Radiofraseologiaa

[Ari Simonen 28]

No, näin Ollen, voin todeta, että saman asian (heikon kuuluvaisuuden/argumentaation) olen monesti huomannut jo ihan koneenkin luureista.

Oman kokemukseni mukaan heikkoa artikulointia on  vähemmän kuin pazkoja radioita.

[Tumi Hämäläinen 716]

Oman kokemukseni mukaan heikkoa artikulointia on  vähemmän kuin pazkoja radioita.

 

Tämä on kaikkien ilmailuharrastajien ja ammattilaistenkin toivomus. 

 

Niin, ja se artigulaatio piti tietenkin olla artikulointi...

[Boris Grahn 0]

Tämä tarina on tosi ja kertoja elää.

 

Kun menin elämäni ensimmäisen kerran lentokoulun tunnille, siellä sattui olemaan koetilaisuus, jossa legendaarinen EE erotteli jyviä akanoista. Jyvät saivat rajoitetun radiopuhelimenhoitajan todistuksen. Pyysin saada osallistua ja läpäisin! Eipä aikaakaan, kun kävin varmemmaksi vakuudeksi suoriutumassa samasta englanniksi Hakaniemessä. Niin vihkiytynyt en ilmailun saloihin kuitenkaan ollut, että Eki sai minut kiinni yhdestä tietämättömyydestä. En nimittäin ollut kuullutkaan, että asemataso englanniksi onkin esiliina.

 

Niin että aika helpolla noita lisenssejä tulee. Ei ehkä kuitenkaan, jos ihan totta puhutaan. Olin kyllä puuhastellut radiopuhelimien parissa - ihan ilman minkään valtakunnan lisenssiä - aikaisemminkin ja sittemmin tuli toimittua myös radiopuhelimia, sotilaselektroniikkaa ja skannereitakin maahantuovan firman radiopuhelinosaston päällikkönä jokunen vuosi.

 

Oli vain sen verran veikeä yhteensattuma, että oli "pakko" se tässä kertoa.

 

Asiallisesti ottaen pidän hyvinkin tärkeänä, että asiat opetetaan niin hyvin ja joka paikassa samalla tavalla, että jokainen "osaa unissaankin" tehdä kaiken tarpeellisen. Se voi joskus olla jonkun henkikultakin ihan sen varassa, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi - oikein! Siksi sanonnat ja rakenteet kai juuri on pyritty saamaan kaavamaisiksi, että tulkinnoille ei jäisi varaa.

[Tumi Hämäläinen 716]

Asiallisesti ottaen pidän hyvinkin tärkeänä, että asiat opetetaan niin hyvin ja joka paikassa samalla tavalla, että jokainen "osaa unissaankin" tehdä kaiken tarpeellisen. Se voi joskus olla jonkun henkikultakin ihan sen varassa, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi - oikein! Siksi sanonnat ja rakenteet kai juuri on pyritty saamaan kaavamaisiksi, että tulkinnoille ei jäisi varaa.

 

Juuri näin, Boris! 

[Olle Sälgmark 2]

Asiallisesti ottaen pidän hyvinkin tärkeänä, että asiat opetetaan niin hyvin ja joka paikassa samalla tavalla, että jokainen "osaa unissaankin" tehdä kaiken tarpeellisen. Se voi joskus olla jonkun henkikultakin ihan sen varassa, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi - oikein! Siksi sanonnat ja rakenteet kai juuri on pyritty saamaan kaavamaisiksi, että tulkinnoille ei jäisi varaa.

 

Olettaen että tarkoitat "joka paikassa samalla tavalla" isompaa aluetta kuin Suomi,niin näinhän se taitaa olla IFR liikenteen osalta.

 

Eroja VFR liikenteen osalta löytyy ja paljon,siksi aloitin jankutuksen suoraan reitille jne.

 

Eri maat pitävät kiinni kynsin ja hampain omista poikkeussäännöistään.

