Piratismi - olenko rikollinen?

[Kalle Rantanen 64]

Eli jos lisenssiehdolla sallin ohjelmani vapaan kopioimisen omaan käyttöön, saan hyvitysmaksusta osuuden? Hetkinen..aika moni softa taitaa toimia tuolla periaatteella

 

Jos haluat antaa softasi vapaaseen jakeluun, niin se on ihan oma päätöksesi. Jos et anna, niin sitä ei saa kopioida edes yksityiskäyttöön. Muusikolla ei ole tällaista valinnanvaraa, vaan musiikkia saa kopioida aina koska laki sanoo niin.

 

Ja käsittääkseni softa-alan edunvalvojat ihan itse halusivat nykyisen systeemin. Aikoinaanhan ohjelmien kopioiminen oli laillista samoin edellytyksin kuin musiikinkin.

[Matti Kemppainen 0]

TTVK ja Teosto ovat, kuten Matti onkin näppärästi päätellyt, tahoja jotka ajavat tekijänoikeuden haltijoiden etuja. Vai pitäisikö ko. järjestöissä olla mielestäsi myös esim. Piraattipuolueen tai EFFI:n edustusto ajamassa päinvastaista ideologiaansa? Ymmärrän ajatuksen vitsinä. Huonona sellaisena. 

Ja tämän kunniaksi jätit loppuviestini kokonaan lukematta? Onnittelut tekstini pihvin sivuuttamisesta tunkien sanoja suuhuni vitsillä, jota en tajunnut.

 

Mutta jos nyt vaikka pysyttäisiin asiallisuuksissa kuitenkin. Minulla ei ole tarjota omaa markkinatalouden ymmärtämystäni kummempaa taustaa yhdelle väitteelle mutta toivoisin, että jollakin muulla tällä foorumilla olisi asiaa jo hieman analysoitunakin oman pääkopan sisällä, kun keskustelua kerran näyttää syntyvän. Olen siis kuullut seuraavan väitteen:

 

"Asiakas valitsee palveluntarjoajan hinnan, laadun ja henkilökohtaisten syiden perusteella. Koska monien piraattipalveluiden palvelun laatu on laillisten myyjien palveluita huomattavasti parempi ja hinta on huokeampi, jäljelle jää usein enää yksi mahdollinen kriteeri laillisen lähteen valitsemisen puolesta. Jos henkilökohtaiset syyt eivät ole tarpeeksi merkittävät, voittava palveluntarjoaja on piraattipalvelu."

 

Näin tietotekniikan opiskelijana jokseenkin käytettävyydestä kiinnostuneena alan pikkuhiljaa uskoa väitteeseen, mutta pienellä pohdinnalla teeman ympärille saa aikamoisen ongelmavyyhdin puolin ja toisin. En suoraan sanoen oikein tiedä, miten asiaa pitäisi edes lähestyä. Toisaalta tekniikka mahdollistaa kaikenlaista, mutta poliittiset päätökset tuntuvat edellyttävän vaikeasti toteutettavia teknisiä ratkaisuja. Oikeastaan piraattien viaksi voisi ajatella sitä, että ihmiset osaavat vaatia parempia palveluita, mutta eikös ihmisillä kuitenkin ole oikeus tähän? Voiko ihmisten henkilökohtaisia syitä luokitella: mitkä olisivat sopivia luokittelukriteereitä ja ovatko tulokset luonteeltaan universaaleja? Miten henkilökohtaiset syyt ovat tämän asian tiimoille rakentuneet ja ovatko ne puhtaasti mielipideasioita? Voisiko tästä tilanteesta olla jotain hyötyäkin vai onko väitteen kaikki perusteluyritykset yhtä samaa huonoa tekosyytä varastamiselle?

 

Minulla on hieman väitettä mukaillen myös omakohtaisia kokemuksia käytettävyyden merkityksestä sisältöpalveluiden kulutukseen. Väitteen tukena malliesimerkkinäkin käytetty Spotify on ihan paras. Sen ansiosta aloin taas kuunnella musiikkia pitkän tauon jälkeen. Vielä kun jostain ilmestyisi kohtuuhintainen ja hyvin toimiva elokuvapalvelu, lähimmät Makuunit eivät ole nimittäin ihan arkireittieni varrella. TV-luvan maksaminen on alkanut syödä uusintojen ja mainosten määrän takia. Kiitos kuitenkin Ylelle hyvistä ajankohtaisohjelmista ja dokumenteista. Ja SuomiTV:lle Conanista. Deutsche Welle macht mir spaß und verbessert meine Sprachkenntnisse. Maksan siis mielelläni laadukkaasta viihteestä, kunhan se on helposti saatavillani ja järkevään hintaan. Muussa tapauksessa jään henkilökohtaisten syideni takia ilman viihdettä, eikä se liene kenenkään etu.

 

 

EDIT: Päivitin viestiäni hieman tuossa alla olevan Janne Valon oivan vastauksen pohjalta. En aloittanut uutta viestiä, koska minulla ei varsinaisesti ollut uutta keskusteltavaa.

[Jouko Holopainen 1]

Jotta tietäisi, mitä mieltä asiasta oikeasti on, kannattaa nimenomaan leikkiä ajatuksella, jossa itse laatii hengenpitimikseen hengentuotoksia ja maistella fiilistä, mikä syntyy, kun tietää muiden hyödyntävän näitä ilmaiseksi.

 

Et kait käynyt lukemassa Hesarin tai Iltaläpysköjen sivuja - ilmaiseksi!? Tai käyttänyt Googlea? Kasettivero pitää ehdottomasti laajentaa tietokoneisiin ja kasvattaa jotta noillekkin tahoille saadaan rahaa.

 

Jos haluat antaa softasi vapaaseen jakeluun, niin se on ihan oma päätöksesi. Jos et anna, niin sitä ei saa kopioida edes yksityiskäyttöön. Muusikolla ei ole tällaista valinnanvaraa, vaan musiikkia saa kopioida aina koska laki sanoo niin.

 

Ostamani tai lataamani softan saan laillisesti kopioida esim. läppäriin ja käyttää sitä missä minua huvittaa. Kopiosuojatun musiikin tai videon tapauksessa en saa, kopisuojaamattomasta joudun maksamaan (kasettiverona). Ostettua tietokoneohjelmaa saa käyttää taksissa ja parturissa - musiikista joutuu maksamaan toiseen (ja kolmanteen ja ...) kertaan. Kuinka monta kertaa on kohtuullista?

 

Ja käsittääkseni softa-alan edunvalvojat ihan itse halusivat nykyisen systeemin. Aikoinaanhan ohjelmien kopioiminen oli laillista samoin edellytyksin kuin musiikinkin.

 

Kyllä meille softan tekijöille, blogien kirjoittajille ja varmaan verkkolehdillekkin kelpaisi kasettivero satasella, ei kannata edes kuvitella muuta. Eikä softan kopiointi ole koskaan ollut sallittua "samoin edellytyksin", koskaan ei siitä ole meille rahaa jaettu. Turha väittää etteikö pelit ole taidetta, äkkiä apurahoja tulemaan!

 

Olen rajusti vähentänyt CD:den ostamista koska rahat menevät sairaisiin oikeusjuttuihin. Esimerkkeinä vaikka nainen jonka WLAN oli suojaamaton, sen yli oli ladattu jotain -> "joko maksat XXX tai joudut oikeuteen ja vaadimme tsiljoonan" vaikka TTVK:kin tiesi ettei nainen ole syyllinen (tätä ei julkisuudessa ole puitu koska nainen luultavasti maksoi ja allekirjoitti salassapitosopimuksen). Tai tämä sensurointivaatimus DNA:lle. Tai poliisin kanssa suoritettu ratsia ja löytyi DJ joka oli kopioinut musiikkia omalta muistitikulta - voi kauhia paikka! Onneksi poliisilla ei ole resurssipulaa - eiku.

 

Kuinka härskejä juttuja te oikeasti kuvittelette meidän (ex)maksavien (ex)asiakkaiden nielevän ilman vastarintaa? Kuvitteletteko todella että ostamme kopioraiskattua tusinaleffaa jossa ei ole tekstityksiä kun saamme haluamamme leffan paremmin toimivana ja ilmaiseksi? Maksaisimmeko jotta TTVK:n kaltaiset tahot saisivat rahaa hirvittäviin oikeusjuttuihin ja Lex-Karpela -lobbauksiin?

 

Nyt te niitätte mitä olette kylväneet - minä en Suomesta kasettiveron alaista tuotetta osta vaikka postikulut olisivat moninkertaiset kasettiveroon nähden.

 

[Janne Valo 0]

"Asiakas valitsee palveluntarjoajan hinnan, laadun ja henkilökohtaisten syiden perusteella. Koska monien piraattipalveluiden palvelun laatu on laillisten myyjien palveluita huomattavasti parempi ja hinta on huokeampi, jäljelle jää usein enää yksi mahdollinen kriteeri laillisen lähteen valitsemisen puolesta. Jos henkilökohtaiset syyt eivät ole tarpeeksi merkittävät, voittava palveluntarjoaja on piraattipalvelu."

 

Näin tietotekniikan opiskelijana jokseenkin käytettävyydestä kiinnostuneena alan pikkuhiljaa uskoa väitteeseen, mutta pienellä pohdinnalla teeman ympärille saa aikamoisen ongelmavyyhdin puolin ja toisin.

Juuri näin. Nykyisin latauskaupoissa myytävä musiikki taitaa pääsääntöisesti olla DRM-vapaata, mutta näinhän ei todellakaan ollut kun ensimmäiset kaupat tulivat markkinoille. Varmuudella tietysti on paha sanoa mitään, mutta tuskin tällä ainakaan kovin positiivista vaikutusta oli siihen, miten ihmiset tottuivat palveluita käyttämään. Silloin laittomat palvelut olivat helppokäyttöisempiä, joten ei varsinaisesti ole mikään ihme että ne olivat houkuttelevampia. Nyt kun tarjolla on helppokäyttöisempiä ja paremmin toimvia laillisia palveluita (Spotify on malliesimerkki), on uutisoitu, että musiikin osuus laittomasti jaossa olevasta materiaalista on laskenut (ks. esim. Wiredin uutinen tämän vuoden helmikuussa).

 

Tuo Wiredin mainitsema statistiikka (35% elokuvia, 21% sarjoja ja pelejä) tukee jossain määrin tuota helppokäyttöisyys-pointtia. Spotify ja muut streamauspalvelut tarjoavat ihmisille hyvin toimivia laillisia vaihtoehtoja musiikin osalta, mutta leffojen ja TV-sarjojen osalta tilanne on tältä osin vielä heikompi (ainakin näin suomalaisesta näkövinkkelistä). Pohjois-Amerikassa on Netflix, joka tarjoaa leffoja ja TV-sarjoja streamina (myös HD:na) hyvin kohtuullista kuukausimaksua ($7,99) vastaan. Ja mitä kävi? Netflixin osuus verkkoliikenteestä ohitti keväällä torrent-liikenteen (meni ohi helmikuussa, ks. esim. PC Mag).

 

Edit: Piti vielä lisätä, että vaikka olisi kuinka helppokäyttöisiä ja toimivia palveluita, löytyy tietysti aina niitä jotka eivät musiikistaan tai leffoistaan aio maksaa. Voisi kuitenkin ainakin kuvitella, että iso osa olisi houkuteltavissa (ja on ollut jo!) laillisten, järkevien vaihtoehtojen pariin...

[Kalle Rantanen 64]

Et kait käynyt lukemassa Hesarin tai Iltaläpysköjen sivuja - ilmaiseksi!? Tai käyttänyt Googlea? Kasettivero pitää ehdottomasti laajentaa tietokoneisiin ja kasvattaa jotta noillekkin tahoille saadaan rahaa.

 

Tässä menee taas puurot ja vellit sekaisin, koska nettilehtien lukemisella tai Googlen käyttämisellä ei ole mitään tekemistä hyvitysmaksun perusteiden kanssa, vaan yritys itse on antanut sisällön vapaasti luettavaksi. Oikeutesi lukea noita ei siis perustu millään tavalla tekijänoikeuslain antamaan kopiointioikeuteen.

 

Ostamani tai lataamani softan saan laillisesti kopioida esim. läppäriin ja käyttää sitä missä minua huvittaa. Kopiosuojatun musiikin tai videon tapauksessa en saa, kopisuojaamattomasta joudun maksamaan (kasettiverona).

 

No ei se ihan noin yksinkertaista ole. Laki ei anna oikeutta kopioida ohjelmistoa edes yksityiseen käyttöön. Mahdollinen oikeus tähän on siis riippuvainen tekijän antamasta luvasta. Ja jos puhutaan maksullisista ohjelmista, niin mahdollinen kopio-oikeus on yleensä rajattu suppeammaksi kuin lain muille teoksille suoma oikeus. Et siis saa ottaa kaverin Battlefield 3:a lainaan ja tehdä siitä kopiota itsellesi.

Lisäksi itse argumentoisin vahvasti, että cd-levyjen kopiosuojaus ei voi olla lain tarkoittama vahva suojaus.

 

Kyllä meille softan tekijöille, blogien kirjoittajille ja varmaan verkkolehdillekkin kelpaisi kasettivero satasella, ei kannata edes kuvitella muuta. Eikä softan kopiointi ole koskaan ollut sallittua "samoin edellytyksin", koskaan ei siitä ole meille rahaa jaettu.

 

Olen aika lailla sataprosenttisen varma, että softa-ala itse on lobannut kiellon puolesta. On ihan selvää, että esimerkiksi Microsoft ei ikinä voisi saada hyvitysmaksuja siinä määrin, että se millään tavalla korvaisi aiheutuneita menetyksiä, jos esimerkiksi Windowsin saisi vapaasti kopioida. Verkkolehdet ja blogit eivät taas suuremmin liity asiaan. Niiden kopiointi lienee jokseenkin marginaalista eikä varsinaisia menetyksiä koidu, kun sisältö on jo alun perin annettu vapaasti luettavaksi.

 

P.S. Ketä mahtaa tarkoittaa tämä "te", jota viljelit viestisi loppuosassa varsin vapaasti?

[Jouko Holopainen 1]

Kyllä sinulla nyt menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Minä katson, että lehtien julkaisu netissä vastaa musiikin julkaisua moraalisesti, sinä katsot että nykyinen laki määrää. Minusta laki on moraalisesti kestämätön.

 

Hovioikeuden mukaan on rangaistavaa avata DVD:n kopiosuojaus ja kyseisen päätöksen mukaan on erittäin vaikeaa väittää ettei CD:n kopiosuojaus olisi lain mukainen "vahva suojaus". Korkein oikeus ei ottanut tapausta käsiteltäväksi http://www.turre.com/2008/12/ei-valituslupaa-css-jutussa/.

 

Sitten sotket kivasti softa-alan isot yritykset softantekijöihin - miksi? Kyllä levy-yhtiöt maksamalla työntää levyjä soittolistoille. Onko ne sitten "vapaasti" kuunneltavissa - moraalisesti?

 

Miksi artisteille tarkoitettu tuki pitäisi estää artisteilta jotka tekevät ei-musiikkia? Eli miksi, moraalisesti, kasettiveron tuotto on rajattu vain musiikin ja elokuvantekijöille? Kyllä kuvataide, kirjailijat, jne. tahtoo myös, ja etenkin me softanTEKIJÄT.

 

Lisäksi olen vahvasti eri mieltä nettilehtien menetysten määrästä, kyllä tässä moni lehti on mennyt nurin ja vielä moni menee muutaman vuoden sisällä.

 

Mitä sanaan "te" tulee ... "Us and Them".

 

Edit: Lisättänpä linkki kiinnostuneille: http://blogit.tietokone.fi/lexoksanen/2011/12/01/arhinmaen-esitys-hyvitysmaksuksi-kutsu-taisteluun-teknologiasektorin-tulevaisuudesta/.

 

[Kalle Rantanen 64]

Kyllä sinulla nyt menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Minä katson, että lehtien julkaisu netissä vastaa musiikin julkaisua moraalisesti, sinä katsot että nykyinen laki määrää. Minusta laki on moraalisesti kestämätön.

