Lentohuolto Oy

[Juha Ritaranta 955]

Äkkiä lukaistuna Jounin ansiokkaaseen listaan pari kommenttia.  Koneluettelosta puuttuu ainakin Cessna 320F OH-CNL, joka oli käytössä 1970 - 73. Silläkin tehtiin mm Maanmittaushallituksen kartoituslentoja. Se myytiin Espanjaan, näin koneen Sevillan kentällä joskus 80-luvun lopulla, ja siinä oli silloinkin kameravarustus kiinni (siitä arvasin, että kyse on samasta yksilöstä).

Kuntek taisi olla joku eristysalan firma tjsp, sen omisti vissiinkin Ole Malmsten (Jorin poika). Muistaakseni Malmsten ja Kurhela sitten perustivat Airwings Oy:n, ja saattoipa siinä olla Missonenkin osakkaana ainakin Olen kuoltua vuonna 1982. Sitä en enää muista tarkkaan miten Siimes Aviation ja Airwings yhdistyivät ja ostivat Kone Oy:ltä Kone-Airin, jonka jälkeen koko homman nimeksi tuli Euro-Flite. Sillä aikaa toisaalla Wihuri oli ostanut Jetfliten, ja vähän sen jälkeen osti myös Euro-Fliten, joka jatkaa edelleen Jetfliten aputoiminimenä ambulanssilentohommissa. Varmaan tuli kaikille selväksi?

 

Ramin Ilpo voisi muuten listata tähän rahtilentäjäkollegoitaan Wihurin/Lentohuollon/Finnwingsin/Lumiahon/Siimes Aviationin ajoilta, ja miksei muutakin henkilökuntaa?

[Jouni Laukkanen 65]

Äkkiä lukaistuna Jounin ansiokkaaseen listaan pari kommenttia.  Koneluettelosta puuttuu ainakin Cessna 320F OH-CNL, joka oli käytössä 1970 - 73.

 

Ramin Ilpo voisi muuten listata tähän rahtilentäjäkollegoitaan Wihurin/Lentohuollon/Finnwingsin/Lumiahon/Siimes Aviationin ajoilta, ja miksei muutakin henkilökuntaa?

 

Korjattu. Tuota listaa on kasattu pitkän ajan kuluessa, että siellä on pakko olla muitakin puutteita/virheitä oman huolimattomuuteni takia. Apuna on luonnollisesti käytetty Ritaranta Sr. & Mäkisen teosta omien arkistojeni ohella.

 

Lista noista lentäjistä olisi myös minusta erittäin mielenkiintoinen.

[Osmo Jalovaara 188]

Lentohuollolla on varsin mielenkiintoinen historia jo 50-luvulta, jonne asti vain harvojen tällä palstalla esiintyvien henkilöiden muisti ylettyy. Kirjoitan tätä Silverstonen radalla, missä alkavat huomenna taitolennon maailmanmestaruuskisat, enkä voi tarkistaa moniakaan tietojan lähteistäni.

Lentohuollon toimitusjohtaja 50-luvulla oli varatuomari Roland Freund, joka muistaakseni tuli sinne Suomen Vanutehtaalta. Herrasmies kiireestä kantapäähän. Lentäjinä toimivat 50-luvun toisella puoliskolla ainakin Paavo Torkkola, "Roope" Bollström, "Ville" Korttila, Tapio Mäntynen ja Seppo Saario. Sepolta kannattaisi kysellä sen ajan historiasta.

Mitä koulutukseen tulee, tulkoon tässä mainituksi yksi hieman teeman ulkopuolella tapahtunut kurssi. Se oli Aeron Ilmailuopistossa pidetty mittarilentokurssi keväällä 1966. Kurssi järjestettiin lähinnä opiston henkilökunnan työllistämiseksi, mutta se tuotti lukuisia mittarilentokelpuutuksia ja myöhemmin karriäärejä niin Finnairilla kuin muissakin suomalaisissa lentoyhtiöissä. Kurssi käsitti 105 oppituntia, 20 tuntia uudella Debonairilla OH-BDA ja 24 tuntia link-trainerilla. Kurssin hinta oli 1500,- silloista markkaa, 2500-3000 euroa nykyrahassa. Lennonopettajina toimivat "Linkku" Pakarinen ja Aimo Ahjolinna. Oppilaita oli 20, joiden joukossa mm edellä mainitut Kuokkanen ja Erpilä. Itse olin yksi oppilaista. Valitettavasti olen kadottanut osanottajalistan, mutta joku varmasti muistaa lisää. Tämä oli tietääkseni ensimmäinen näin laaja Suomessa järjestetty mittarilentokurssi, joka ei ollut osa lentoperämieskurssia.