[Boris Grahn 0]

Olettaen että tarkoitat "joka paikassa samalla tavalla" isompaa aluetta kuin Suomi,niin näinhän se taitaa olla IFR liikenteen osalta.

 

Eroja VFR liikenteen osalta löytyy ja paljon,siksi aloitin jankutuksen suoraan reitille jne.

 

Eri maat pitävät kiinni kynsin ja hampain omista poikkeussäännöistään.

 

Tarkoitin todellakin laajempaa aluetta ja IFR puoli onkin aika hyvin hanskassa ynnä lentäjätkin tyypillisesti keskimäärin kai kokeneempia. Siis IFR on melko järjestäytynyttä toimintaa, joka perustuu pitkälti mittareihin, tutkiin yms., jotka taas todellisuudessa varsin harvoin pettävät.

 

"Mark I Eyball" on ihan kätevä olemassa, mutta ensinnäkään se ei kaiken aikaa ehdi joka paikkaan ja jos keskus, jonne se raportoi, ei ole ajan tasalla, voi hyvinkin syntyä ongelmia. Keskuksella tarkoitan sekä omistajan aivoja että mahdollista lennonjohtoa.

 

Huonosti lentonsa valmistellut ja kehnosti kommunikoiva visuaalipilotti onkin mielestäni suurempi riski kuin IFR-pilotti konsanaan. Ison matkustajakoneen kippari saattaa tietenkin kerralla saada hengiltä enemmän ihmisiä kuin 2-paikkaisen mopocessnan ohjaaja, mutta kummassakin tapauksessa ohjaajalla on pelissä yksi - ja vain yksi - oma henki. Se jos menee, on mennyt kaikki!

 

Kaikenlainen nurkkapatriotismi pitäisi ilmailun radiofraseologiasta kitkeä kerralla ja juurineen! Esim. EU voisi raivata tietä mielummin tässä asiassa, kuin soutaa ja huovata jonkin pahuksen "kurkkudirektiivin" kanssa - nih!

[Jouni Laukkanen 55]

Mistä tuli mieleen, että Olle voisi Ulko-Suomen edustajana tehdä meille kaikille palveluksen kertomalla näistä eri maiden VFR-erikoisuuksista. Näytti esimerkeissä olleen aika monta erikoisempaa maata ja menetelmää.

 

Kavereiden, jotka ovat kiertäneet elämänsä aikana muutakin kuin tahkoa, kokemuksista kannattaa aina oppia. Bonuksena Ollen tutkivan pienkonematkailijan asenne on mainio.

 

Omat kokemukset rajoittuvat lähinnä Viroon ja Ruotsiin. Erikoisin on ollut Tallinnan kentän laskeutumismaksut, joissa leijonanosan otti pakollinen reilun 100 metrin bussikuljetus platan poikki lentoasemarakennukseen.

[Jouni Laukkanen 55]

Suomalaisten omissa "VFR-ilmailun kansallisista erityispiirteistä" kummallisin on mielestäni ADIZ.  Tämä aiheuttaa paljon mielestäni aivan turhaa työtä kaikille asianosaisille.

[Mikko Maliniemi 5]

Totta, vaikuttavia asioita voi olla paljonkin, mutta tässä minun "testissäni" koneet olivat kaikki jo miltei näköetäisyydellä, joten etäisyys ei liene primäärinen vaikuttava tekijä. 

