Mersu löytyi merestä Keski-Norjassa

[Jonatan Hilska 12]

Messerschmitt Bf-109G-2 WNr.14649 on paikallistettu sukeltajien toimesta meren pohjasta Rørvik nimisessä paikassa. Hassua että kone on suoraan pystyssä, kuin tökättynä pohjaan. Todella hyväkuntoisen näköinen.

 

Uutisen mukaan taktinen tunnus on; "keltainen 3", yksikkö IV./JG 5 ja pakkolaskun ajankohta 24.3.1943.

http://www.adressa.no/nyheter/nordtrondelag/article1366357.ece

 

Näyttää siltä, että paras ilmailuhistorian tallentamisen "peliliike" on ollut laskeutua sotalentokoneenlla johonkin vesistöön.

 

Kunpa Suomenkin järvistä löytyisi joku vastaava löytö nykypäivänä

 

 

 

 

[Janne Saarijärvi 0]

Näyttää siltä, että paras ilmailuhistorian tallentamisen "peliliike" on ollut laskeutua sotalentokoneenlla johonkin vesistöön.

 

Toisaalta, toisaalta taas jälki vesilaskussa on yleensä aina pahempaa kuin maalle tehdyssä. Mutta toki vesilaskun tulokset jää paremmin vajaaälyisten tuhotöiden ulottumattomiin, vrt Lapin raadot, joita räjäyteltiin rauhan tultua. Toisaalta taas vesikään ei suojellut sitä ainakin kuvien mukaan todella hyväkuntoisena järvestä löydettyä Ju-52/3:sta, joka muutama kymmenen vuotta sitten nostettiin, ja myytiin romuksi..  :'(

 

Janne

[Pekka Holopainen 98]

Outoa, että kone säilyy hyvässä kunnossa? meressä eli suolaisessa vedessä. Sen kyllä ymmärtää, että esimerkiksi BW-372 säilyi yllättävän hyväkuntoisena makeassa vedessä ja suurelta osin vähähappisen mudan peitossa.

 

Pekka

 

[Martti Kujansuu 180]

Outoa, että kone säilyy hyvässä kunnossa? meressä eli suolaisessa vedessä.

 

Alumiini ei hapetu puhki ja laivaliikenne noin syrjässä ei hajoita runkoa.

[Topi Falkenberg 412]

Alumiini ei hapetu puhki ja laivaliikenne noin syrjässä ei hajoita runkoa.

 

Metallien galvaanisesta sarjasta ilmenee metallien jalousjärjestys. Epäjaloin metalli muodostaa galvaanisessa kennossa, vaikkapa merivedessä, anodin ja syöpyy. Jaloin metalli tulee vastaavasti katodiksi eikä syövy.

 

Yleisimpiä metalleja jalousjärjestyksessä, epäjaloimmasta jaloimpaan: Alumiini, sinkki, rauta, teräs, ruostumaton teräs ja kupari. Lentokoneen hylyssä alumiini alkaa galvaanisen sarjan mukaisesti kadota ensimmäiseksi, toisaalta sitä on eniten Mersun hylyssä. Pinta-ala vaikuttaa myös korroosionopeuteen. Suomen Ilmailumuseossa olevan Mersun raadosta voi havaita, että saksalaiset käyttivät koneissaan myös eriseoksista alumiinipeltiä, esim. siivet ovat vastustaneet korroosiota paljon paremmin kuin koneen keskirunko.

 

T:topi

[Guest nvauras]

Yleisimpiä metalleja jalousjärjestyksessä, epäjaloimmasta jaloimpaan: Alumiini, sinkki, rauta, teräs, ruostumaton teräs ja kupari. Lentokoneen hylyssä alumiini alkaa galvaanisen sarjan mukaisesti kadota ensimmäiseksi, toisaalta sitä on eniten Mersun hylyssä. Pinta-ala vaikuttaa myös korroosionopeuteen. Suomen Ilmailumuseossa olevan Mersun raadosta voi havaita, että saksalaiset käyttivät koneissaan myös eriseoksista alumiinipeltiä, esim. siivet ovat vastustaneet korroosiota paljon paremmin kuin koneen keskirunko.

 

Eikö kaikki lentokoneissa käytetty alumiini ole jotain alumiiniseosta? Alumiinia on käsittääkseni käytetty puhtaana vain pinnoitteena suojaamaan korrodoitumiselta? Olisiko syy Suomen Ilmailumuseon Mersun erilaiseen korroosiokestävyyteen kaksi erilaista alumiiniseosta, esim. rungossa alumiini-kuparia tai muuta seosta, jossa metallit ovat kauempana toisistaan galvaanisessa sarjassa ja siivissä taas metalleja jotka ovat jaloudeltaan lähempänä toisiaan? Tällöin rungossa esiintyy dramaattisempaa galvaanista korroosiota, erityisesti meriveden korroosiota kiihdyttävässä ympäristössä? Jos kone olisi merivedessä hamaan ikuisuuteen, olisiko lopulta jäljellä enää seosmetalli ja kaikki alumiini olisi liuennut pois?

 

Pahoittelen jos menee liikaa aiheesta! Lentokonemetallit kiinnostavat, erityisesti niiden korroosiokäyttäytyminen!

[Topi Falkenberg 412]

Eikö kaikki lentokoneissa käytetty alumiini ole jotain alumiiniseosta? Alumiinia on käsittääkseni käytetty puhtaana vain pinnoitteena suojaamaan korrodoitumiselta? Olisiko syy Suomen Ilmailumuseon Mersun erilaiseen korroosiokestävyyteen kaksi erilaista alumiiniseosta, esim. rungossa alumiini-kuparia tai muuta seosta, jossa metallit ovat kauempana toisistaan galvaanisessa sarjassa ja siivissä taas metalleja jotka ovat jaloudeltaan lähempänä toisiaan? Tällöin rungossa esiintyy dramaattisempaa galvaanista korroosiota, erityisesti meriveden korroosiota kiihdyttävässä ympäristössä? Jos kone olisi merivedessä hamaan ikuisuuteen, olisiko lopulta jäljellä enää seosmetalli ja kaikki alumiini olisi liuennut pois?

 

Pahoittelen jos menee liikaa aiheesta! Lentokonemetallit kiinnostavat, erityisesti niiden korroosiokäyttäytyminen!

 

Moi Noora,

 

Varmasti kaikki lentokoneissa käytetty alumiini on jotakin alumiiniseosta. En tiedä pinnoitetaako alumiinilla toisia metalleja, kuten esim. sinkityksessä tai kromauksessa tehtään. Alumiinin korroosion kestävyys tavallisessa lämpötilassa ja normaaleissa olosuhteissa on hyvä, mutta heikotkin hapot, emäkset ja myös merivesi syövyttävät sitä hitaasti mutta varmasti. Hiottu alumiini muodostaa ilmassa nopeasti pintaansa oksiidikerroksen, joka suojaa metallia syöpymiseltä.

 

Alumiiniseoksia on useita erilaisia, eikä niitä ainakaan tällaisen tavallisen hepun ole helppo tunnistaa toinen toisistaan. Osa on helposti hitsattavia, osa ei ilman erityistoimenpiteitä, toiset taipuvat hyvin kun toiset laadut taas katkeavat heti taitoskohdasta. Jotkut seoksista taas soveltuu hyvin erilaisten valuosien tekoon, moottorin "kiinnitysrauta" on hyvä esimerkki valetusta Mersun alumiiniosasta. Siivet museonkin hylyssä on ehkä valmistettu meri-/duralalumiinista -siis samanlaisesta materiaalista kuin alumiiniveneetkin tehdään- poislukien jälkeenpäin tehty korjaus toisen siiven etureunassa jossa korroosio on muuttanut vaihdetun levyn rungon kaltaiseksi pitsimäiseksi harsoksi. Viimeiseksi varmasti jäisi jäljelle bakeliittia ja päälystetyt sähköjodot.

 

En tiedä miksi paikallinen vähäsuolainen murtovesi tuntuu kohtelevan merialueidemme hylkyjä melko hapettavasti, vertaa museon Mersua norjalaisten videossa olevaan, tai Trukin saaren vesissä oleviin Tyynenmerenhylyistä nähtyihin kuviin. Ehkä kyseessä on vain näköharha, voi olla että norjalaistenkin Mersu on museoon asti raahattuna paljon hapettuneemman näköinen.

 

T:topi

 

jk.

 

Seija Meskanen tietää alumiineista:

− Pii alentaa sulamislämpötilaa ja parantaa ratkaisevasti valuominaisuuksia. Lisäämällä vielä

magnesiumia saadaan karkenevia seoksia, joiden korroosionkestävyys on hyvä.

− Kupari tekee seokset karkeneviksi ja lisää lujuutta ja kovuutta.

− Magnesium lisää lujuutta ja kovuutta sekä korroosionkestävyyttä esim. merivedessä, parantaa

lastuttavuutta ja hitsattavuutta sekä aikaansaa hyvän ulkonäön anodisoitaessa.

− Sinkki lisää lujuutta ja kovuutta ja yhdessä magnesiumin kanssa käytettäessä saadaan itsekarkenevia,

lujia seoksia.

 

http://valuatlas.net/tietomat/docs/vtp_mat_alumiinit.pdf

 

[Guest nvauras]

Kiitos Topi selvennyksestä ja linkistä!

 

Olisi tosiaan kiva tietää miksi Itämeri on syövyttävämpi - toisaalta vedenalaiskuvista ei tosiaan ehkä näe koko totuutta (alumiini voi ollakin syöpyneempää kuin miltä näyttää)..

[Juha Klemettinen 28]

Olisi tosiaan kiva tietää miksi Itämeri on syövyttävämpi - toisaalta vedenalaiskuvista ei tosiaan ehkä näe koko totuutta (alumiini voi ollakin syöpyneempää kuin miltä näyttää)..

 

Näin taisi käydä Ilmailumuseonkin MT-208:n kanssa. Noston jälkeisissä kuvissa osat näyttävät paljon parempi kuntoisilta, kuin mikä sitten oli totuus kun osia alettiin puhdistamaan ja pesemään.

Juha

[Guest nvauras]

Tietty varmaan vaikuttaa myös siirrettiinkö osat noston jälkeen suoraan makeavesialtaaseen suolojen poistoon vai ennättivätkö osat kuivua tässä välissä? Ja jos kuivuivat, niin kuinka kauan olivat kuivuneina ennen uudelleen kastelemista? Ainakin rauta murenee käsittämätöntä vauhtia jos suoloja ei liuoteta pois ennen raudan kuivumista.

[Martti Kujansuu 180]

Olisi tosiaan kiva tietää miksi Itämeri on syövyttävämpi.

 

Mikä on Keski-Norjassa tyypillinen veden lämpötila verrattuna Suomenlahteen? 1985-2008 aikana Turun alueen pintaveden keskilämpötila oli 7,9 astetta, kun taas Barentsinmerellä vastaava lukema näyttäisi olevan 3-4 astetta.

[Topi Falkenberg 412]

Mikä on Keski-Norjassa tyypillinen veden lämpötila verrattuna Suomenlahteen? 1985-2008 aikana Turun alueen pintaveden keskilämpötila oli 7,9 astetta, kun taas Barentsinmerellä vastaava lukema näyttäisi olevan 3-4 astetta.

 

Altavuonossa meriveden vuotuinen keskilämpötila on ollut vuosien 1980-2003 aikana 5.81 astetta. Ehkä Suomen matalissa rannikkovesissä korroosionopeutta kiihdyttää allokon aiheuttama veden virtausliike. Itämeri on tunnetusti vähähappinen, mutta museon Mersuhan oli melko matalassa "hapekkaassa" vedessä ja jäiden liike on sitä myös luultavasti talvisin murjonut.

 

Topi

[Topi Falkenberg 412]

Näin taisi käydä Ilmailumuseonkin MT-208:n kanssa. Noston jälkeisissä kuvissa osat näyttävät paljon parempi kuntoisilta, kuin mikä sitten oli totuus kun osia alettiin puhdistamaan ja pesemään.

Juha

 

Niin ja etenkin kun niitä jouduttiin puhdistamaan aika rankasti mekaanisesti, pesukin jouduttiin ennen makeavesikylpyä tekemään vähintään paloletkua ja osin jopa painepesuria avuksi käyttäen. Käsittelyvaurioita syntyi varmasti myös siitä, että osat painoivat alkuperäiseen verrattuna kaksin- tai jopa kolminkertaisesti ennen kuin kaikki koloihin kertynyt hiekka ja muta saatiin puhdistetuksi.

 

Topi

[Juha Lampi 270]

Kävi mielessä kreisi ajatus: olisikohan näiden hylkyjen käsittelyssä minkäänlaista hyötyä sähköisestä korroosionestosta, eli hylyn metallirakenteiden pelkistämisestä elektrolyyttisesti? 

 

T. nimim. "Realkaloidaanhan betoniakin"