Tervetuloa Afganistaniin!

[Jyrki Vähätalo 1]

Joo, satuin tänä aamuna näkemään tuon lehden, kun tulin siirtona Kabuliin ja Mark oli perämiehenä. Täytyy yrittää saada lehti itselle perjantaina Frankfurtissa ja harjoitella luetun ymmärtämistä ja tekstin suomentamista.

[Tuomo Seppälä 0]

Ylen toimittaja haastatteli minua Kabulissa pari viikkoa sitten ja huomenna kello 10.03 tai 14.03 haastattelun voi kuulla Radio Suomen Ajantasa-lähetyksessä.

 

Jyrkihän on julkkis! Mahtavaa - ilmoitankin heti Seiska-päivää lehdelle, että olen lentänyt semmoisen hepun kanssa jota on haastateltu ihan raatiossa!

 

-tuomo

[Jan Augustsson 6]

Kyllähän Jyrkin ammattia voi verrata F-1 kuljettajaan, koska kun Kabuliin ajelee niin ei voi koskaan tietää minkälainen päivä tulee.

[Mika Virolainen 715]

Todella upeaa raportoimista Koomisiakin puolia löytyy (ainakin täältä päin asiaa seuratessa), tosin asiat sielläpäin liikkuessa on mitä ilmeisemmin päinvastoin. Kun ammatiaan harjoittaa, on melko kornia joutua pitämään plakaattia, jossa lukee Älkää ampuko, olen aseeton

 

Toivotan sinulle ja tovereillesi turvallista työntekoa, ja odotan innolla kuulumisiasi.

 

T: Mika

[Jussi Rantala 1]

Tuoreimmassa Airways lehdessä oli myös juttua Safista.

[Jyrki Vähätalo 1]

Huomena vaan Frankfurtista!

 

Joo, tuntuu kiinnostusta olevan, koska kaksi perättäistä saksalaislehden numeroa (Aero International, loka - ja marraskuu) käsitteli meitä. Täytyypä katsoa tuo Airways.

 

Matkustajamäärät pysyy edelleen noin sadassa. Ihme kyllä sillä paljon siihen maahan on menijöitä ja meidän kyydissä pääsee suoraan Frankfurtista ja tännehän pääsee taas joka puolelta suoraan. Jos esim Lufthansan kyydissä lähtee puolen päivän aikaan Helsingistä niin seuraavana aamuna löytää itsensä jo aikaisin Kabulista. No, meidän rauhanturvaajathan taisi jo tulla pois maasta, joten markkinointi myöhästyi.

 

Tämä viikko onkin aikaisempia kiireisempi. Sattui itselle lennot viime lauantaina, eilen, huomenna, perjantaina siirtona tänne ja vielä lauantai-iltana Kabuliin, joten tiimaa tulee.

[Jyrki Vähätalo 1]

Hyvää iltaa Frankfurtista näin SAFI:n 2- vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

 

Tapasin tuossa alhaalla äsken yhtiömme operatiivisen johtajan, joka tänään lensi Pariisista Frankfurtiin meille siirtyneen entisen Virgin Atlanticin A340-300 koneen, joka siirtyy jossain vaiheessa tälle FRA-KBL reitille. Tosin konetta odottaa myös D-huolto, jonka aikana B767-200ER palaa reitille. Kun A340 ajaa tätä reittiä, B767 siirtyy Dubai-baselle ja lentää DXB-KBL, kunnes muita reittejä avataan. A340 oli ollut erittäin hyvässä kunnossa ja COO:lle myönteinen yllätys.

 

Mielenkiinnolla jään odottamaan, annetaanko meille tyyppikoulutus bussiin ja mitä muita reittejä tulee B 767:lle.

 

Yhtiössämme lentää 2 entistä brittipoliisia, jotka saavat tiedusteluraportit suurlähetystöstä ja valitettavasti Kabulin tilanne ei näytä vakiintumisen merkkejä vaan päinvastoin. Uhkauksen mukaan on odotettavissa erittäin mittava isku. Viimeisen YK:n väkeen kohdistuneen iskun seurauksena, työntekijät ovat alkaneet muuttaa pois, mikä tietysti on ymmärrettävää.

[Teijo Niemelä 21]

Jaaha, seuraava juttu uunista ulos: myos joulukuun Airways-lehdessa on juttu SAFI:sta.

[Jan Augustsson 6]

Annan telepaattisen mahtikäskyn tällä kellonlyömällä  "RAUHA KABULIIN ! " (lahjakonjakillakin osaa). Jyrki kaikkea hyvää sinnepäin ja ehkä mahdollinen airbus tyyppikolulutus on loistava mahdollisuus kaikkien muiden kuin I.Man mielestä.

[Sami Virkkula 0]

Viimeisen YK:n väkeen kohdistuneen iskun seurauksena, työntekijät ovat alkaneet muuttaa pois, mikä tietysti on ymmärrettävää.

 

Maikkarin mukaan YK vetää 600 työntekijää pois Afganistanista

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/11/990353

[Juha Lampi 270]

Annan telepaattisen mahtikäskyn tällä kellonlyömällä  "RAUHA KABULIIN ! "

 

[ot]

 

Muuan työtoverini osallistui 80-luvulla mielenosoituskulkueeseen ja peräti osti sieltä viirin, jossa luki "RAUHA NICARAGUAAN!"

 

Perustelut? Hänen anoppinsa nimi oli Rauha

 

[/ot]

 

[Jyrki Vähätalo 1]

Hyvää sunnuntaipäivää Kabulista!

 

Muutama päivä sitten näkyi kentällä erilaisia bisnesjettejä ja punaista mattoa, kun Presidentti Karzai nimettiin uudelleen. Toivottavasti tämä osaltaan rauhoittaa tilannetta. Kuitenkin selvästi näkyy, että viime iskun jälkeen erilaisia julkisia tiloja on vahvistettu ulkoapäin hiekkasäkein ja vartiointia lisätty. Täällä SAFI-landmark - hotellissa on selvästi enemmän väkeä, koska joka päivä viimeisen viikon ajan kaikki huoneet ovat olleet varattuja.

 

Yhtiömme sai siis A340-300:n, joka tuossa aamulla oli Kabulin kentällä, kun saavuimme Frankfurtista. Huomenna vielä lento takas Frankkiin ja kone tulee illalla takaisin Kabuliin ja siirtyy reitille Dubai - Kabul ja Dubai - Kuwait - Kabul. A340 lentää Frankin reittiä noin kuukauden, kunnes menee C-huoltoon ja on siellä siis muutaman viikon. Sillä aikaa me palaamme B767:lla takaisin reitille ja edelleen A340:n C-huollon jälkeen siirrymme takaisin Dubaihin ja odotettavissa on ehkä Pekingin reitti.

 

A340 operointi tapahtuu wetlease sopimuksella. Operaattorina on Germanwings. Joten bussityypeistä ei tarvitse toistaiseksi haaveilla. Lentoja 767:lla on todella riittänyt ja kun niistä joka toinen on yölento ja aikaerolla, niin fyysinen olotila juuri tällä hetkellä on melko väsynyt. Onneksi kaksi lentäjää tulee lisää ensi viikolla kun he aloittavat 10 sektorin linetrainingin.

 

Vaihtelu virkistää ja siksi on mukavaa siirtyä hetkeksi Dubaihin ja näille lyhyemmille reiteille. Mielenkiintoista on myös se, että nuo reitit saapuvat iltapäivällä, jolloin tuulet ja hiekkamyrsky vaikeuttavat asiaa. Kohta siihen saadaan lisää vielä talviolosuhteet lumen ja liukkauden kera, joten haasteista ei liene pulaa. Mutta kuten elämässä yleensä, jotain kun tekee eka kertaa, on paljon kysymyksiä ilmassa ja toistojen jälkeen, asiaa ei enää kummemmin mieti. Näin on käynyt näiden Kabulin lähestymisten kanssa. ILS on toiminut ja vektorointi on hyvissä käsissä, joten aamuolosuhteissa ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia tehdä turvallista ja hyvää lähestymistä ja laskua. Katsotaan miten olosuhteet muuttuvat. Aamulämpötilat täällä ovat jo pakkasen puolella ja luntakin varmaan siis kohta saadaan. Nähtäväksi jää myös tuo kuuluisa Kabulin jäänpoisto, jossa köyttä hinkataan siiven yli, jotta jää ja lumi lähtee ja kuumaa vettä perään.

 

Täällä siis tolkutonta väsymystä lukuunottamatta kaikki kohtuu hyvin!

 

Mukavaa joulunodotusta kaikille!

 

Jyrki

[Jaakko Kuusisto 3]

Mukavaa joulunodotusta kaikille!

 

Jyrki

 

kuin myös sinne kapulia rattaisiin-kylään.

 

Jaska

[Jyrki Vähätalo 1]

Joulu lähestyy ja Kabulissa tilanne on entisellään. A340 ehti operoida muutamia reissuja Frankfurtin ja Kabulin väliä kantaen kyydissään mm.pakasteruokaa sotilaille. Kyseinen rahtisopimus auttaa yhtiötä mukavasti, koska matkustajamäärät eivät vielä riitä täyttämään Bussin yli 250 paikkaa. B767 on operoinut väliä Kabul - Dubai - Kabul ja tuossa viime tiistaina sattui Dubaissa kohdalle ensimmäinen ramppitarkastus, jossa varsin ystävällinen ja ammattitaitoinen paikallisen Ilmailuhallinnon edustaja kävi läpi kolmen tunnin aikana kaiken mahdollisen. Selvisimme kunnialla tarkastuksesta, vain yksi palonsammutin piti vaihtaa ennen kuin pääsimme matkaan. Matkustajamäärät tuolla Dubai - reitillä ovat kasvaneet melkoisesti lähelle 200, joten 737 ei enää riittäisi. Huono puoli siinä vain lentäjien kannalta on se, että tuon kolmen viikon työjakson joudumme asumaan Kabulissa ja kun ulos ei oikein viitsi mennä, tietää se kolmea viikkoa vapaa-ajan osalta hotellihuoneessa ja kuntosalilla. No kasvaapa lihakset ainakin!

 

Olemme olleet B767:n kanssa erittäin luotettavia, sillä yhtään lentoa ei ole elokuun jälkeen peruttu teknisistä syistä huolimatta siitä, että kone on vanha, eli vuosimallia 1987. No joskus se tulee eteen ja nyt Mr. Murphy puuttui SAFIN operointiin kerralla oikein kunnolla.    Edellispäivänä A340 lensi reitin Frankfurtiin ja joutui saman tien C-huoltoon. B767 meni samana päivänä tyhjänä Frankfurtiin ja piti lentää eilen takaisin, mutta vasemman moottorin boroskooppi-tutkimuksessa löytyi sen verran ongelmia, että moottori pitää vaihtaa. Kun vielä eilen lauantaiaamuna B737 joutui Database-ongelmien takia kääntymään takaisin Kabuliin, niin siinähän onkin täydellinen soppa hämmennettävänä. Eilisillan FRA - KBL reitin lensi tuon Bluewingsin A320 välilaskulla ja nyt sitten itse odotan kovasti, milloin moottori B767:aan saadaan vaihdettua, eli saattaa olla pieni mahdollisuus päästä jouluksi kotiin. Alunperin minun piti olla täällä aina 28.12. asti stand byna.

 

Kuten aikaisemmin olen monesti todennut, katukuva on samanlainen kuin aina ennenkin eikä siis näytä kovin vaaralliselta, mutta totuus on edelleen toinen ja siksi tuo ulkona liikkuminen on rajoitettua. On tämä sellainen kärsivällisyyskoulu, kun ei voi tehdä juuri mitään ja vaihtoehdot ruokailuun ja yleensä ajankäyttöön ovat hyvin rajoitetut. Täällä miettii pakostakin sitä, että mikähän tällaisen retken tarkoitus oikein on ja vastaus ei välttämättä tule heti jos koskaan. Kokeneet kapteenimme, jotka ovat lentäneet Englannissa 10-15 vuotta hyvillä yhtiöillä Karibialle ja muualle kohteisiin, jonne menee mielellään, pyörittelevät päivälliskeskusteluissa päätään ja ihmettelevät, miten lyhyessä ajassa (11.9.2001 jälkeen) koko työn luonne on muuttunut täysin. No, olemme kaikki kuitenkin iloisia siitä, että meillä on työtä, koska juuri viime viikolla toista sataa Flyglopespanin pilottia jäi vaille työtä muutamaa päivää ennen joulua - kiva joululahja siis! Englantilaislentäjien puhelimet olivat täynnä soittoja ja tekstiviestejä saman tien, sillä B757 tai B767 lentäjille siellä ei ole hyvät työllisyysnäkymät. Vain BA, Thomas Cook ja TUI lentävät enää B767:lla.

 

No, onneksi kuitenkin ihmiset edelleen matkustavat ja pyynnöistä huolimatta ilmastokokoukseenkaan ei menty junalla vaan kuitenkin lentokoneella ja edelleen ihmiset haluavat matkustaa lämpöön talvilomallaan ja tavaratkaan eivät enteriä painamalla Kauko-idästä kauppaa siirry, joten jonkun pitää edelleen lentää lentokonetta noihin tarkoituksiin.

 

Toivotaan joulupukilta ennen kaikkea rauhaa tänne ja muihin kriisipesäkkeisiin ja jos vielä mahdollista, toivotaan ihmisille töitä, jotta elämä säilyy mielekkäänä!

 

Hyvää joulua palstan lukijoille ja valoisin ajatuksin kohti vuotta 2010!

[Guest Kiwipilot]

Jepulis, hyvät - ja turvalliset -  Joulut sinnekin päin maailmaa Todella hienoa kun jaksat kirjoitella vaiheistasi foorumille!

[Olavi Hartikainen 0]

Tervehdys Jyrki Sinne Kabuliin ja hyvät JOULUN tervehdyksyt Sinne Toiseen Maailmaan Terv OLa  Rajamältä

[Jyrki Vähätalo 1]

Hyvää huomenta Dubaista!

 

Vuosi 2010 on hyvää vauhtia menossa ja SAFI airways elää mielenkiintoisia hetkiä juuri tällä hetkellä, koska kuten uutisista näitte ja ehkä Facebookin sivuilta huomasitte, yhtiömme miehistöhotelliin hyökättiin viime perjantaina autopommilla, jota seurasi 7 itsemurhapommittajaa varustettuna AK-47:lla, sadoilla luodeilla jokaisella ja käsikranaateilla. joista 2 räjähti hotellin aulan vieressä kahvilassa. Palataan tuohon tapahtumaan kohta.

 

Viime jouluna siis B 767 joutui moottorin vaihtoon ja suunnitellun 4 päivän sijasta oli pois rivistä kuukauden, eli saimme mukavan katkon 3 päivää ennen joulua, eli joulu ja uusivuosi sujui leppoisasti kotona. Kone palasi liikenteeseen tammikuun puolenvälin jälkeen. Samaan aikaan A340 oli C-huollossa, joka valmistui aikanaan, mutta ongelmia tuotti konetta operoineen Bluewings yhtiön konkurssi, eli nyt SAFI operoi konetta ja lentäjiä on vielä toistaiseksi 2 miehistöä, joista kaikilla on myös hallintovirka yhtiössä. Katsotaan siis edelleen, tuleeko tarjous siirtyä tuohon konetyyppiin?

 

Viime viikon keskiviikkona lähdin aamulla kello 07.45 huoneestani 311 SAFI-Landmark- hotellissa. Lento Frankfurtiin oli normaali ja kiitos nykyisten ID-lippujen hyppäsin illalla koneeseen ja olin vielä illalla tai seuraavana aamuyönä turvallisesti omassa sängyssäni.

Perjantaiaamuna avattuani puhelimeni sain ryhmäpäälliköltä viestin Frankfurtista, jossa hän kehoitti avaamaan TV:n ja katsomaan uutisia. Pyysin häntä soittamaan ja kuulin häneltä, että hotelliin on hyökätty ja kavereita on loukkaantunut. Soitin skypellä perämieskolleegalle ja hän kertoi olevansa kunnossa muutamaa haavaa lukuunottamatta. Kaksi kapteenia oli sairaalassa, joista toinen taisteli hengestään. Hän oli juuri tullut suihkusta ja oli istunut huoneessa 411 sängyllään kuivaamassa itseään, kun oli räjähtänyt ja koska hän oli ilman vaatteita, koko lasisade oli osunut sekä pahiten osui pomminsirpale, joka meni millin päähän reisivaltimosta, mutta tuo metallisiru onnistuttiin leikkauksessa poistamaan. Hänen huoneessaan sänky oli vain noin 2 metriä koko seinän kattavasta ikkunarivistä. Hän lensi seinään paineaallon vaikutuksesta ja perämieskolleega, joka huoneensa sijainnin johdosta oli vahingoittumaton, uskaltautui räjähdystä seuranneesta tulitaistelusta huolimatta ryömiä auttamaan kapteenia ja siten toiminnallaan sai pahimmat verenvuodot tyrehdytettyä ja varmaan vaikutti siten siihen, että kapteeni selvisi. Samaan aikaan ryhmäpäällikkö oli toiminut Frankfurtista käsin ja soittanut Englannin suurlähetystöön Kabulissa ja saanut hälytettyä suurlähetystön turvajoukot pelastamaan miehistöä. Kaikki 4 lentäjää miehistöstämme olivat brittejä. Eräs pelastumiseen vaikuttanut tekijä oli osaltaan se, että pahiten loukkaantunut kapteeni oli entinen erikoisjoukkojen poliisi, jota on ammuttu ja puukotettu edellisessä virassaan ja siksi hän otti rauhallisesti ja häntä auttamaan ryöminyt perämies sattui olemaan entinen sotilaspoliisi, joka oli ollut sodassa. Uskomatonta tilannetta kuvaa sellainen pieni yksityiskohta, jossa tuo perämies hoitaa kapteenia, joka on yltäpäältä veressä, luodit viuhuu ulkona kadulla tulitaistelussa, joka kesti lähes 3 tuntia ja kun toinen perämies soittaa kapteenin huoneeseen, tämä perämies vastaa: roomservice... Olemme nauraneet sitä tässä "jälkihoidossa" muutamaan otteeseen. Olin siis itse vielä tuollaisessa huoneessa kerrosta alempana kahta aamua aikaisemmin ja juuri tuohon aikaan 06.30 olen yleensä tullut suihkusta, joten olin hyvin onnekas. Näin kuvat tuosta 311 huoneesta, jossa ei onneksi ollut ketään ja tuho siinä huoneessa oli sellainen, että ajatus siellä olemisesta räjähdyshetkellä ei todella houkuttanut. Yleensä nuo kuvat hotellista ja varsinkin joka lentäjän huoneesta ja sängystä olivat sellaisia, että en ymmärrä, miten joku on voinut selvitä hengissä, kun tietää millä nopeudella nuo lasinpalat lentävät ilmassa! Käsittämätöntä!

 

Huoneessa 310 ollut toinen kapteeni oli juuri tullut aamiaiselta ja istui sängyllään vaatteet päällä ja söi paahtoleipää, kun räjähti. Hän oli siis kerrosta alempana, joten lähempänä räjähdystä, mutta sellaisessa huoneessa, joista ikkunoista on noin 4-5 metriä sänkyyn. Tämä kapteeni sai ison lasinpalan vasempaan nilkkaan pystyyn ja toinen lasinpala osui silmälasien oikeaan linssiin rikkoen tuon linssin, joka hävisi jonnekin ikkunalasin joukkoon. Silmä kuitenkin säästyi vahingoittumattomana. Valitettavasti tuo kapteeni on henkisesti melko huonossa tilassa, mutta tunnen hänet jo edellisestä yhtiöstä ja hänelle tärkeintä on se, että vaimo on nyt tukena ja hän näyttää myös tarvitsevan meitä muita ympärilleen, jotta voimme nauraa ja itkeä yhdessä ja siten purkaa järkytystä. Raittiina miehenä joudun nyt tunnustamaan, että ehkä ryyppääminenkin toimii jollain tavalla joillekin heistä vapauttavana ja helpottavana tekijänä.

 

Kuten mainitsin, nuo 2 perämiestä säilyivät lähes naarmuitta oltuaan huoneissa, joihin räjähdys- ja painevaikutus kohdistui vähemmän. Toinen heistä oli juuri painanut herätyskellon sammuksiin ja jostain kumman syystä ottanut peiton reunasta kiinni ja vetänyt peiton päänsä yli. Hän sanoi, ettei koskaan muista sitä normaalisti tehneensä. Juuri sillä sekunnilla räjähti ja mies putosi sängystä sinne turvalliselle puolelle ja ei siinä iskussa saanut naarmuakaan. Vasta ryömittyään lasinpalojen yli toisen kapteenin huoneeseen, sai haavoja. Toinen melkoisesti meitä huvittanut tilanne liittyy tuohon hetkeen, sillä kyseinen perämies on puoliksi Nigerialainen ja kapteeni kertoi, että joku iso valkoinen hahmo suurilla mustilla silmillä kömpi pitkin lattiaa räjähdyspölyn seasta...  Myös kaikki 5 matkustamohenkilökunnan jäsentä selvisivät naarmuitta. Kaikki heistä, niin lentäjät kuin lentoemännät ja stuertit tarvitsevat nyt ja jatkossa apua ja terapiaa. Vain aika näyttää, koska he voivat palata työhön. On siis satumaisen hyvä tuuri, että näyttäisi siltä, että kenelläkään ei ole sellaista fyysistä vammaa, joka estäisi lentämisen jatkossa.

 

Hyökkäyksen kulku oli ollut seuraava:

 

Autopommi oli siis ensimmäinen ja räjähti noin 06.30. Tuo isoin, eli autopommi oli lähinnä hotellia. Kaksi muuta pommia lienee itsemurhapommittajien perille toimittamaa. Hyökkääjiä oli 7, joista siis jokainen oli varustettu räjähteillä (itsemurhapommittajat) ja AK-47 rynnäkkökiväärillä (Kalasnikov) sekä sadoilla luodeilla. Heidän tavoitteenaan oli edetä ensin siihen intialaismajataloon, jonka aulaan asti he pääsivät ja tappovat siellä jokaisen. Sen jälkeen eteneminen pommin räjähdettyä jatkui kohti SAFI-landmark - hotellia, johon heillä oli tavoitteena edetä siten, että aina yksi räjäyttää itsensä tai kunnes hänet tapetaan ja seuraava jatkaa, kunnes pääsevät kohteeseen. Voimme siis vain arvata, mitä olisi tapahtunut, jos hyökkääjät olisivat pääseet hotelliin asti. Hotellin 17 turvamiestä taistelivat todella rohkeasti ja heistä 6 sai vammoja. Hyökkäjäät onnistuivat heittämään 2 käsikranaattia kohti hotellin aulaa, joista toinen lensi suoraan aulan viereen kahvilaan, joka tuohon aikaan oli tyhjä ja toisen käsikranaatin turvamies otti aulan lattialta ja sinkosi sen samaan kahvilamonttuun.

 

Meidän miehistö joutui odottamaan tulitaistelun loppumista ja voi vain kuvitella, miltä nuo hetket ovat tuntuneet, koska he eivät voineet tietää, kuka portaita ylös tulee... Lentäjät kertoivat tulitaistelun aikana oppineensa, millainen ääni on autopommista, itsemurhapommista, konekivääristä, AK47:sta, pienemmästä käsiaseesta. Toivottavasti he EIVÄT tarvitse myöhemmin näitä oppeja.

 

Tulitaistelu päättyi lopulta siihen, että loput 5 hyökkääjää ammuttiin ja vain kaksi ehti räjäyttää itsensä. Englannin suurlähetystön turvamiehet olivat tulleet evakuoimaan miehistön ja veivät heidät turvaan SAFIN lähellä olleeseen toimiston yhteydessä oleviin majoitustiloihin. Vielä perjantai-iltapäivällä pahiten loukkaantunutta kapteenia lukuunottamatta kaikki muut lensivät Dubaihin ja sunnuntai-iltana tuo leikattu kapteeni tuli siirtona Dubaihin ja järjestin vastaanottokomitean kentälle ja hänet vietiin sieltä edelleen sairaalaan. Tuossa tilanteessa oli melkoinen tunnelma ja yhtiön johdostakin oli sentään pari paikalla ja hekin ehkä sillä hetkellä ymmärsivät, mitä oikein on tapahtunut. Eilen maanantaina tuo kapteeni sitten tuotiin tänne Dubain hotelliin ja molemmilla kapteeneilla on vaimonsa tukenaan. Toinen perämies on jo Englannissa ja toinen menee tänään kotiin. Englannista tullut kriisiryhmä aloitti työnsä jo eilen keskittyen noihin, jotka olivat paikalla hyökkäyksessä. Meidän muiden vuoro on sitten tänään.

 

Omat tunnelmat ovat ristiriitaiset. Jopa tätä kirjottaessa kyyneleet valuvat silmistä. En oikein edes ymmärrä miksi, sillä ei minulla ole mitään hätää ollut missään vaiheessa. Tutun kapteenin ja erittäin hyvän ystävän silmien ajoittainen tyhjyys ehkä on osasyy tuntea itsekin pahaa oloa. Toki pohtii mielessään sitä mahdollisuutta, että mitäs jos olisin ollut tuolla paikalla ja miten sitä olisi toiminut, jos olisi pystynyt toimimaan?

 

Kuten aina tällaisissa tilanteissa, moni asia tuntuu turhalta. Ei yhtään jaksa kiinnostaa se, että juuri tuon toisen kipparin piti olla simussa ylihuomenna lentämässä puolivuositarkkaria minulle ja toiselle kipparille. Nyt nuo simut on tietenkin siirretty. Osaltaan tulevaisuus on epävarmaa, koska operaatiot vaikeutuvat, koska Kabulissa ei toistaiseksi yövytä ja koskaan enää ei yövytä tuossa hotellissa. Tämä tietenkin tarkoittaa lisää siirtymisiä ja siten työaikojen pidentymistä. No aika näyttää nämä asiat. Itse lennän ensi yönä siirtona Kabuliin ja sieltä jatkamme 767:lla Frankfurtiin miehistönä.

 

Olen vähän vihainen itselleni siitä, että jaksoin uskoa yhtiön vakuutteluun siitä, että olemme turvassa ja että "SAFI Landmark is not a target"! Kuitenkin nuo Britit saivat suurlähetystössä Kabulissa perjantaina kuulla, että edes ISAF joukot eivät enää ole uskaltaneet partioida SAFI- hotellin lähettyvillä ja että hotelli on ollut marraskuusta asti uhattuna. Ja me olemme kävelleet kuitenkin jonkin verran ulkona ihan muuten vaan mennessämme naapuritaloon syömään.

 

Koko tilanne lauantai-illasta alkaen omalla kohdallani on ollut myös seuraamista ja tarkkailua siitä, miten ihmiset reagoivat tällaisessa tilanteessa. Jokainen on ihan varmasti jonkin asteisessa shokissa ja jokainen yksilö toimii ja käsittelee sitä omalla tavallaan ja tuota tilannetta on mielenkiintoista seurata läheltä. Samalla ja tietenkin tärkeimpänä on olla kaveria lähellä ja kuuntelemassa ja tarpeen mukaan auttamassa. Myös tuo muutaman tunnin päästä oleva "virallinen" kriisipalaveri ammattiauttajien läsnäollessa tuntuu mielenkiintoiselta ja aion käyttää tilaisuuden myös henkilökohtaiseen keskusteluun ja sitä kautta selvittää omia tuntemuksiani.

 

Toivon kaikille tänä tiistaiaamuna turvallista aamua, hyvää matkaa kotoa töihin ja olisiko tänään paikallaan ihan muuten vaan halata läheistään hieman pitempään ja töissä kysyä kaverilta, että mitä kuuluu, onko kaikki hyvin?

 

[Ilkka Portti 87]

No HUHHUH, jopas on ollut toimintaa! Onneksi ei tullut ruumiita (pl. itsemurhapommittajat)..

[Guest arttula]

Turha kuvitella, etteikö olisi maalina Afghanistanissa, jos olet länsimaalainen. Kaikki länsimaalaiset kelpaavat maaleiksi. Näin on ollut jo vuosia.

[Markku Kiiski 2]

Koettelee varmasti henkisiä voimavaroja oleskella tuon kaaoksen keskellä, on ihmeellistä kuinka ihmiset ovat valmiita tappamaan viattomia oman henkensä uhraten jonkin vakaumuksen, vihan tai uskonnon tähden.

Koettakaa kestää

[Jan Augustsson 6]

Kannattaisiko kysellä siellä Dubaissa Emiratesilta hommia, erään kipparin mukaan suomessa värväystoimintaa?

Kävi mr Vähätalo mielessä,  kun luin tuosta hotelli atakista. Karmeaa!

[Juha Lampi 270]

"Kuka tahansa idiootti pystyy aiheuttamaan tuhoa, sekasortoa ja surua. Rakentaminen ja eheyttäminen se vasta jotain vaatii!"

 

Toivon hartaasti, että tämä kertomus puhuttelee oikealla tavalla niitä, joilla jonkinlainen otsalohkomoraali on vielä tallella. Soisin myös vihaan ja väkivaltaan hurahtaneiden pysähtyvän hetkeksi syventymään tähän kertomukseen ja miettimään, tuoko todella on tavoiteltu olotila?

 

Mielestäni Jyrkin kirjoituksesta nousee esiin myös empatian arvo: kaverin tuskan myötäeläminen ja huumorin sinnittely hengissä pahassakin paikassa on todella ihailtavaa.

 

Afganistan vaikuttaa vajonneen säälittävään myllerrykseen. Toivottavasti teidän siellä toimivien rauhanomainen arkityö jää tavallisen kansanosan mieleen kannustimeksi kohti vakautta.

 

Voimia!

[Timo Koski 141]

Toivon hartaasti, että tämä kertomus puhuttelee oikealla tavalla niitä, joilla jonkinlainen otsalohkomoraali on vielä tallella.

Niin mutta kun niihin toisiin otsalohkottomiin ei mikään auta, se on nähty jo vuosikymmenten saatossa. Ne tottelee vain nikkeliä ja lyijyä. Nostan kyllä hattua Jyrkille rohkeudesta, mutta mielestäni muutamien maiden päälle pitäisi valaa sarkofagi, eikä tulisi isompaa menetystä.

[Joel Kajas 0]

Kabulissa pitää siis erityisen hyvin paikkansa, että lentomatkan vaarallisin osa on matka kentälle. Olen monesti miettinyt, että melkoiseen paikkaan olet joutunut ja milloin on ensimmäinen vaaratilanne. Hyvä, että tällä kertaa näin. Jospa se siitä rauhoittuisi. Toivottavasti yhtiönne majoittaa teidät jatkossa johonkin muualle, mutta yöpymistä toisinaan tuolla lävessä ei voine välttää. Vaikea kuvitella vastenmielisemmältä tuntuvaa paikkaa.

[Guest arttula]

Vaikea kuvitella vastenmielisemmältä tuntuvaa paikkaa.

 

Niin varmaan, mutta toiset viihtyvät siellä. Minä ainakin kaipaan sinne takaisin...