Karjala takaisin

[Arne Wallen 72]

Niin, ettei kellään jäisi mieleen että asia olisi minulle tuntematon, vaariltani jäi Uudenkirkon Kirkkojärven rannalle tila, oli tuo Mikkovaari siitä katkera loppumetreille, isä taas nuorena siirtyi Viipurin maaseurakunnasta länteen pakon edessä.

Nuo Karjalan luonnonvarat, niistä ollaan montaa mieltä.

Asia on mielestäni vain loppuunkäsitelty jo rauhanehdoissa, eiköhän tuo näin ole kohdillaan, vahvempi voittaa ja päättää.

[Martti Kujansuu 180]

Joo, kuuluihan se Suomelle parikymmentä vuotta, niin kuin rauhansopimuksissa sovittiin, Tarto 1920 ja Moskova 1940.

 

Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 ja Tarton rauhalla vain vahvistettiin rajaviiva kahden uuden maan kesken. Viipuri ympäristöineen on ollut Suomen ja sen edeltäjien hallussa 1323-1721 ja 1812-1940 (398+128=526v.), Venäjän ja sen edeltäjien 1721-1812 ja 1940- (91+69=160v).

[Antti Laukkanen 15]

Joo, kuuluihan se Suomelle parikymmentä vuotta, niin kuin rauhansopimuksissa sovittiin, Tarto 1920 ja Moskova 1940. Ennen vuotta 1743 alue oli osa Ruotsia, ja sen jälkeenhän Kannas sekä Kyminjoen itäpuolinen osa nykyistä Kaakkois-Suomea on kuulunut pääsääntöisesti Venäjään. Ei se kyltti aikoinaan Viipurin laitamilla, jossa väitettiin sen stadin olevan vanha Venäläinen kaupunki, ollut kovin väärässä.

 

Toivottavasti kukaan venäjällä ei ala vaatimaan takaisin Turunrauhan rajoja.

 

Tämä nyt on siinä mielessä vähän semantiikkaa, että, kyllähän historia osoittaa Suomen sangen selkeästi olleen valtio valtiossa eli tuoreemmaltaan autonominen suuriruhtinaskunta Venäjällä vuodesta 1809, johon ns. Vanha Suomi liitettiin uudelleen vuonna 1812. Sitä ennen Suomi oli ruotsalainen suuriruhtinaskunta. Ei ihan pelkkä itäinen maakunta, vaan ainakin 1500-luvulta nimenomaan suuriruhtinaskunnan nimellä kulkenut maa-alue. Suomi ja Karjala erikseen on tunnettu historian alusta saakka ja on täysin selvää, että suomalaissukuiset kansat niitä alueita asuttivat esihistoriallisista ajoista saakka. Molemmat naapurit ovat aika myöhäisillä ajoilla tulleita valloittajia. Venäjä pyrkii isottelemaan tuhatvuotisella historiallaan, vaikka sen juuri oli Novgorodin kukistamisen jälkeen pelkkä pienehkö Moskovan ruhtinaskunta. Aika mielenkiintoista on katsella sen rajojen kehitystä vaikkapa tuosta kartasta:

 

http://www.personal.psu.edu/users/o/i/oim5001/img/russian_growth_1300_1796.jpg

 

Joka tapauksessa suomalaiset asuivat näillä alueilla esihistoriasta (ainakin 10000 vuoden takaa) vuoteen 1939 ja vielä tovin 1941-44.  1940 alueella suoritettiin Neuvostoliiton hyökkäyssodan toimesta etninen puhdistus, joka uusittiin sitten 1944 alkaen. Historian hämärissä hallitsijalla ei ollut suoranaisesti merkitystä kansan asuinsijoihin. 1940-luvulla tähän tuli muutos. Neuvostoliitto vaati alueet tyhjinä asukkaista ja jos joku hassu kommunisti sinne jäikin, Siperia oli tiensä. Lappalaisethan eivät olleet muuten mikään alkuperäinen asuttajakansa, vaan lähinnä kulkevista eränkävijöistä koostunut joukko, joka eli alkuasukkaiden kanssa alueilla rinnan. Tuoreimpien tutkimusten mukaan he tulivat sangen myöhäisessä vaiheessa jostain keskisestä Euroopasta pohjoiseen lähinnä Norjan länsirantaa kulkien.