 

Minä olen yrittänyt tässä selvittää hyvitysmaksun ajatusta ja taustaa. Olennaista on ymmärtää, että hyvitysmaksu on korvaus lain antamasta kopiointioikeudesta. Kyseinen oikeus ei ole kovin relevantti ilmaisten nettijulkaisujen kanssa.

 

Hovioikeuden mukaan on rangaistavaa avata DVD:n kopiosuojaus ja kyseisen päätöksen mukaan on erittäin vaikeaa väittää ettei CD:n kopiosuojaus olisi lain mukainen "vahva suojaus". Korkein oikeus ei ottanut tapausta käsiteltäväksi http://www.turre.com/2008/12/ei-valituslupaa-css-jutussa/.

 

CD:n ja DVD:n kopiosuojaukset ovat aivan eri planeetoilta. CD-levy on oikeasti aivan mahdollista kopioida niin, että ohjelma ohittaa suojauksen niin ettei käyttäjä edes huomaa sitä. Enkä nyt puhu mistään hämäräperäisistä ohjelmista, vaan muistaakseni Windows Media Player teki myös näin. Kopiosuojauksistahan on CD-levyissä jo pitkälti luovuttu, joten kysymys ei ole edes kovin relevantti.

 

Sitten sotket kivasti softa-alan isot yritykset softantekijöihin - miksi? Kyllä levy-yhtiöt maksamalla työntää levyjä soittolistoille. Onko ne sitten "vapaasti" kuunneltavissa - moraalisesti?

 

Koska ei ole realistisesti mahdollista antaa erilaista oikeutta sen mukaan kuka softan on tehnyt. Ja on ihan selvää, että softafirmojen kannalta kopiointioikeus olisi melko mahdoton. Kahden jälkimmäisen lauseen ajatusta en tajunnut.

 

Miksi artisteille tarkoitettu tuki pitäisi estää artisteilta jotka tekevät ei-musiikkia? Eli miksi, moraalisesti, kasettiveron tuotto on rajattu vain musiikin ja elokuvantekijöille? Kyllä kuvataide, kirjailijat, jne. tahtoo myös, ja etenkin me softanTEKIJÄT.

 

Jos saisitte lobattua näkemyksenne läpi ja softaa saisi kopioida, niin ei ole ainakaan mitään moraalista estettä miksei hyvitysmaksun tuottoa voitaisi jakaa myös softantekijöille. Tietenkin maksuja korotettaisiin olennaisesti. Nykyisen lain puitteissa kysymys on kuitenkin turha. Mitä tulee kirjallisuuteen, niin kirjojen digijakelun ollessa vielä lastenkengissä, korvauksia kerää Kopiosto kopiointiluvista. Ja tietenkin myös kirjastoista lainattujen kirjojen takia on oma korvausjärjestelmänsä yms. Tässä on tietenkin myös historian painolastia, mutta varmasti edelleen musiikki ja erilaiset videotallenteet ovat yleisimpiä hyvitysmaksun piiriin kuuluville medioille kopioituja teoksia.

 

Lisäksi olen vahvasti eri mieltä nettilehtien menetysten määrästä, kyllä tässä moni lehti on mennyt nurin ja vielä moni menee muutaman vuoden sisällä.

 

Nettilehtiä menee nurin koska liiketoimintamalli on hankala. Toisin sanoen miten saadaan ihmiset maksamaan jostain minkä he ovat tottuneet saamaan (laillisesti) ilmaiseksi tai miten saadaan rahaa jostain mitä jaetaan ilmaiseksi. Ei sillä ole mitään tekemistä yksityiskäyttöön kopioinnin ja hyvitysmaksujen kanssa. Nettilehdet eivät mene nurin koska tekijänoikeuslaki sallii kopioinnin.

[Jouko Holopainen 1]

Asia meni jankkaamiseksi - poistun takavasemmalle. Hei hei.

[Hannu Niemi 1]

Jos (ja kun) minulla ei ole älypuhelimessani sekuntiakaan musiikkia (no joo, mukana tulleet soittoäänet), niin onko oikein, että siitä silti pitää maksaa jollekin tuottajalle ja muusikolle?

Tai jostakin muistivälineestä, jolle koodaan itse softaa ja/tai jolle otan itse kuvia ihan itse ostetulla digikameralla?

 

Minulle kopiomaksu on kuin loinen, jossa pieni ryhmä saa aiheetonta hyötyä omaan käyttööni hommatusta muistivälineestä, jonka luomisessa tai täyttämisessä sillä ei ole ollut osaa eikä arpaa...

Muusikko (tai hänen taustavaikuttajansa) syö pöydässäni...

 

hannu

[Tumi Hämäläinen 717]

Jos (ja kun) minulla ei ole älypuhelimessani sekuntiakaan musiikkia (no joo, mukana tulleet soittoäänet), niin onko oikein, että siitä silti pitää maksaa jollekin tuottajalle ja muusikolle?

Tai jostakin muistivälineestä, jolle koodaan itse softaa ja/tai jolle otan itse kuvia ihan itse ostetulla digikameralla?

 

Minulle kopiomaksu on kuin loinen, jossa pieni ryhmä saa aiheetonta hyötyä omaan käyttööni hommatusta muistivälineestä, jonka luomisessa tai täyttämisessä sillä ei ole ollut osaa eikä arpaa...

Muusikko (tai hänen taustavaikuttajansa) syö pöydässäni...

