Miten silta rakennetaan?

[Vieras]

Tuli tuossa päivällä jostain syystä pähkäiltyä entisen "kotimaanterminaalin" siltaa ja mietittyä mistä rakentaminen aloitetaan, sekä mitä kaikkea materiaalia valmistus vaatii.

 

Olen monesti nähnyt siltoja rakennusvaiheessa kun ne on lähes pelkästään laudoista tehtyjä. Jäävätkö laudat sillan "sisään" kun betoni on valettu vai otetaanko ne pois. Monissa silloissahan on jopa tikkuja. Niistä päättelin, että laudat toimivat ainoastaan muottina, mutta onko näin?

 

Kertokaa nyt ihmeessä jos vain jotain tietoa löytyy

[Risto Partanen 0]

Niistä päättelin, että laudat toimivat ainoastaan muottina, mutta onko näin?

 

Kylä näin on! Pelkkiä muotteja ne on kaikissa valutöissä..

[Miika Jormanainen 0]

Kylä näin on! Pelkkiä muotteja ne on kaikissa valutöissä..

Höh, mä kun luulin että silta tehdään vaan puusta jä päälle heitetään vähän betonia, no aina oppii uutta.

[Esa Lehtismäki 0]

Betonipalkkisilta valetaan yleensä ihan samalla tavalla kuin sokkeli: tehdään lautamuotti, raudoitetaan, valetaan, annetaan kuivua ja sitten puretaan muotti. Betonin sisään ei koskaan jätetä mitään lahoavaa. Myös tehdasvalmisteisia esijännitettyjä betonipalkkeja ja kokonaisia siltalohkoja käytetään ja ne sitten vaan nostetaan paikalleen pilarien päälle. Siltoja tehdään kyllä puustakin ja silloin tyyppinä on yleensä kaari- tai ansassilta. Kyllä puisia palkkisiltojakin on. ja jonkin verran näkyy myös puusta tehtyjä riippu- ja vinoköysisiltoja. Nykyään puusiltoja rakennetaan lähinnä kevyen liikenteen käyttöön.

[Arto Karjalainen 0]

Sillan rakentamisessa  muottiaineksena käytetään nimen omaan lautaa, sen hengittävyyden takia. Näin kertoi eräs siltojen suunnittelija.

[Harri Viljamaa 0]

Tuli tuossa päivällä jostain syystä pähkäiltyä entisen "kotimaanterminaalin" siltaa ja mietittyä mistä rakentaminen aloitetaan, sekä mitä kaikkea materiaalia valmistus vaatii.

 

Useimmiten siltatyömaalla nähtävä puutavara on nimenomaan muottitavaraa. Alusrakenteiden tai päällysrakenteiden betonivalujen muotit tehdään perinteisellä kirvesmiestaidolla. Lautaa käytetään muoteissa toisinaan myös sen valuun jättämän pintakuvion vuoksi.

 

Jonkin verran puusiltoja on ajoneuvoliikenteellekin esimerkiksi vähäliikenteisilla savisorateillä. Useat tosin jo hyvän aikaa sitten rakennettuja.

 

Muutamia betonisiltatyyppejä onkin jo tullut esille. Betonia voidaan myös jännittää valun jälkeen. Silloin mainittujen raudoitteiden lisäksi rakenteessa tarvitaan jänneteräkset.

 

Betonin lisäksi teräs on yleinen siltamateriaali. Teräspalkkisilloissa, ja liittopalkkisilloissa, kansilaatta on useimmiten betonia ja se muotitetaan joko teräslevyillä tai laudoituksella. Teräksestä voidaan tehdä myös ristikoita, esimerkiksi monet jalankulkijoille tarkoitetut käytävät ja "putket" voidaan laskea tällaisiksi teräsristikkosilloiksi.

 

Mistä rakentaminen aloitetaan? No tietenkin suunnittelusta.

 

[Petri Koivisto 372]

Vähän aiheeseen liittyen, olen välillä ihmetellyt että miten mereen voidaan rakentaa mitään? Esim jotain öljyputkia mitkä kulkee meren pohjassa? Miten niitä voidaan rakentaa? Tai vaikka sellasia pitkiä siltoja jotka kulkee tollasten lätäkköjen yli? Esim vaikka Köpiksessä se törkeen pitkä silta....

[Pekka Raninen 0]

Vähän aiheeseen liittyen, olen välillä ihmetellyt että miten mereen voidaan rakentaa mitään? Esim jotain öljyputkia mitkä kulkee meren pohjassa?