 

Jankkaanpa nyt vieläkin samaa asiaa... Vaikka se kone olisi vieressä ja sinä kuulet sen puheen skannerillasi huonosti, se ei tarkoita sitä, että torni kuulisi omilla laitteillaan sen puheen huonosti. Ellet mitään ihan ammattilaiskuuntelulaitetta ole ostanut, niin sillä et ikäpäivänä saa samaa kuuluvuutta, kuin oikeilla radioilla. Koneen radion lähetysteho tjsp. voi olla heikohko, mutta kyllä se torni sen kuulee riittävän hyvin silti. Niillä kun on vähän parempi antennilaitteisto, kuin siinä sinun skannerissasi. Ja sama toisinpäin. Jos sinä et kuule maassa sitä tornia selkeästi, kone kyllä kuulee. Sillä kun on sellainen pieni etu, kuin korkeus taskussaan, skanneriasi parempien antennien lisäksi... Jos torni kuulee koneen huonosti, se pyytää konetta toistamaan ja tarvittaessa mainitsee huonosta kuuluvuudesta. Tällaisia tilanteita ei kyllä radiossa hirveän usein kuulu... Voinet siis olla huoleti, vaikka et skannerillasi keskustelusta selvää saisikaan 

 

Nimim. aika paljon skanneria kenttäalueillakin kuunnellut ja huonoa kuuluvuutta kironnut, mutta ei kovin montaa missausta todistanut.

[Olle Sälgmark 2]

Suomalaisten omissa "VFR-ilmailun kansallisista erityispiirteistä" kummallisin on mielestäni ADIZ.  Tämä aiheuttaa paljon mielestäni aivan turhaa työtä kaikille asianosaisille.

 

Ruotsin erikoisuus tietääkseni ainutlaatuinen maailmassa.VFR reitille pitää olla pisteet enintään 100Nm tai 30 minuutin lentoaika,et siis voi jättää plaania esim ESOW DCT ESMQ.

 

Lennonsuunnittelukeskuksen,FPC, selitys asiaan on että systeemi ei ota sitä vastaan,mahdottomuus.

Kauan sitten minun piti huikuilla päissä pisteissä radioon,sitä ei enää tarvi tehdä.

 

Täysin tarpeeton käytäntö,ongelmia jokaisen ulkolaisen koneen kanssa.

 

Puhumatta edes enempää poikkeavasta R-alue lennosta..........Tämä systeemi mielestäni hyvä,lentäjät eivät vain opi.

[Olle Sälgmark 2]

Mistä tuli mieleen, että Olle voisi Ulko-Suomen edustajana tehdä meille kaikille palveluksen kertomalla näistä eri maiden VFR-erikoisuuksista. Näytti esimerkeissä olleen aika monta erikoisempaa maata ja menetelmää.

 

Kavereiden, jotka ovat kiertäneet elämänsä aikana muutakin kuin tahkoa, kokemuksista kannattaa aina oppia. Bonuksena Ollen tutkivan pienkonematkailijan asenne on mainio.

 

Omat kokemukset rajoittuvat lähinnä Viroon ja Ruotsiin. Erikoisin on ollut Tallinnan kentän laskeutumismaksut, joissa leijonanosan otti pakollinen reilun 100 metrin bussikuljetus platan poikki lentoasemarakennukseen.

 

Kiitos vaan Jouni tarjouksesta ja tittelistä.

 

Sieltä Suomesta löytyy toki paljon väkeä jotka kiertäneet Eurooppaa enemmän kuin minä lyhyellä harrastetaipaleellani.

 

Ei kestä edes painomustetta kaikki tarinat.

 

Joka reissulla on oppinut jotain ja on sanut nauraa.

 

EETN  handlig:ista samaa mieltä,minua eivät onnistuneet ryöstämään ikinä,syystä että......

Luulen että maksoit pilottina turhaan tämän kuljetuksen,näin tekivät muillekin,samoin monen muun homman kanssa.

[Christian Kurkio 0]

Oliko Ruåtsissa vielä käytössä omat radioaakkoset? (siis ei mallia ICAO)

[Olle Sälgmark 2]

Oliko Ruåtsissa vielä käytössä omat radioaakkoset? (siis ei mallia ICAO)

 

On,hyvä huomio.

 

Älytöntä tämäkin,luulisi olevan parempi lontooksi mutta ei käy jos muuten väännät Ruotsia.

 

siguderikkallemartinludvig

 

olle helge.......

[Erkki Pulkkinen 0]

Ei noilla ruåttin kielen aakkosten käytöllä ole haittaa, jos jaksolla ymmärtää ruotsia niin silloin varmaan osaa ruotsipoikien nimetkin.

 

Kun käytetään kotimaan kieltä ja kuullaan ummikon tulevan jaksolle, suosittelisin vaihtamaan englanniksi, jos se vain on mahdollista.

Tämä hyvä tapa painui mieleeni Ranskassa kun tiesi että ympärillä on paljon liikennettä ja keskusteluista ei ymmärtänyt mitään.

[Olle Sälgmark 2]

Ei noilla ruåttin kielen aakkosten käytöllä ole haittaa, jos jaksolla ymmärtää ruotsia niin silloin varmaan osaa ruotsipoikien nimetkin.

 

Kun käytetään kotimaan kieltä ja kuullaan ummikon tulevan jaksolle, suosittelisin vaihtamaan englanniksi, jos se vain on mahdollista.

Tämä hyvä tapa painui mieleeni Ranskassa kun tiesi että ympärillä on paljon liikennettä ja keskusteluista ei ymmärtänyt mitään.

 

Yhtyen ylläolevaan.

 

Juu,ei oo haittaa.....

 

Silti tavataan kaikki NDB/VOR majakat lontooksi,rekisteritunnusta ei vaan voi.

 

Suomessakin voitaisiin käyttää suomenpoikien nimiä ihan hyvin.

[Håkan Sandberg 5]

Normaalisti ainakin niillä koneilla joilla olen lentänyt oma ääni kuuluu kuulokkeista ja siitä voi ja pitääkin tarkastaa miten se kuuluu muille. Tuossahan on lähetyksen jälkeen komponentteja joissa äänen taso voi heiketä, mm. intercom ja radio itsessään.

 

Juu

Myötäkuuntelu antaa hyvän kuvan siitä miten lähetys toimii. Mikin jaki on usein hapettunut. Pieni pyyhkäisy karhuntassulla ja tippa CRC:tä pitää mikin tyytyväisenä. Lisäksi mikin puomi usein valuu, eikä sitä kaikki huomaa tohkeissaan. Jos lentää vanhojen konkareiden neuvoilla hiljaa ja matalalla, voi radioliikenteen unohtaa.

HS

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Jankkaanpa nyt vieläkin samaa asiaa... Vaikka se kone olisi vieressä ja sinä kuulet sen puheen skannerillasi huonosti, se ei tarkoita sitä, että torni kuulisi omilla laitteillaan sen puheen huonosti. Ellet mitään ihan ammattilaiskuuntelulaitetta ole ostanut, niin sillä et ikäpäivänä saa samaa kuuluvuutta, kuin oikeilla radioilla. Koneen radion lähetysteho tjsp. voi olla heikohko, mutta kyllä se torni sen kuulee riittävän hyvin silti. Niillä kun on vähän parempi antennilaitteisto, kuin siinä sinun skannerissasi. Ja sama toisinpäin. Jos sinä et kuule maassa sitä tornia selkeästi, kone kyllä kuulee. Sillä kun on sellainen pieni etu, kuin korkeus taskussaan, skanneriasi parempien antennien lisäksi... Jos torni kuulee koneen huonosti, se pyytää konetta toistamaan ja tarvittaessa mainitsee huonosta kuuluvuudesta. Tällaisia tilanteita ei kyllä radiossa hirveän usein kuulu... Voinet siis olla huoleti, vaikka et skannerillasi keskustelusta selvää saisikaan 

 

Ok, luovutan, kun en jaksa jankata samaa asiaa (ei tarvitse taputtaa, kiitos!).

 

Totean vain lyhkäisesti, että aika kirjavaa on tuo ulosanti eri piloteilla. En tarkoita nyt mitään ilmoituskaavojen noudattamisia, enkä laitteistoista johtuvaa, vaan yleisesti puheen selkeyttä siinä vaiheessa kun ääni lähtee ihmisen suusta. Tietenkin me olemme kaikki hiukan erilaisia, mutta jos ulosanti muistuttaa talviunilta heränneen karhun murinaa, niin parannettavaa on.

 

Ja Mikolle vielä: halpa leluhan tämä AR-108 on. Sellaisen vertailunkin tein, että sama kone, eri kuskit, lentojen aikaero vajaa puoli tuntia, myötätuuliosuudella ilmoitus suunnilleen samasta paikasta: toisen pilotin viesti oli aivan selkeä, toisesta sai hädin tuskin selvää (piti arvata). Ei siis laitteistosta johtuvaa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Ok, luovutan, kun en jaksa jankata samaa asiaa (ei tarvitse taputtaa, kiitos!).

 

Totean vain lyhkäisesti, että aika kirjavaa on tuo ulosanti eri piloteilla. En tarkoita nyt mitään ilmoituskaavojen noudattamisia, enkä laitteistoista johtuvaa, vaan yleisesti puheen selkeyttä siinä vaiheessa kun ääni lähtee ihmisen suusta. Tietenkin me olemme kaikki hiukan erilaisia, mutta jos ulosanti muistuttaa talviunilta heränneen karhun murinaa, niin parannettavaa on.

 

Ja Mikolle vielä: halpa leluhan tämä AR-108 on. Sellaisen vertailunkin tein, että sama kone, eri kuskit, lentojen aikaero vajaa puoli tuntia, myötätuuliosuudella ilmoitus suunnilleen samasta paikasta: toisen pilotin viesti oli aivan selkeä, toisesta sai hädin tuskin selvää (piti arvata). Ei siis laitteistosta johtuvaa.

 

Älä nyt vielä luovuta kun vasta ollaan pääsemässä vauhtiin. 

 

Niillä sun vertailemilla saman koneen piloteilla oli kummiski omat headsetit mukana ja toisella ihan paksat semmoset. 

 

 

No mun kokemuksen mukaan kun lentoonlähdössä olen juuri päästänyt piipperini kaikki valtaisat 160 kaakkia valloilleen, on tämä voiman ääni sen verran mikrofonin kalvoa hivelevä, että puhe ei kerrassaan saa sijaa. Liu'un aikana taas voi vaikka kuiskailla niin vastapuoli kuulee ihan hyvin. Paremmilla headseteillä tilanne voisi olla toisin.

 

Minäkin olen monesti verrannut koneiden lähetyksen audiota ja joillakin kuuluu, joillakin ei, joillakin kuuluu jopa änkytys ja läähätys erittäin selkeästi.

Olen joskus kysynyt hyvin kuuluneelta pilotilta mitä headsettia hän käyttää ja muodostanut käsitystä niiden laadusta, koska minun headsettini joutaisi jo paikallisten kaattisdyykkareiden keräilyn kohteeksi.

Siis onko porukoilla vertailevia tietoja markkinoilla olevien headsettien ominaisuuksista sekä mikrofonin että kuulokkeiden melunvaimennus-ominaisuuksista, jos on niin kertokaa.

[Olle Sälgmark 2]

Siis onko porukoilla vertailevia tietoja markkinoilla olevien headsettien ominaisuuksista sekä mikrofonin että kuulokkeiden melunvaimennus-ominaisuuksista, jos on niin kertokaa.

 

Vertailusta nyt tiedä,mutta hankin Lightspeed Zulu merkkiset erittäin edullisesti meille molemmille.

 

Sain melkein orgasmin kun aloin käyttämään,samoin hon kenen vierestä aamulla herään.

 

Ero tavallisiin iso,siis kuulokkeisiin.

 

Edit/Entiset olivat David Clark merkkiset ilman aktiivista vaimennusta.