 

Tai muusikon tai säveltäjän pöydässä syövät juuri ne kaiken ilmaiseksi haluavat. Ok, tämä menee jankkaamiseksi niin kuin joku tuossa edellä sanoi, mutta sinulla Hannu ei ole sekuntiakaan puhelimessasi musiikkia, vaan mahdollisuus että halutessasi on. Maailmasta ei löydy henkilöä tai tahoa, saati konetta joka pystyisi kertomaan kuka lataa ja mitä lataa ja mistä lataa, ja millä hinnalla vaiko ilmaiseksi. Haluaako puhelimeensa tai koneellensa musiikkia vai mitä haluaa. Siksi meitä viisaammat ovat kehittäneet järjestelmän, joka edes jollain lailla kompensoisi - tai sanotaanko yrittäisi etsiä kultaista keskitietä, joka olisi kaikkia osapuolia edes hätäisesti tyydyttävä ratkaisu.

 

Se on vaan niin, notta osalle homma kelepaa, mutta osalle ei mikkään. Ja osa ei ymmärrä mistään mittään. 

 

Ja nyt tekemään musaa, mutta tällä kertaa sellaista, joka ei - onnekseni - ole imuroitavissa mistään tuutista millään hinnalla. Välillä näinkin päin.     

[Matias Pusa 0]

Mua ihmetyttää tässä se, että miksi sellaisten ihmisten pitää maksaa esim muusikoiden leipä jotka eivät halua ostaa heidän tuotteitaan . Pärjään hyvin spotifyn ilmaisversion rajoitetulla kuuntelumäärällä eikä mun ehkä noin tunnin kuukausikuuntelumäärällä rajat pauku millään tavalla.

 

Sohaistaanpa vähän ampiaispesää:

Onkohan tätä dilemmaa lähdetty ikinä ratkomaan siitä näkökulmasta, että tuotteessa tai sen tuomisessa markkinoille on jotain vikana jossei se myy? Siis jossei muusikko saa leipäänsä ilman valtiovallan heille järjestämiä tukia, voisi sanoa ettei muusikon tuotteelle ole tilausta.

Maailma muuttuu, mutta taiteen alalla tätä ei voida jostain syystä hyväksyä. Yritykset joutuu innovoida ja keksiä uutta, kun halpatyövoimalla tuotetaan halvemmalla samat tuotteet, mutta Suomen taidemaailma vaatii samaan aikaan lisää tukea. Ei mee mun jakeluun.

 

Ymmärrän hyvitysmaksun esim c-kaseteissa ja jopa cd-levyissä, mutta puhelinten, siirrettävien tallennusmedioiden, kovalevyjen yms hyvitysmaksua en hyväksy.

[Tumi Hämäläinen 717]

Mua ihmetyttää tässä se, että miksi sellaisten ihmisten pitää maksaa esim muusikoiden leipä jotka eivät halua ostaa heidän tuotteitaan.

 

Juuri siksi kuten edellä sanoin. Jos et osta tuotetta, esim. cd-levyä, et osallistu artistille, biisintekijöille ja tuottajille kohdennettavien tekijäoikeuskorvausten maksamiseen. Hyvitysmaksu on eri asia, toki sekin on eräänlainen tekijänoikeuskorvaus, mutta määräytymisperuste on erilainen.

 

Sohaistaanpa vähän ampiaispesää:

Onkohan tätä dilemmaa lähdetty ikinä ratkomaan siitä näkökulmasta, että tuotteessa tai sen tuomisessa markkinoille on jotain vikana jossei se myy? Siis jossei muusikko saa leipäänsä ilman valtiovallan heille järjestämiä tukia, voisi sanoa ettei muusikon tuotteelle ole tilausta.

Maailma muuttuu, mutta taiteen alalla tätä ei voida jostain syystä hyväksyä. Yritykset joutuu innovoida ja keksiä uutta, kun halpatyövoimalla tuotetaan halvemmalla samat tuotteet, mutta Suomen taidemaailma vaatii samaan aikaan lisää tukea. Ei mee mun jakeluun.

 

Se biisintekijä saa esimerkiksi hyvitysmaksupotista suhteessa sen verran kun biisi "myy". Eli jos ei ole Matiaksen mainitsemaa tilausta - toisin sanoen levyä ei osteta, ei soiteta radiossa eikä esitetä keikoilla tai konserteissa, hyvitysmaksukin on sen mukainen. Samoin muut tekijänoikeuskorvaukset. Jos taiteentekijä ei pärjää taloudellisesti, pitää vaihtaa alaa tai hakea apurahoja. Tunnen useita biisintekijöitä, jotka ovat joutuneet vaihtamaan alaa/muuttamaan toimintojaan musiikin saralla koska - vaikka tekisivät hyviäkin biisejä - tuotantofirmojen rohkeus tuottaa yhtään mainstreamista poikkeavaa musiikkia on laantunut viimeisen 10-15vuoden aikana. Jotkut taiteilijat toki tuottavat omat levynsä, mutta ei ole halpaa puuhaa tuo, ei. Siitä mielellään sitten haluaisi vähän palautusta jotta saisi leivän päälle muuta kuin ylähuulensa. On myös olemassa joitakin pieniä ns. independent -levy-yhtiöitä, jotka usein tuottavat marginaalimusaa, mutta aika pienessä mittakaavassa ja pienin resurssein. Mutta hyvä että on, kuitenkin.

[Kalle Rantanen 64]

Onkohan tätä dilemmaa lähdetty ikinä ratkomaan siitä näkökulmasta, että tuotteessa tai sen tuomisessa markkinoille on jotain vikana jossei se myy? Siis jossei muusikko saa leipäänsä ilman valtiovallan heille järjestämiä tukia, voisi sanoa ettei muusikon tuotteelle ole tilausta.

 

Hyvitysmaksuahan ei  ainakaan alun perin ole tarkoitettu tuomaan lisätuloja, vaan nimenomaan paikkaamaan kopioinnista aiheutuvia tulonmenetyksiä. Eli kyse ei ole siitä etteikö teos kelpaisi kansalle, sitä on vain mahdollista kopioida maksamatta mitään. Alkuperäinen idea taitaa vaan olla unohtumassa kun maksupohjan laajentamista perustellaan sillä, että maksukertymä on pienentynyt.

[Matti Kemppainen 0]

TTVK ja Teosto ovat, kuten Matti onkin näppärästi päätellyt, tahoja jotka ajavat tekijänoikeuden haltijoiden etuja. Vai pitäisikö ko. järjestöissä olla mielestäsi myös esim. Piraattipuolueen tai EFFI:n edustusto ajamassa päinvastaista ideologiaansa? Ymmärrän ajatuksen vitsinä. Huonona sellaisena.

 

Kun tuo aiempi viestisi jäi kalvamaan mieltäni, kysytäänpäs nyt vielä sitten hieman suorempaan. Yhdessä aiemmista viesteistäsi esitit Kärkisen "faktojen" (lainausmerkit sinun käsialaasi) yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi TTVK:n, jota kuvailit luotettavaksi. Minulle jäi epäselväksi, millä tavalla luotettavana pidät TTVK:ta. Tässä pari vaihtoehtoa, jotka tulivat mieleeni. Aloitan oletuksesta, että hait lainausmerkeillä kontrastia Kärkisen perustelemattomien väitteiden ja TTVK:n todellisuutta vastaavan (ja siten yhteistä etua palvelevan tiedon) välille. Vahvistat kuitenkin oheisella vastauksellasi käsitystäni, että TTVK:n tehtävänä on jäsentensä etujen turvaaminen (eikä yhteisen edun ajaminen), joten ensimmäinen oletukseni ei varmaankaan pidä paikkaansa. Toiseksi vaihtoehdoksi esitän, että käytit fakta-sanaa ympäröiviä lainausmerkkejä nimenomaan osoittamaan TTVK:n eturistiriitaa ja luotettavuudella viittaat vaikkapa TTVK:n kykyyn valvoa jäsentensä etuja. Tässä tapauksessa keskimääräinen lukija varmaankin ymmärtäisi viestisi tahattomasti väärin tekstin sisäisen inkoherenssin (?) takia. Toinenkaan ajatukseni ei siis kuulosta järkevältä. Lisäksi olen sangen erehtyväinen ja on hyvinkin mahdollista, että molemmat tulkintani ovat väärin. Kertoisitko minulle, mikä on oikea tulkinta?

 

Tarjosit viestiketjussa myös perustietoa hyvitysmaksusta linkillä Teoston ylläpitämälle sivustolle. Tällä kertaa et mitenkään korostanut tiedon paikkansapitävyyttä ja ymmärrän lisäksi toki, että puolueellinenkin taho voi usein esittää tietoa johdantotason kiistattomista asioista ja käytännön järjestelyistä luotettavasti. Yritän vain sanoa, että jokainen itseensä (ja parhaimpiin kavereihinsa) viittaaminen vie nähdäkseni nykyään hieman kyseenalaisessa maineessa olevilta edunvalvontajärjestöiltä uskottavuutta ja saattaa lopulta estää jopa järkevän keskustelun alojen eri toimijoiden välillä. Ymmärrän kyllä oman agendan huutamisen tärkeyden edunvalvontajärjestöille. Tiedostan, että heidän toimihenkilönsä, aktiivinen jäsenistönsä ja jopa ulkopuolisetkin saattavat käyttää kattavasti edunvalvontatarkoituksessa tuotettua materiaalia viestinnässään eri tasoilla. Mutta: aina kun olen havaitsevinani yksittäisen, harvempien tunteman henkilön esittämässä kyseistä (mahdollisesti puolueellista / täysin puolueellista / mis- / dis-) informaatiota luotettavana tietona ilman muita attribuutteja ja vieläpä identifioimatta omia tarkoitusperiään, minusta tulee härkä ja näen punaisen viitan.

 

Mutta huudanpa vielä toistamiseenkin omaa etuani. Yksi rakentava suunta tälle keskustelulle voisi olla esimerkiksi tämä keskustelun polarisoitumisen pohtiminen. Miten siltoja luovan sisällön tekijöiden ja kuluttajien välille voitaisiin rakentaa muutenkin kuin lobbaamalla samoja poliitikkoja eri suunnista? Vai onko polarisoituminen vain eri tahojen kärjistetystä tiedotuslinjasta johtuvaa harhakuvitelmaani? Vai jälleen yksi tekosyy varastamiselle? Tai kenties kuluttajien lompakon riistämiselle? Onko jonkinlainen vuoropuhelu tarpeellista pohtiessa esimerkiksi hyvitysmaksun kaltaisia asioita?