Täytyy kaivella vanhoja papereita, kun olen takaisin Suomessa.

 

OJ

[Juha Ritaranta 955]

Lennonopettajina toimivat "Linkku" Pakarinen ja Aimo Ahjolinna. Oppilaita oli 20, joiden joukossa mm edellä mainitut Kuokkanen ja Erpilä. Itse olin yksi oppilaista. Valitettavasti olen kadottanut osanottajalistan, mutta joku varmasti muistaa lisää. Tämä oli tietääkseni ensimmäinen näin laaja Suomessa järjestetty mittarilentokurssi, joka ei ollut osa lentoperämieskurssia.

Täytyy kaivella vanhoja papereita, kun olen takaisin Suomessa.

 

OJ

 

Kaivele ihmeessä, mielenkiintoista. Sen verran uskallan epäillä, että kyseessä ei kuitenkaan ollut tuolla aikaisemmin mainittu Leo Kuokkanen, joka ymmärtääkseni hankki mittarilentokelpuutuksen meidän kurssia vuotta tai kahta aiemmalta WAOL:n kurssilta. Olisiko kyseesä ollut Kauko Kuokkanen, ei tietääkseni sukua Leksalle?

[Jouni Laukkanen 65]

Lentohuollon toimitusjohtaja 50-luvulla oli varatuomari Roland Freund, joka muistaakseni tuli sinne Suomen Vanutehtaalta. Herrasmies kiireestä kantapäähän. Lentäjinä toimivat 50-luvun toisella puoliskolla ainakin Paavo Torkkola, "Roope" Bollström, "Ville" Korttila, Tapio Mäntynen ja Seppo Saario. Sepolta kannattaisi kysellä sen ajan historiasta.

 

Lennonopettajina toimivat "Linkku" Pakarinen ja Aimo Ahjolinna.

 

Bollströmin etunimi lienee ollut Paavo ja Pakarisen Erkki. Näin ulkomuistista. Kun vielä muistaisi, mistä Linkku lisänimensä oli saanut.

 

Cessna 195 -kaluston hankkimiseen saatu lisärahoituksen mahdollisuus selittynee tuolla varatuomari Freundin asemalla.

[Guest erkkikorpela]

Tietoa tulee ovista ja ikkunoista. Kävin tänään jututtamassa Aaltion veljeksiä Viliä ja Erkkaa, jotka olivat mukana Lentohuollossa aivan alusta lähtien. Samalla selvisi, että historiaa Lentohuollon alkutaipaleelta on tutkittu ja tallennettu jonkin verran (eikä ihan vähän). Perästä kuuluu.

 

Myös palstalle on tullut uutta tietoa, ja kokonaisuus alkaa hahmottua paremmin ja paremmin. Päivitän avausviestiin tiivistelmän 50-60-70-lukujen tapahtumista. Kiitos taas kaikille ja aivan erityisesti Jounille, jonka tekstiä olen hyödyntänyt sumeilematta.

 

[Jouni Laukkanen 65]

Haastattelin tuossa vanhaa tuttavaani, joka aikoinaan opetti minulle raskaan kannus-Cessnan saloja.

 

Hän oli mennyt vuonna 1962 A2-kurssille Lentohuoltoon ja jäänyt sinne töihin tekniikkaan, hommaten lopulta B1-lupakirjan. Ensimmäisellä kurssilla oli ollut sellaisia nimiä kuten Esa Hakkarainen (lennonjohtaja ja An-2:n omistaja Rovaniemeltä), Retu Saarnivaara (TiedLLv:n MiG-pilotti) ja Harro Erofejeff (kaikkihan Jeffin tietää!). Myös lopulta Kanadaan päätynyt Kari Oksanen oli kurssilla.

 

Tämän jälkeen tuttavani kortteerasi seurassa, johon kuului muita Lentohuollon duunareita, kuten helikoperipilottina tunnettu Pauli Saarenpää ja tähtärinä 50-luvun kartoituslennoilla uransa aloittanyt Rami Paukola, joka päätyi lopulta Kultakuokan tähtäriksi Kar-Airille.

 

Lentohuollon vakinaisina ohjaajina tuolloin olivat jo edellä useampaakin kertaan mainitut Seppo Mäkelä, Aimo "Aikku" Ahjolinna, lentokapteeni Paavo Torkkola sekä Leo Hietamäki. Freelancer-ohjaajien hommia hoitivat myös poliisi ja ex-hävittäjälentäjä Olli Riekki, liikennelentäjä evp. Mikko Vanhala ja ent. Helsinki-Vantaan lentoaseman päällikkö Heikki "Hese" Helkamo.

 

Kuten jo edellä kävi ilmi, elettiin lopun aikoja sanomalehtikuljetusten suhteen. Paremmalla säällä lennettiin C195:lla, koska se soveltui vain ns. kesä-IFR:ään, huonommassa kelissä Aero Commanderilla (OH-ACA). Lentokuljetuksia hoidettiin lähinnä Lahteen, Hämeenlinnaan, Turkuun, Poriin ja Tampereelle. Paikkoihin, joihin ei päässyt laskeutumaan, pudotettiin lehdet koneesta juuttisäkissä.

 

Hämeenlinnassa lehdet pudotettiin joko Paavo Torkkolan sukutilalle tai erääseen toiseen paikkaan kaupungin pohjoispuolelle, jossa nykyinen moottoritie puhkaisee harjun (nimi ei muistunut mieleen). Lahdessa lehdet vietiin Hollolan lentokentälle, paitsi talvisin, jolloin ne oli pudotettava, koska kenttää ei aurattu.

 

Hollolan päässä toimi autokuljettajana Pika-Heikkinä tunnettu mieshenkilö. Hän oli jäänyt melko lyhytkasvuiseksi, arviolta alle 140 cm pitkäksi ja talvisin tämä piti ottaa huomioon. Pika-Heikin lyhyellä varrella oli vaikeaa kahlata puolimetrisessä hangessa. Niinpä lehdet haluttin pudottaa mahdollisimman lähelle autoa. Tällä kertaa oltiin matkassa C195:llä, ohjaajana Olli Riekki ja tuttavani pudotusmiehenä. Kun pilotti huikkasi "Nyt", lähti säkki koneesta. Se sattui osumaan tielle, josta se kimposi suoraan Pika-Heikin pakettivolkkarin takaovesta tavaratilaan. Tavaratilan etuseinään iskeytyessään säkki työnsi sen eteen. Lasti oli autossa itsestään, mutta kuski ei enää mahtunut ajajan paikalle!

 

Lehtikuljetusten loppumista ennakoi Etelä-Suomen kantatiestön paraneminen, jolloin lentorahdin nopeusetu alkoi kadota. Siihen saattoi vaikuttaa myös se, että pienoinen ahneus iski lentotoimintaan. Matkaan laitettiin ensin C195 marginaalikeleissä ja kun kone odotetusti palasi takaisin, laitettiin Aero Commander matkaan. Ilmeisesti Helsingin Sanomia laskutettiin lentotuntien, eikä urakan perusteella.

 

Näin siis tuttavani muistelujen mukaan.

 

Edit:

Ketjua luettuaan hän kommentoi vielä. Vuosina 62-65 LH:n kalusto jakaantui kahteen osaan: oli raskas pää eli Aero Commander ja 4 Cessna 195:sta sekä kevyt pää, alkeiskoulukoneina käytetyt 3x Cessna 140 (CSA, CSZ ja CSY). Mikkelin reitti kuulosti hänestä oudolta.

 

Täytyypä itsekin kaivella, mistä tieto Tervosen kirjaan oli tullut. Kirjan mukaanhan reitti oli ollut epäsäännöllinen, eikä kaikkina kesinä käytössä.

 

Reino Pätsi oli ilmavoimien mekaanikko, joka päivisin oli töissä ilmavoimien yhteyslentueessa Malmilla ja iltaisin roplasi siviilikoneita.

[Jukka Nisula 2 318]

Jounilta ja kumppaneilta aivan loistavaa työtä, kiitoksia. Olisiko "Linkku" Pakarinen saanut nimensä tästä Osmo Jalovaaran täällä foorumilla mainitsemasta lausahduksesta tai vaikkapa Link Trainerilla opettamisesta Kauhavalla -50-luvulla? Vai olisiko nimi kuitenkin vanhempaa perua jo sota-ajoilta? Varmasti joku tämänkin osaa varmistaa...

 

"1. Erkki "Linkku" Pakarinen,s.1921, kuollut 2007, lentomestari 4.6.50, 1.lk sot.mest. 13.2 56, eläkk. ilmavoimista 19.3.56. Lennonopettaja Aeron/ Finnairin Ilmailuopistossa, 1955-84.  Mieleeni ikuisesti jäänyt Linkun mittarilento-opetus:"Liike - vastaliike -odotus".

 

Ylläoleva lainaus alla on suoraan täältä: linkki

 

Lisää Pakarisen vaiheita sota-ajalta:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-ErkkiPakarinen2.html

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-ErkkiPakarinen.html

 

Jukka

[Guest wonderboy82]

Noita postikeikkoja isäni pääasiassa ilmeisesti lenteli, eli comanderilla ja c 195:silla, postia lennettiin määränpäähän ja en tiedä kuinka virallisesti otettiin matkustajia paluukyydillä ettei lennetty koneet tyhjinä...

[Guest erkkikorpela]

Mikkelin reitti kuulosti hänestä oudolta.

 

Täytyypä itsekin kaivella, mistä tieto Tervosen kirjaan oli tullut. Kirjan mukaanhan reitti oli ollut epäsäännöllinen, eikä kaikkina kesinä käytössä.

 

Google löytää tämmöisen tiedon: http://www.lansi-savo.fi/scripts/edoris/edoris.dll?tem=blogi2.tpl&blogentryid=430

 

Noita postikeikkoja isäni pääasiassa ilmeisesti lenteli, eli comanderilla ja c 195:silla, postia lennettiin määränpäähän ja en tiedä kuinka virallisesti otettiin matkustajia paluukyydillä ettei lennetty koneet tyhjinä...

 

Käsittääkseni ainakin vielä 50-luvulla kyytiläisiä otettiin jos tulijoita oli, ja heiltä sitten perittiin maksu perillä Malmilla. Yleislakon aikana 1956 olisi lentämistä ollut niin paljon kuin vain olisi ehtinyt tehdä. Myöhemminhän tuo on saattanut muuttua "virallisempaan" suuntaan.

[Guest vaiskiii]

KYllä tuo ovensuussa seisova pilotti vaikuttaisi olevan Korven Jukka  8)

jk. lisäisin vielä, että tuon enkunmaikan nimi tais olla Ellison

Enkunmaikan nimi oli Durk Ellison.  Durk teki aiemmin hommia myös Yleisradiolle ja oli myös radioamatööri suomalaisella kutsulla OH2ZAS.

EDIT – LISÄYS : 1998 Durk kirjoittaa jääneensä eläkkeelle ITT Data:sta (myöh. Alcatel), ostaneensa pienen farmin ja ryhtyneensä hoitelemaan mehiläisiä ja kasvattamaan Arctic Bramble (Rubus Arcticus L.) marjoja. Asui tosiaan 70-luvulla Lauttasaaressa ja sitten Vantaalla.

[Guest ilra11]

Oikein muistat, Ilpo. Tosin myöhemmin ajettiin suoraan Jyväskylää numerolla 931/932 jolloin Kuopio-Joensuu oli 911/912.

Oulun terävä oli mielestäni 965/966 ja tuo Helsinki-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi valtion posti 961/962. Pohjoisen postihan lähti menemään "ylöspäin" jo iltayöstä. Aamuyöllä oli sitten Lumiahon rahtien lähdöt.

 

Tervehdys taasen.

Tuo FW961/962 oli mielestäni FW967/968 muuten samaa mieltä.

Kaikkia lentäjiä en muista tällä hetkellä, mutta yritetään

FW:aikaan oli ainakin seuraavat Cargonautit: Sydänmaa P. Johansson A. Kuokkanen L. Järvi P. Huovinen T. Korpi P.Telaranta T. Ruosteinen E.

Siimes E. Ilano E. Saario P. Päivärinta P.Erpilä Rami I.+ useita muita.

 

Siimeksen aikaan ainakin seuraavat:Johansson A. Zitting J. Ilvessalo A. Saario J.Koljonen M. Aminoff B. Halonen E. Monet nykyisen ILL:n tarkastajat

Hakkarainen E.Aaltio V.Kurhela T.Sihvonen P.Kotkanen A-H.Rami I.+useita muita

Ilpo

[Guest erkkikorpela]

Ramin Ilpo voisi muuten listata tähän rahtilentäjäkollegoitaan Wihurin/Lentohuollon/Finnwingsin/Lumiahon/Siimes Aviationin ajoilta, ja miksei muutakin henkilökuntaa?

 

Ilpon vastausta odotellessa, listaan tässä sellaisia ohjaajia jotka ovat toimineet rahtikuvioissa Finnwingsillä, Finnaviationilla ja/tai Siimes Aviationilla välillä 1975-1985. Kaikki eivät siis välttämättä olleet yhtä aikaa aktiivipalveluksessa. Jotkut lensivät päätoimisesti, jotkut enemmän tai vähemmän satunnaisesti.

 

Vili Aaltio

Berndt Aminoff

Martin Blomqvist

Stig Degerth

Harri Erpilä

Esa Hakkarainen

Esko Halonen

Toivo Huovinen

Martti Hämäläinen

Eero Ilano

Antti Ilvessalo

Osmo Jalovaara

Arto Johansson

Heikki Jokinen

Pekka Järvi

? Kaleva (etunimi päässyt unohtumaan, vain jonkun kutsumanimen muistan)

Sven Karlsson

Matti Kepponen (Nurmela)

Markku Koljonen

Jukka Korpi

Antti-Heikki Kotkanen

Leo Kuokkanen

Taisto Kurhela

Pekka Lilja

Lars Lindell

Esko Pihlainen

Pekka Päivärinta

Ilpo Rami

Timo Reilamo

Tuomo Rissanen

Erkki Ruosteinen

Jukka Saario

Pekka Saario

Pertti Sihvonen

Esko Siimes

Pentti Sydänmaa

Jorma Talvinen

Timo Telaranta

Juha Zitting

 

Varmasti epätäydellinen lista... Sittenhän oli vielä RV Aviationilla omat ohjaajansa, ym. ym.

 

Tuo FW961/962 oli mielestäni FW967/968 muuten samaa mieltä.

 

Olet varmasti oikeassa.

 

Edit: menipä hienosti viestit ristiin Ilpon kanssa! 

Edit 2: lisäsin uudet nimet ja pistin sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen.

 

[Guest ilra11]

Niinpä meni.

Olisiko ollut Kalervo K. kuitenkin Oulun seudulta

Ilpo

[Osmo Jalovaara 188]

Allekirjoittanut lensi Siimeksellä kahtena kesänä 1985-86 (täytyy tarkistaa vuodet lentopäiväkirjasta kun olen takaisin Suomessa) lomatuurajana Navajoilla sekä satunnaisesti tilauskeikkoja muulloinkin.

 

OJ

[Jaakko Kuusisto 3]

Oliskohan ollut listamiehinä vielä ; Pekka Lilja, Aaltion Vili ja Kepponen/Nurmela Matti ?

[Arne Wallen 72]

Oliskohan ollut listamiehinä vielä ; Pekka Lilja, Aaltion Vili ja Kepponen/Nurminen Matti ?

 

Nurmela varmaankin Jaakko.Silloin Kepponen.

[Jaakko Kuusisto 3]

Nurmela varmaankin Jaakko.Silloin Kepponen.

 

Totta, korjasin ylle.

 

Sulle kepponen , mulle markka 

[Boris Grahn 0]

Enkunmaikan nimi oli Durk Ellison.  Durk teki hommia myös Yleisradiolle ja oli myös radioamatööri suomalaisella kutsulla OH2ZAS, asui Vantaalla.

 

Durk taisi alkujaan myydä lisämuistia IBM:n tietokoneisiin noin 30-40 % edullisemmin kuin Big Blue itse. Iso sininen kuitenkin kyllästyi tällaiseen kilpailuun ja siirsi hinnastossa desimaalipilkkua yhden pykälän vasemmalle, joten kilpailijan kauppa pysähtyi kuin seinään. Jossakin vaiheessa 70-luvun lopussa DE taisi asustaa Lauttasaaressa ja saman vuosikymenen alkupuoliskolla hän lensi Lappeenrannassa yhden kesän "Kaunis Veera" vesilentokonetta OH-CEG Star-Avialle. Pieni ja pätevä kaveri oli hän.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mihis ootte unohtanu oppi-isänne Martin Blomqvistin 

 

Sydiksellä ja Blunkalla oli eräällä kentällä ihan oma "huolto-yksikkönsäkin" vanha VW-kleinbus 

[Boris Grahn 0]

Mihis ootte unohtanu oppi-isänne Martin Blomqvistin 

 

Sydiksellä ja Blunkalla oli eräällä kentällä ihan oma "huolto-yksikkönsäkin" vanha VW-kleinbus 

 

Martinia en ole tavannut, mutta Koo Tuplawee oli säämiehenä Utissa ja lenteli lupakirjaakin samassa paikassa - siviilipuolella tietenkin. Sitten kun mummo oli muninut mamman, taisi K.W. hommata itselleen oman ja siinä lieka lyhetä sen verran, ettei aina ylttänyt edes pubiin asti.

[Guest westa5]

Tervehdys.

Taitaa Erkki Ruosteinen olla Martti Ruosteinen.

Tunnettiin nimellä  " Mara "

Lopetti rahtilennot ja siirtyi Lapin Rajavartiostoon

jossa lenteli Beaver OH-MVM  konetta.

Koneen päädyttyä Tikkakoskelle museoon  jatkoi

Martti helikopterilentäjänä.

                  terv Vesa

[Jouni Laukkanen 65]

Tervehdys.

Taitaa Erkki Ruosteinen olla Martti Ruosteinen.

Tunnettiin nimellä  " Mara "

Lopetti rahtilennot ja siirtyi Lapin Rajavartiostoon

jossa lenteli Beaver OH-MVM  konetta.

Koneen päädyttyä Tikkakoskelle museoon  jatkoi

Martti helikopterilentäjänä.

                  terv Vesa

 

Nyt jo edesmannyt Erkki oli ymmärtääkseni Maran veli, mutta kuitenkin ihan eri ihminen.

Eikös Antero Maapallo alias Antero Maanselkä ollut alunperin rahtikuskeja? Entäs milloin "Kojootti" Hämäläinen aloitti hommat? Mattiko oli etunimeltään, erotukseksi Martti-Hyeenasta?

 

http://www.solutek.fi/maanselka/saab340.html

[Juha Lampi 282]

Martinia en ole tavannut, ...

 

Olen maistellut martinia,

vodkamartinia - ravisteltuna, ei hämmennettynä

 

Ja asiaan: kiitokset näistä historioista! Liippaavat nuoruuden muistojain. Yksi ruotukaverinikin ilmavoimissa oli muudan J. Lumiaho

 

J. Pond

[Guest erkkikorpela]

Nyt jo edesmannyt Erkki oli ymmärtääkseni Maran veli, mutta kuitenkin ihan eri ihminen.

Eikös Antero Maapallo alias Antero Maanselkä ollut alunperin rahtikuskeja? Entäs milloin "Kojootti" Hämäläinen aloitti hommat? Mattiko oli etunimeltään, erotukseksi Martti-Hyeenasta?

 

Erkki ja Martti Ruosteinen olivat veljeksiä, kyllä. Erkki toimi 70-luvulla Lentohuollossa korjaamolla työnjohtajana ja lensi siinä sivussa, mutta siirtyi vähitellen enemmän ja enemmän lentohommiin, lopulta kokonaan.

 

Veljeksiä olivat myös Erkki ja Martti Hämäläinen! Erkki oli Hyeena. Martti eli Kojootti lenteli ehkä vuoden verran rahteja ja siinä puuhassa myös menetti henkensä 28.12.1986 OH-CDU:n kaputissa Liperissä.

 

Antero Maanselkä luullakseni lensi rahteja myös, mutta mielestäni vasta FA:ssa 80-luvulla.