 

Katsele joskus Discoveryn dokkareita, jos näkyypi. Kerran tuli mielenkiintoinen tunnin selostus juuri öljyputkien asennuksesta Meksikonlahden pohjaan. Se tapahtuu laivoista laskemalla. Syöttöpaatit tuovat putkielementtejä emolaivaan, jossa ne hitsataan "liukuhihnanomaisesti" kiinni muutamalla asemalla yhtä aikaa. Venttiilien asennus putkiin lennossa on hitsausasemilla haasteellista (tai oikeastaan niiden saaminen ehjänä ulos putkea laskevien rullien välistä).

 

Laivaa ei tässä operaatiossa tarvitse ajaa koneilla eteenpäin, vaan kilometrien syvyyteen laskettavan teräsputken paino työntää alusta eteenpäin. Samoin meressä jo oleva valmis putki painaa niin paljon, että vasta hiljattain hitsatut jaksot taipuvat laivasta yhtenä joustavana nauhana merenpohjaan, eli valmis putki ei siis todellakaan tökötä suorana ja jäykkänä odottamassa, että toinen pää laskettaisiin mereen jossakin satumaisen kaukana.

 

PR

 

 

[Arto Karjalainen 0]

Kyllähän sinne merenpohjaa täytyy antura tehdä jotta saadaan sillalle pilari.

 

Jimillä tulee silloin tällöin juttua noista erikoislaatuisista rakennusprojekteista.  Olikohan se nyt ranskassa missä tekivät sillan laakson ylitse. (Paikka on millewauke tai jotakin sinnepäin) sillalla on mittaa pari kolme kilometriä. Ensin tekivät laaksoon pilarit, 7 kpl. Korkein pilari on yli 200m.  Sitten kokosivat sillan elementeistä kummallakin puolen laaksoa. Sitä mukaa kun saivat siltaa koottua niin työntelivät siltaa hydraulitunkeilla laakson ylle pilarien varaan. Kun sillan päät kohtasivat laakson yllä niin pari senttiä oli vain heittoa siltaelmenttien päissä, toisiinsa nähden.   Tarkkoja poikia...

[Vieras]

Kiitoksia vastanneille! Nyt ollaan paljon viisaampia.

[Petri Lehtovirta 906]

Katsele joskus Discoveryn dokkareita, jos näkyypi. Kerran tuli mielenkiintoinen tunnin selostus juuri öljyputkien asennuksesta Meksikonlahden pohjaan. Se tapahtuu laivoista laskemalla. Syöttöpaatit tuovat putkielementtejä emolaivaan, jossa ne hitsataan "liukuhihnanomaisesti" kiinni muutamalla asemalla yhtä aikaa. Venttiilien asennus putkiin lennossa on hitsausasemilla haasteellista (tai oikeastaan niiden saaminen ehjänä ulos putkea laskevien rullien välistä).

 

Laivaa ei tässä operaatiossa tarvitse ajaa koneilla eteenpäin, vaan kilometrien syvyyteen laskettavan teräsputken paino työntää alusta eteenpäin. Samoin meressä jo oleva valmis putki painaa niin paljon, että vasta hiljattain hitsatut jaksot taipuvat laivasta yhtenä joustavana nauhana merenpohjaan, eli valmis putki ei siis todellakaan tökötä suorana ja jäykkänä odottamassa, että toinen pää laskettaisiin mereen jossakin satumaisen kaukana.

 

PR

 

Tuo suomessa  kohuttu Nord Stream aiotaan rakentaa vastaavasti.

 

Ja putkea tarvitaan paljon. Osaatteko kuvailla millainen määrä on kyseessä, kun jotain on todella "paljon". Mielestäni Kotkan satamassa näkyvä putkivarasto kuvaa sanaa "paljon" mainiosti, kuvassa näkyy vain osa yhdestä kentästä, kenttiä on tuolla alueella useampia....

 

[ attachment removed / expired ]

 

Putket ovat halkaisijaltaan 1220 mm ja kukin pituudeltaan 12 metriä. Seinämäpaksuus on 38 mm. Ruostesuojauksena käyteään epoksi- ja polyeteenipinnoituksia.

Vaikka yksi putki painaa toistakymmentä tonnia, se vielä vakautetaan ja suojataan noin 10 sentin paksuisella betonipällysteellä. Betoniin lisätään malmia, jotta haluttu yli 3:n tiheys saavutetaan.

Putket päällystetään maissa ja kuljetetaan putkenlaskulaivaan.

Siellä ne hitsataan jatkuviksi, tarkastetaan ja varustetaan katodisella suojauksella. Laskulaiva etenee jopa 10 kilometriä päivässä. (lainaus Kunta Tekniikka -lehdestä parin vuoden takaa, kuva omista arkistoista tämän vuoden heinäkuulta).