[Hannu Niemi 1]

Tai muusikon tai säveltäjän pöydässä syövät juuri ne kaiken ilmaiseksi haluavat. Ok, tämä menee jankkaamiseksi niin kuin joku tuossa edellä sanoi, mutta sinulla Hannu ei ole sekuntiakaan puhelimessasi musiikkia, vaan mahdollisuus että halutessasi on. Maailmasta ei löydy henkilöä tai tahoa, saati konetta joka pystyisi kertomaan kuka lataa ja mitä lataa ja mistä lataa, ja millä hinnalla vaiko ilmaiseksi. Haluaako puhelimeensa tai koneellensa musiikkia vai mitä haluaa. Siksi meitä viisaammat ovat kehittäneet järjestelmän, joka edes jollain lailla kompensoisi - tai sanotaanko yrittäisi etsiä kultaista keskitietä, joka olisi kaikkia osapuolia edes hätäisesti tyydyttävä ratkaisu.

 

Se on vaan niin, notta osalle homma kelepaa, mutta osalle ei mikkään. Ja osa ei ymmärrä mistään mittään. 

 

En vaan pysty pitämään noita ihmisiä viisaampina. Perustelut asian oikeutuksesta loppu, kun viitataan "muiden viisauteen" ilman argumentteja?

 

Melkein kaiken tietotekniikan pystyisi hoitamaan täysin laillisesti täysin ilmaiseksi (Open Source/Freeware) eikä silti mikään julkinen taho ole kiinnostunut "kompensoimaan" koodariraukan elämää. (Itse toki aika vähän olen tuolle puolelle tuottanut). OSS-puolella homman maksavat ne tahot, jotka _haluavat_ tukea jotain hanketta, lisäksi monella koodarilla on lisäksi myös "oikea" työpaikka.

 

Sikäli huvittavaa, että jos joku firma jää kiinni laittomista softaversioista (BSA) ovat ainakin tietämäni korvaukset olleet varsin maltillisia verrattuna viihdealan aivan hanurista vedettyihin summiin. Jos levyjen kopionti on jollekin muusikolle ongelma, tai se ei kannata niin pakkoko niitä on tehdä, käykää keikoilla ja ottakaa siitä mitä irtoaa (usein taitaa tulla muutakin kuin rahaa) tai menkää oikeisiin töihin Minun maailmani ei menettäisi mitään.

 

Viihdealan vahvat etujärjestöt tuntuvat vain taluttavan poliitikkoja jotka kiltisti menevät mukana. Joskus kyllä ihmettelen millä tämä saadaan aikaan. Sikäli huvittavaa on, ettei Karpelan jääviyttä asetettu kai missään julkisesti kyseenalaiseksi, vaikka senaikainen - eikä juuri sen jälkeisen aikainen - puoliso oli lievästi kulttuurialan ihminen.

 

En minä siis vastusta musiikin tekemistä tai leffan (niitä minulla on digibioksilla, mutta televisiolupakin on maksettu), en vain halua osallistua sen tekemiseen enkä varsinkaan moninkertaiseen päällekkäiseen maksamiseen tai alan pahimmillaan jopa rikolliseen kopiosuojatoimintaan (Sony BMG ja rootkit-"suojaus").

 

 

En nyt taida enää jatkaa tästä aiheesta, kun selvästikään ymmärrystä minun näkökannalleni ei muusikkopiireistä löydä.

 

hannu, epämusikaalinen purjelentäjä

[Topi Falkenberg 413]

Muistakaa myös, että:

 

lehtien ohjeilla tehtyjen käsitöiden antaminen lahjaksi saattaa olla rikos. Osaan ohjeista on nimittäin lisätty mallisuojattu-merkintä, joka oikeuttaa sen käytön vain omia tarpeita varten – saat siis kutoa villasukat itsellesi, mutta et isällesi

 

Näin meillä, enkä yhtään väheksy taiteentekijöiden oikeuksia, mutta onko tämänkään laatuisen asian kriminalisoimisessa mitään järkeä? Eri asia on tietysti, jos itsevalmistettuja Marja Kurjen neuleita alkaa myymään vaikkapa omassa rättiliikkeessä.

 

 

[Matti Kemppainen 0]

Enpä tiedä IRC:n tai seuraavan linkinkään luotettavuudesta, mutta tällaiseen joka tapauksessa törmäsin:

 

Copyright Corruption Scandal Surrounds Anti-Piracy Campaign (TorrentFreak)

 

Kuulosti sen verran "reilulta" setiltä, että tulipa mieleen laittaa linkki tännekin. Siitäpä sitten keskustelua, että kuka tässä tapauksessa lopulta on todellinen piraatti...

[Tumi Hämäläinen 717]

Totean vain tämän, että jokainen taho haluaa itsellensä lissee rahhoo/vähentää "kuluja", ja toisaalta ei halua maksaa mistään mittään. Siinä se ristiriita. Olen omalta kohdaltani antanut mm. Teoston, Gramexin ja Elvis Ry:n hoitaa asiat niin kuin tämän hetkinen lainsäädäntö asian sallii. Ja annan vastedeskin. Yksittäinen henkilö ei vallitsevalle tilanteelle voi mitään. Siispä, turha on hyökätä yhden ihmisen kimppuun - mitä se hyödyttää. Järjestömme ovat valtuutettuja jäsentemme kautta hoitamaan edunvalvontamme, niin kuin pitääkin. Sama asia pätee aika monellakin alalla.

[Sami Virkkula 0]

Teostomafia saa 20% "palkankorotuksen", toivottavasti artistitkin saa hieman lisää rahaa pussikaljaan. Se on hyvä että maksut ei laajene tietokoneisiin ja puhelimiin.