 

 

[Tumi Hämäläinen 716]

 

Niillä sun vertailemilla saman koneen piloteilla oli kummiski omat headsetit mukana ja toisella ihan paksat semmoset. 

 

 

Samalla headsetillä mentiin.

[Mikko Murto 0]

Samalla headsetillä mentiin.

 

Utelias kun olen niin... mistä sait tietoosi käytetyt setit?

[Kalle Lindell 6]

On,hyvä huomio.

 

Älytöntä tämäkin,luulisi olevan parempi lontooksi mutta ei käy jos muuten väännät Ruotsia.

 

siguderikkallemartinludvig

 

Päästäisiinkö tästä sopivasti siihen, missä vaadittaisiin joku muu kielitaitomerkintä nykyisten määräysten mukaan kuin esim. englanti.

Eli pitäisi hankkia suomalaiseen kirjaan vaikka ruotsi(6)

Täällähän paikallinen viranomainen ei pysty sellaisia kokeita (vaikka kuinka on virkamiesruotsin taitoinen) järjestemään, saatika sitten esim. venäjä, joka taas on tietyilla lennoilla (tai voisi vapauttaa tietyista navigaattori-kuvioista) itäiseen naapuriin pakollinen.

 

 

[Samuli Pänttäjä 1]

Suosittelen tekemään passiiviluureista aktiiviset:

http://www.aircraftspruce.com/catalog/avpages/retrofit_kit.php

 

Voittanut testejä ja itselläni käytössä. Erinomainen kitti. Ja mikä parasta, nämä aktiiviluurit toimivat myös hyvin passiivisina. Jos kuuntelet musiikkia intercomista, niin sitten Boset. Tässä kitissä on kuullokkeiden taajuuskaistaa leikattu puheen taajuuksia suosivaksi, joten musiikki ei toistu hyvin.

[Antti Laukkanen 15]

Edit/Entiset olivat David Clark merkkiset ilman aktiivista vaimennusta.

 

Ja koska ainakin yhdet niistä ovat nykyään minulla, täytyy mainita ettet ihan huonoista luureista luopunutkaan. Ovat lennelleet tuossa aktiivisesti matkassa eikä ole ollut moitteen sijaa. Ne korvasivat puolestaan Håkanille menneet luurit, joten hyvinhän nuo kiertävät. Toivottavasti niistäkin sai vielä kelvolliset.

 

Mutta aihetta sivuten, tuossa meidän laitoksessa on ainakin toistaiseksi semmoinen nerokas radiomodifikaatio , että siihen on installoitu ICOM:n käsikapula (IC-A20) ulkoisella virransyötöllä. Se on kohtuullisen perso sähkölle, visuaalisesti vähän ikävä ja muutenkin tilaavievä, joten se voipi rikastuksen myötä joskus vaihtua vähän näppärämpään malliin. Nyt on tietysti niin, että tässä kyseisessä setissä ei ole myötäkuuntelumahdollisuutta ja se ärsyttää minua suunnattomasti. Menee oma monitooraus pieleen ja jää muutenkin aina sellainen fiilis, ettei lähetys varmaan mene mihinkään perille. Kun en ole suuri radioguru, kummastelen kuinka tuohon voisi moisen saada mukaan. Yritin googlailla vähän olisiko härpättimeen saatavilla esim. myötäkuuntelun mahdollistava headset-adapteri, mutta enpä vaan ihan heti löytänyt.

 

-A-

[Olle Sälgmark 2]

Ja koska ainakin yhdet niistä ovat nykyään minulla, täytyy mainita ettet ihan huonoista luureista luopunutkaan. Ovat lennelleet tuossa aktiivisesti matkassa eikä ole ollut moitteen sijaa. Ne korvasivat puolestaan Håkanille menneet luurit, joten hyvinhän nuo kiertävät. Toivottavasti niistäkin sai vielä kelvolliset.

-A-

 

Joo,ne oli hyvässä ja hellässä käsittelyssä.