Esa Kaihlanen

Aria Air IL-62 laskussa pitkäksi Iranissa

25 viestiä aiheessa

An Aria Air Ilyushin IL-62, flight IRX-1525 from Tehran Mehrabad to Mashhad (Iran) with 153 people on board, overran Mashhad's runway 13, ploughed through the approach lights runway 31 and impacted a wall outside the airport perimeter during an emergency landing at 18:10 local (13:40Z). The nose section including the cockpit section was torn off. 17 people perished in the accident, 19 people received injuries.

 

http://avherald.com/h?article=41d2bc48&opt=1

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Iranilaisen siviili-ilmailujärjestön mukaan kone kulki laskeutuessaan 320 kilometrin tuntivauhtia, kun se syttyi palamaan ja osui kiitoradan viereiseen seinään. Järjestön edustaja kertoi Isna-uutistoimistolle, ettei koneessa itsessään ollut teknisiä vikoja.

 

iltalehti

 

Mikä on TU-154n normaali laskeutumisnopeus?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä on ko. Iljushinin mallin normaali laskeutumisnopeus?

Eiköhän se melkeen kaikilla matkustajakoneilla ole siinä 130-140 solmun paikkeilla eli n. 250 km/h.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nopeudet vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Vaikuttaa siltä, että Il-62M:llä tavallinen lähestymisnopeus on reilut 270 km/h eli yli 145 solmua.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Bisnesjeteillä, kuten Learjet, voidaan kai laskeutua jo huomattavasti alle 200 km/h?

 

Enpä usko, että minkään Learin nopeudet ovat noin alhaisia, kun semmoisenkin moposuihkarin kuin Citation II:n Vref eli kynnysnopeus on tyypillisesti, painosta tietysti riippuen, siinä 110 solmun hujakoilla (eli yli 200 km/h), ja mikä hyvänsä Learjet on paljon "kovempi" kone kuin Citikka. Pullisen Heikki varmaan muistaa Lear 24:n nopeudet?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Katsotaanpa Learjet 35, lisävarusteena aerodynamiikkaa parantavat Raisbeckin ZR LITE -lepakkosiivet, flaps 40, vailla merkittävää hyötykuormaa ja polttoaine epätavallisen vähissä, jolloin paino olisi ehkä 10500 naulaa: taulukon mukaan sakkausnopeus 82 solmua. Siispä Learjet 35:lla VREF on tavallisesti enemmän kuin 82 * 1,3 = 107 solmua.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hassua, päivää ennen katsoin Airliners.netistä kuvia kyseisen yhtiön Il-62:sesta.

Sellanen fiilis, että tapahtunut ennenki...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Enpä usko, että minkään Learin nopeudet ovat noin alhaisia, kun semmoisenkin moposuihkarin kuin Citation II:n Vref eli kynnysnopeus on tyypillisesti, painosta tietysti riippuen, siinä 110 solmun hujakoilla (eli yli 200 km/h), ja mikä hyvänsä Learjet on paljon "kovempi" kone kuin Citikka. Pullisen Heikki varmaan muistaa Lear 24:n nopeudet?

 

Learjet 45:ssa ne nyrkkisääntönopeudet lähestymisessä oil 115/124, melkeimpä oikeestaan painosta riippumatta solmulleen.... Puhutaan siis tosiaan solmuista  ;D.

 

Niilläh pärjäsi oivasti oikeasti kelissä kuin kelissä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Katsotaanpa Learjet 35, lisävarusteena aerodynamiikkaa parantavat Raisbeckin ZR LITE -lepakkosiivet, flaps 40, vailla merkittävää hyötykuormaa ja polttoaine epätavallisen vähissä, jolloin paino olisi ehkä 10500 naulaa: taulukon mukaan sakkausnopeus 82 solmua. Siispä Learjet 35:lla VREF on tavallisesti enemmän kuin 82 * 1,3 = 107 solmua.

 

 

Ja tämän kirjoituksen pointti on mikä ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En ole ilma-aluksen päällikkö enkä varsinkaan luonteeltani komentaja, joten sanomiseni ei tähtää yhteen selkeään päämäärään. Tässä keskustelussa minua hiukan häiritsi ajatus, että melkein kaikkien matkustajakoneiden "laskeutumisnopeus" olisi "n. 250 km/h". Ainakin Vref ja sakkausnopeus Vso riippuvat monista asioista. Jostain syystä ruvettiin puhumaan liikesuihkareista. Niitä on monenlaisia ja niillä toki päästään pienempiin nopeuksiin kuin Iljusin 62M -koneella. Toisaalta esimerkiksi monilla potkuriturbiinimatkustajakoneilla päästään pienempiin laskeutumisnopeuksiin kuin vanhoilla Learjet-liikesuihkareilla, pääsääntöisesti.

 

Palatakseni aiheeseen 320 km/h kynnyksen jälkeen kuulostaa oudolta, paitsi jos miehistö yritti ylösvetoa. Ylösvedossa 320 km/h pitäisi hyvin riittää nousuunkin, mikä pistää miettimään, että missähän asennossa olivat onnettomuuskoneen spoilerit ja laskusiivekkeet ja ykkös- ja nelosmoottorin reverssit missäkin vaiheessa ja missä oli massakeskipiste. Tai ehkä he vain päättivät laskeutua liian kovasta nopeudesta.

Mielenkiintoista, sillä jos olisit selostanut, mikä nopeus on 115 solmua ja mikä nopeus on 124 solmua eli toisin sanoen, miten käytät noita arvoja, niin raaka data olisi saattanut muuttua lukijoille merkitykselliseksikin tiedoksi.

 

Over and out.

 

Joo hyvä huomio, jäipä näköjään selostamatta. Eli siis Vref oli se 115kts ja Vapp tuo 124kts. Sorry, ehkä tämä selventää hieman.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ollessamme Iranissa ihmettelimme liikenneonnettomuuksien suurta määrää. Siellä kuullun jutun mukaan vuosittain n. 50 000 ihmistä kuolee liikenteessä. Lähetimme ambulanssilla potilaan kenttäsairaalastamme n. 200 km päässä sijaitsevaan Kermanin kaupunkiin. Potilas lähti matkaan n. klo 24. Kuulin myöhemmin, että ambulanssi oli saapunut perille vasta n. klo 7 aamulla, koska oli ajanut kahdesti ulos tieltä matkan aikana. Paikalliset kertoivat, että yleisesti uskotaan, ettei ole mitään väliä, miten lujaa ajaa, koska loppuviimeksi Allah joko jättää henkiin tai ei jätä. Ihmisen teoilla ja valinnoilla ei siis ole merkitystä.

 

En yhtään ihmettelisi, jos moinen asennoituminen tulee läpi myös ilmailussa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään