esiteltiin uusia tulevia (ja ehkä samantien meneviä) musiikin tähtitaivaan artisteja ja bändejä (mukana mm. Nylonbeat, Anna Eriksson ja meikäläinenkin säveltäjän ominaisuudessa...;)). Jo tuosta levyn nimestä voidaan tulkita, että nimenomaan KIITORATA on se oikea nimike. Olihan levyn tuottajakin tuolloin maamme mittakaavassa varsin suurta kunnioitusta nauttiva Maikkari. Niin no...  ;)

 

Terkkuja vaan Vainion Ilelle! Muun muassa.  ;D

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lentokoneet käyttävät kiitotietä ja jotkut naiset puolestaan ovat ajelleet kiitoradan

 

Jäkä Miiskeläinen on tainut muutaman tuollaisen kiitoradan nähdäkin uran varrella, mihin kunnianarvoisa postaaja viittaa :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään