Kielioppivirheet

[Pekka Holopainen 98]

Ei niinkään häiritse, jos joku ulkomaalainen joka ei oikeasti osaa suomen kieltä tarpeeksi/kunnolla, tekee

...

 

Minua häiritsee hieman myös tämä "oikeasti-kieli" (ja vastaavat ilmaisut).  "Oikeasti - leikisti" puhuttiin jo kymmeniä vuosia sitten lapsille eräänlaisena "lastenkielenä". Nyt se näyttää pesiytyneen muuhunkin kielenkäyttöön. Kohta varmaan samoja ilmaisuja voi lukea jo tohtorien väitöskirjoistakin?

 

Pekka

 

Edit: Enpä malta olla liittämättä tähän yhteyteen "aasinsiltaa" noihin "vaikeampaakin vaikeammilta tuntuviin" yhdyssanoihin (kun tuli tuosta mieleen). Esimerkiksi jonkun nuoleminen liittyy kielen käyttöön, mutta jonkun nuoleskelu taas kielenkäyttöön. 

 

 

[Guest ToniH22]

Joo, jos kirjaimellisesti myyntiä pitäisi toteuttaa työpaikallani, niin harva asiakas varsin ymmärtäisi mitä esim näytönohjain tai emolevy tarkoittaa. Että kyllä koitan näistä laitteista saada ns. selkokielisen selityksen aikaseksi, mistä ymmärtää asiakas edes jotain. Sitä jos suoraan kirjasta asiat selväksi tehdään niin voi olla että siinä ei paljoa kauppaa synny kun asiakas ei tiedä mistä puhutaan.

[Pekka Holopainen 98]

Tänään virhe - huomenna vakiintunut käytäntö - ylihuomenna Kielitoimisto siunaa sen jo viralliseksi ilmaisuksi.

 

 

Matematiikan opettajana minua on aina häirinnyt esimerkiksi sanonta "puolet suurempi kuin se ja se" tarkoittamassa "kaksi kertaa niin suurta kuin se ja se". Kielitoimisto on muistaakseni jo "pyhittänyt" tämänkin sanonnan, mutta se on VÄÄRIN.

 

Jos "se ja se" on esimerkiksi 100, niin puolet siitä on 50, eikö? Puolet suurempi (kuin 100) on siis 150. Se ei ole sama asia kuin kaksi kertaa niin suuri kuin 100! m.o.t.

 

Pekka

 

 

 

[Olle Sälgmark 2]

Esimerkiksi jonkun nuoleminen liittyy kielen käyttöön, mutta jonkun nuoleskelu taas kielenkäyttöön.  :laugh

 

 

Snuskhummer.

[Pekka Holopainen 98]

...   

[Katja Korvola 0]

Ei häiritse virheet eikä sairasta silmään sanajärjestykset....

 

Luuhaan netissä aika monella foorumilla ja olen huomannut, että oma teksti jota näytölle näppäilen vastaa aikalailla samaa mitä puhekielessä käytän-> paljon sanoja vähän asiaa. Sitäpaitsi mulla on monesti puhuessakin sanat hukassa, ja hienot uudet rakennekynnet-ei näillä ole yhtään helppo kirjoittaa 8)

[Elias Lohilahti 0]

Minua häiritsee hieman myös tämä "oikeasti-kieli" (ja vastaavat ilmaisut).  "Oikeasti - leikisti" puhuttiin jo kymmeniä vuosia sitten lapsille eräänlaisena "lastenkielenä". Nyt se näyttää pesiytyneen muuhunkin kielenkäyttöön. Kohta varmaan samoja ilmaisuja voi lukea jo tohtorien väitöskirjoistakin?

 

Pekka

 

En tiedä muutakaan ilmaisu"tapaa".

[Guest piuku]

Kyllähän sitä erilaisilla keskustelufoorumeillakin toivoisi lukevansa pääsääntöisesti oikein kirjoitettua suomen kieltä. Erityisesti kielioppivirheet ärsyttävät tosin silloin, kun niitä joutuu lukemaan ammatikseen kirjoittavien aikaansaannoksista. Sanomalehdet ja niiden nettiversiot sisältävät nykyään sietämättömän paljon kielioppivirheitä: sanat taivutetaan miten sattuu, käytetään lauseenvastikkeita väärin tai teksti on muuten vaan epäjohdonmukaista.

Hyvänä esimerkkinä toimikoon esim. tämä hesarin uutinen:

Husky Rescue -yhtyeen laulaja Reeta-Leena Korhola on mennyt naimisiin. Korhola avioitui muun muassa Sipoon kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toimivan Heikki Vestmanin kanssa lauantaina Sipoon kirkossa.

 

Tarina ei kerro, kenen muun kanssa hän avioitui, mutta toivottavasti viranomaiset nyt kuitenkin ottavat kantaa moiseen Suomen lakien vastaiseen toimintaan

 

Keskustelufoorumeilla kuitenkin on monentasoista kirjoittelijaa, joten ihan sataprosenttista tarkkuutta oikeinkirjoituksessa ei tietenään voi vaatia. Etenkään, kun en itsekään täysin virheetöntä tekstiä suolla. Todettava kuitenkin on, että jos kirjoituksessa ei ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota oikeinkirjoitukseen, niin lukematta sellainen ainakin minun osaltani jää.

 

[Osmo Jalovaara 188]

Olisi syytä muistaa, että mikä tahansa julkisuuteen kirjoitettu hyvä asiateksti poikkeaa puhutusta arkikielestä, ja sen tulee olla huomattavasti jälkimmäistä huolitellumpaa. Ei asiasisällön ensisijaiseen tärkeyteen vetoamalla voi puolustaa huolimatonta tekstiä. Erityisesti on syytä pitää mielessä, että se mikä sopii sarjakuviin taikka SMS-sanomiin, ei sovi edes lyhyeenkään julkiseen puheenvuoroon. Sitä paitsi on syytä muistaa vanha totuus:"Epäselvästi kirjoitettu, epäselvästi ajateltu". Viime vuosikymmeninä on keskinkertaisuus ja huolimattomuus tullut yhä sallitummaksi, kun ihmisille ei kuulema saa aiheuttaa stressiä sillä, että heidän tulisi tehdä ja kyetä tekemään asiansa hyvin. Sanavaraston rajoittenuisuus ilmenee toistuvana täytesanojen - muidenkin kuin v:llä alkavien - käyttönä. Jos ihmisestä kuulee ja hänen tekstistään näkee, ettei hän osaa edes omaa äidinkieltään, niin eipä silloin voi kovin suuria odotuksia ylläpitää muidenkaan osaamisten suhteen. Typerintä on puolustella tällaisen tärkeän asian osaamattomuutta sillä, että ei välitä tai pidä koko asiaa tärkeänä, sillä vahinkohan koituu vain asianomaiselle itselleen.

Yhdyn kaikkiin edelläoleviin puheenvuoroihin "ulkosuomalaisten" tekstien toivottavuudesta tällä palstalla. Se, että esimerkiksi Olle kykenee pitämään yllä käypää suomenkielen taitoa olematta jokapäiväisessä kosketuksessa suomalaiseen yhteiskuntaan, on hatunnoston arvoista.

 

OJ

[Erkki Viitasaari 0]

Typot ovat asia erikseen.

 

Mukavaa nähdä äänestyksen herättävän keskustelua Monet ovat tämän jo sanoneet, mutta sanon silti minäkin, koska tämän ketjun aloitin. On ihailtavaa, että henkilöt joiden äidinkieli ei ole suomi kirjoittavat foorumille rohkeasti suomeksi. Heidän kielioppivirheensä eivät todellakaan ärsytä. Samoin ulkomailla asuvien pienet virheet eivät haittaa lainkaan.

 

En todellakaan itse hallitse suomen kieltä täydellisesti, mutta pyrin kehittymään kirjoittajana jatkuvasti. Juhan kanssa olen samaa mieltä, että virheitä enemmän häiritsee, varsinkin nuorten, laiskuus, ylimielisyys ja piittaamattomuus kieltä kohtaan. Jos ei kunnioita suomen kieltä, niin ei mielestäni myöskään kunnioita suomalaisuutta.  

 

 

[Boris Grahn 0]

Sanavaraston rajoittenuisuus ilmenee toistuvana täytesanojen - muidenkin kuin v:llä alkavien - käyttönä.

OJ

 

Vanha saha tämäkin.

 

A G G R E S S I I V I

 

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva V***U.

 

V***u ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. V***uun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.

 

V***u + pronomini-kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

 

PREESENSTAIVUTUS

 

1.sg v***umä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.

2.sg v***usä rupee mulle iniseen.

3.sg v***use tullu ees paikalle, turhaan venasin.

1.pl v***ume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.

2.pl v***ute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.

3.pl v***une mistään mitään tiedä.

 

Persoonattomia:

 

V***usiellä mitään ilmaista viinaa ollu.

V***utäällä mikään kesä ole.

V***utäällä jaksa pitempään notkua.

 

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.

 

Imperfekti: V***umä jaksanu sitä kissaa pelastaa.

Perfekti: V**umä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.

Pluskvamperfekti: V***umä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

 

HUOM!

 

Lause "V***use tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.

 

AGGRESSIIVI MODUKSENA

 

Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä,jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.

 

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.

 

Jos ja kun asiavirheiden lisäksi teksteissäni esiintyy kielioppivirheitä, suonette sen anteeksi. Ruotsi on äidinkieleni.

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Ei jaksais enää kaukana kouluiästä lukea noita äidinkielen luentoja, pääasia että minua edes suunnilleen ymmärretään.

Enemmän kiinnostaa nyt että lähtiskö huomenna matkalennolle Oulunsalo-malmi katselemaan ilmailu näytöstä.

[Osmo Jalovaara 188]

Ei jaksais enää kaukana kouluiästä lukea noita äidinkielen luentoja, pääasia että minua edes suunnilleen ymmärretään.

Enemmän kiinnostaa nyt että lähtiskö huomenna matkalennolle Oulunsalo-malmi katselemaan ilmailu näytöstä.

 

Kuisä niinku koet tän sun jutun ku meiton nii monta ketä ei tät ymmärrä?

[Petri Hellemaa 0]

Älä käytä ulkomaalaisia lainasanoja, jos käytettävissä on vastaavia suomenkielisiä korrekteja termejä.

Kerran vahingossa näppäilin SAS-kieliseen tietokoneohjelmaan aikomani puolipisteen paikalle kaksoispisteen, mistä huolimatta ohjelma noudatti rakenteeltaan SASin kielioppia. Pian ihmettelin, miksi tilaamani eräajotyön suoritus kesti kestämistään: kaksoispisteen takia ohjelmaani kätkeytyi inhottava ikikieriö.

 

Vanhan näyttimeni vaatimattoman kuvantoiston kehno erottelukyky ja toimittimen pakottama pienehkö kirjasinkoko saivat kaksoispisteen muistuttamaan erehdyttävästi puolipistettä. Tarkastelin ensin työnohjauskielistä osuutta heittovaihto- ja lumetiedostoineen ja harkitsin jo lähettäväni tulostustyön painokoneelle ja hakevani sitten ohjelmalistauksen erityisen tarkkaa oikolukua varten. Samassa kuitenkin havahduin yhden kuvapisteen häiritsevään poikkeamaan ja saatoin oitis korjata onnettoman kömmähdykseni. Sinä päivänä oppi ATK-ohjelmoitsija huolellisuutta.

[Erkki Pulkkinen 0]

Kuisä niinku koet tän sun jutun ku meiton nii monta ketä ei tät ymmärrä?

 

Kyllä tuon vielä jokainen ymmärtää kun lukee hiukan hitaammin, jopa minäkin. Kokonaan toinen asia tuon tekstin suhteen on, jos ulkomainen lukija joutuu käyttämään lukiessaan sanakirjaa apuna.

 

Olen sitä mieltä että tahallaan ei tule kirjoittaa väärin ja oma teksti tulisi lukea ennen lähettämistä. Jos ei osaa parempaa tai tulee kömmänöitä, niin silloin sen täytyy kelvata.

 

Suomessa on alueita, joissa nuorison puhekieli on tahallaan väännetty joksikin typeräksi mongerrukseksi ja siitä ollaan sitten vielä ylpeitä.

[Pekka Raninen 0]

Noudata näitä oikeinkirjoitusneuvoja:

 

 

 

Hyviä ovat!

 

PR

[Janne Andersson 0]

Mua ärsyttää jatkuva lainausmerkkien käyttö, vaikka sana tai lause olisi ihan normaali. Edellisellä sivulla parissa viestissä täysin turhia lainausmerkkejä.

[Jaakko Rissanen 53]

Yhdyssanavirheet pistävät silmään. Pienet poikkeukset kirjakielestä ovat mielestäni ihan ok, tekevät tekstistä kuitenkin elävämpää ja tuovat keskustelumaisuutta mukaan.

 

En tiedä miksi, mutta minua ärsyttää myös tv-haastatteluissa käytetty liian teennäiseltä kuulostava kirjakieli (varsinkin poliitikot syyllistyvät tähän) ja kuuntelenkin esimerkiksi Stubbin kevyempää puhumista paljon mielummin verrattuna monen muun suun aukomiseen. Asian voi sanoa vakuuttavasti sanomalla mun tai sun, aina ei tarvitse olla minun tai sinun... Kirja- ja puhekieli ovat kuitenkin kaksi eri asiaa - koskee mielestäni myös ammattipuhujia.

[Juha Lampi 274]

Asian voi sanoa vakuuttavasti sanomalla mun tai sun, aina ei tarvitse olla minun tai sinun...

 

Tai miun ja siun jne. paikkakunnan mukaan... 

[Pekka Raninen 0]

Tai miun ja siun jne. paikkakunnan mukaan... 

 

 

"Min hevoin vai sin hevoin? Ku tää min mopo on ihan sura!"

 

PR

[Juha Lampi 274]

Joitakin vuosia sitten televisiossa haastateltiin kielilautakunnan edustajaa ja kysyttiin usein esitetystä huolenaiheesta: Suomen kieli degeneroituu, köyhtyy ja hajoaa lainasanoihin, arkikielisyyteen sekä laiskaan ääntämiseen. Täti vastasi napakasti, että Suomen kieli on vaarassa sitten, kun sitä ei enää puhuta arkikielenä! Kielen muuttuminen sitävastoin on jatkuvaa ja luonnollista kehityskulkua, jota ei voi estää, mutta jota voi jossain määrin säädellä. Eräässä mielessä muutos on tae kielen pysymisestä hengissä.

 

Niinpä niin, monet minun kouluaikanani virheiksi luokitellut sanonnat ovat nyt hyväksyttyä yleiskieltä 

[Antti Laukkanen 15]

 

"Min hevoin vai sin hevoin? Ku tää min mopo on ihan sura!"

 

PR

 

Toi on kyl niin pohjois-kymenlaaksoo, ettei sen hauskuutta voi muiden murrealueiden ihmiset ymmärtää! Tämmönen keskilaaksossa kasvanut ehkä juuri ja juuri. Jotenkin siitä tuli hakematta mieleen PPP:n tähdittämä Kymenlaakson laulu, jossa sen äitiä esittävä täti tuumaa: "Vittu täl pyäräl voi ajaa ku siin on lutot kumit!" Haha, kiepuin lattialla aitoon ROTFLMAO-tyyliin 

 

-A-

[Riku Ranta 0]

Ärsyttävät todella paljon, joka on ärsyttävää että ärsyttää.

 

Eniten ärsyttävät "niimpä" ja "empä".

 

[Olle Sälgmark 2]

Kun tuolla alussa tuli revettyä niin voisin lisätä että ymmärrän hyvin että kielenhuolto on välttämätön.

 

Arvatkaapa miltä kuulosta Ruotsi nuorison tulkitsemana,kouluissa joissa on 300 siirtolaista ja muutama Ruotsalainen. ???

 

Minun ei tarvitse arvata,te arvailette mutta ette montaa vuotta......

[Petri Hellemaa 0]

Arvatkaapa miltä kuulosta Ruotsi nuorison tulkitsemana,kouluissa joissa on 300 siirtolaista ja muutama Ruotsalainen. ???

Kuulostanee kansainväliseltä.

 

Ole enemmän tai vähemmän tarkka sanavalinnoissasi.

Kansain kansainvälisellä lentoasemalla teekkarikarateka Kari "tekari" Karakari antoi kädestä pitäen isän kädestä jonkun isän kädestä pitäen pitäen kädestä ja kanssa käyskenteli kanssaihmisten kanssa kanssakäymistä pitäen, siitä pitäen siitä pitäen.