 

http://www.hs.fi/politiikka/Kasettimaksu+ei+laajene+tietokoneisiin/a1305551415776

 

 

[Guest fishu]

Hyvitysmaksuahan ei  ainakaan alun perin ole tarkoitettu tuomaan lisätuloja, vaan nimenomaan paikkaamaan kopioinnista aiheutuvia tulonmenetyksiä. Eli kyse ei ole siitä etteikö teos kelpaisi kansalle, sitä on vain mahdollista kopioida maksamatta mitään. Alkuperäinen idea taitaa vaan olla unohtumassa kun maksupohjan laajentamista perustellaan sillä, että maksukertymä on pienentynyt.

 

Lindenin muutoksien jälkeen valtaosa tästäkin kopioinnista on laitonta. Hyvitysmaksu kattaa ainoastaan laillisen kopioinnin, jota tätä nykyään on vain kopiot alkuperäisestä lähteestä omaan käyttöön ja lähipiirille (luetaan myös "yksityiseksi käytöksi", joka on lain sanamuoto). Siinä samalla melkein tehtiin nekin kopioinnit mahdottomiksi, kun kriminalisoitiin kopiointisuojausten purku, joka on tosin pääosin jäänyt desuetudoksi oikeuden päätöksellä, jonka mukaan kyseessä ei ole "tehokas suojaus", jos sen voi käytännössä murtaa nappia painamalla ja siten kopiointi alkuperäisestä lähteestä(!) yksityiseen käyttöön onkin joitain pieniä poikkeuksia lukuunottamatta laillista.

 

Laittomasta kopioinnista asianomistaja voi vaatia hyvitystä suoraan tekijänoikeusrikkurilta käräjien kautta. Laitonta kopiointia on kaikki sellainen, joka ei tapahdu alkuperäisestä lähteestä tai lähipiiriin kuuluvalta henkilöltä, jolla on alkuperäinen lähde. Hyvitysmaksu ei kata laitonta kopiointia, jota on valtaosa kopioinnista. Ennen Lindenin muutoksia asia oli toisin ja kopionti oli laillista yksityiseen käyttöön; kasettimaksu luotiin tämänkaltaisessa ympäristössä.

 

Hyvitysmaksu ei siis enään nykyään palvele alkuperäistä tarkoitustaan, koska lakia on muutettu oleellisesti sen jälkeen, mikä oli alkujaan hyvitysmaksun tarkoitus.

[Hannu Niemi 1]

Hyvitysmaksu ei siis enään nykyään palvele alkuperäistä tarkoitustaan, koska lakia on muutettu oleellisesti sen jälkeen, mikä oli alkujaan hyvitysmaksun tarkoitus.

 

Eiköhän alkuperäinenkin tarkoitus ollut siirtää rahaa Teo$tolle, joten siinä mielessä palvelee...

 

h

[Petri Lehtovirta 906]

Sensuuri etenee:

 

http://www.elisa.fi/ir/pressi/index.cfm?t=100&o=5130&did=17727

 

Elisa Oyj, asiakastiedote 9.1.2012

 

Helsingin käräjäoikeus määräsi  Elisa Oyj:n 26.10.2011 väliaikaisesti sakon uhalla keskeyttämään tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saattamisen yleisön saataviin Pirate Bayn kautta. Päätöksen mukaan Elisan on poistettava The Pirate Bay -palvelun käyttämät domain-nimet nimipalvelimeltaan sekä estettävä liikenne palvelun käyttämiin IP-osoitteisiin.

 

Elisa tekee määräyksen mukaiset toimenpiteet 9.1.2012 alkaen Elisa- ja Saunalahti-liittymiin. Estot eivät vaikuta muuhun Elisan ja Saunalahden asiakkaiden liikennöintiin verkossa.

 

Poistettavat domain-nimet:

 

thepiratebay.org, www.thepiratebay.org, depiraatbaai.be, www.depiraatbaai.be, piratebay.am, www.piratebay.am, piratebay.net, www.piratebay.net, www.piratebay.no, piratebay.no, piratebay.se, www.piratebay.se, suprnova.com, www.suprnova.com, themusicbay.com, www.themusicbay.com, themusicbay.net, www.themusicbay.net, themusicbay.org, www.themusicbay.org, thepiratebay.am,www.thepiratebay.am, www.thepiratebay.com, thepiratebay.com, thepiratebay.gl, www.thepiratebay.gl, thepiratebay.net, www.thepiratebay.net, www.thepiratebay.se, thepiratebay.se, www.piraattilahti.fi, piraattilahti.fi, thepiratepay.org.nyud.net

 

Estettävät IP-osoitteet:

 

194.71.107.15

194.71.107.19

194.71.107.18

[Arto Eriksson 0]

Tuli muuten pidettyä vuosi sitten antamani uudenvuodenlupaus, lupasin että en osta yhtään musiikkia tai elokuvaa missään formaatissa.

 

Pieni henklökohtainen protesti tähän n vuosi takasin tulleeseen asetukseen jossa peritään tallennus välineistä osa teostomaksua esim ulkoiset kiintolevyt tms.

[Mikko Tuomi 416]

Löytyykö jostain tuo käräjäoikeuden päätös kokonaisuudessaan?

 

Ulosottoviranomainen, tavoilleen uskollisena, ei ole näemmä taaskaan kiinnostunut alkeellisimmistakaan oikeusvaltion periaatteista tuon toimeenpanomääräyksensä kanssa.

 

[Jukka Siirilä 80]

Justiinhan EU-tuomioistuin totesi vastaavan verkkosensuurin laittomaksi. Olikohan Belgiassa. Tervemenoa suomi taas EU-tuomioistuinkäsittelyyn hakemaan langettavaa tuomiota.