 

Ero intiaaneihin, aboriginaaleihin ynnä moniin muihin alkuperäiskansoihin on joka tapauksessa siinä, että Suomesta tuli itsenäinen valtio, jonka rajat oli tunnustettu globaalisti. Itäisen naapurin kanssa oli pariin kertaan uudistettu hyökkäämättömyyssopimus, jonka kyseinen naapuri häikäilemättömästi ja tekaistuin syin rikkoi. Kyseisen valtion politiikan johtava perusajatus oli kommunistinen maailmanvalloitus (suuruudenhulluuden perusteesi), joka nyt onneksi kuitenkin meni pieleen. Kremlissä päätettiin vuonna 1927 tavoitteeksi rajan siirtäminen vähintään Kymijoelle. NL ajoi tavoitettaan määrätietoisesti eteen päin eikä sillä ollut taustalla mitään kaunishenkisiä, tai aidosti turvallisuuspoliittisia pyrkimyksiä vaan jälleen kerran ainoastaan itsekäs pyrkimys laajentaa valtakuntaansa. Minusta on hieman kyseenalaista jotenkin oikeuttaa tämä isomman oikeudella pullistelu, mutta itäisen naapurimme hanurin puhdistaminen kielitse ei ole tästä maasta vielä mihinkään hävinnyt.

 

Ja ne rauhansopimukset on Tarton jälkeen tehty pössykkä ohimolla. Tarton sopimustakin pidettiin kyllä häpeärauhana, mutta olipa se silti neuvottelemalla aikaan saatu, ja siinä mielessä ainoa itsenäisen Suomen rehellinen rajasopimus.

 

Viipurin vanhasta venäläisyydestä sen verran, että se on kaikesta huolimatta vanhalle suomalaisten kauppapaikalle ruotsalaisten toimesta perustettu linnakaupunki, joka on ollut varsinaista Venäjää 1721-1812, senkin Suuren Pohjansodan myötä, joka oli Venäjän kannalta hyökkäyssota ilman sodanjulistusta. Kun näiden kahden valtion nykyisen naapurimme välille ensimmäisen kerran vedettiin rajalinja 1323, Viipuri kuului jo silloin Ruotsiin. Käkisalmen läänin osalta riistetty Karjala on hieman erilainen tapaus. Joka tapauksessa kaikki sittemmin riistetyt alueet olivat II maailmansotaan asti vielä itänaapurissakin aivan selkeäsi tunnustettuja suomalaisalueita. Vanha venäläinen maa -filosofia on tuoreempaa hapatusta. Viipurista tiivistettynä, se siis kuului ennen toista maailmansotaa varsinaiseen Venäjään, ilman Suomen autonomiaa, kokonaiset 91 vuotta. Se on aika pieni osa kaupungin 700-vuotisessa historiassa.

 

Tämä ei ollut edelleenkään kannanotto Karjalan palautuksen puolesta.

 

-A-

 

EDIT: Martti ehti näemmä tässä nakutellesani tehdä samansuuntaisia laskelmia.

 

EDIT2: Koko leikin periaattelinen tausta piilee siinä, että Pietari Suuri perusti 1703 kyläpahasen täysin suomalaiselle alueelle saadakseen Venäjälle meriherruuden. Tämän sittemmin hieman kasvaneen kylän rakensivat pääosin suomalaiset omille perintömailleen ja omien esivanhempiensa luiden päälle. Suunnitelusta vastasivat pitkälti ranskalaiset ja italialaiset, materiaali roudattiin Suomesta (Virolahden graniitti, Ruskealan marmori). Tätä sinänsä kyllä upeaa kaupunkia puolustettaessa jopa kuvitteellisiltakin vaaroilta on tehty niin paljon vahinkoa, ettei sen korjaaminen onnistu koskaan.

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Tässä omituisempiakin asioita on tapahtunut. Neuvostoliiton hajotessa useanlaiset -istanit saivat itsenäisyyden, kun sellainen oli sopivasti tyrkyllä. Vain Karjalan asukkaat olivat niin taukkeja ( = suomensukuisia  ) tyyppejä etteivät ymmärtäneet erkaantua veli venäläisestä...

 

Herrat eivät halua nähdä asiassa piileviä mahdollisuuksia. Karjalan korpiin mahtuisi mukavasti vaikka parisataa tuhatta etnistaustaista maahanmuuttajaa tekemään duunia  ja alueliitoksen yksityiskohdat säädettäisiin luonnollisesti erityislainsäädännöllä. Automaattista Suomen kansalaisuutta ja suoraa pääsyä sossun luukulle ei ole mikään pakko antaa ilman vastinetta.

 

Voisivat rakennella myös vaikka ostoskeskuksia ja asuinalueita jonnekin sinne itäänpäin mm. Malmin lentokentän alueen sijasta...

[Pekka Holopainen 98]

Nimenomaan!!! Olisi mahtava veto Suomen johdolta, että ilmoitettaisiin julkisesti, että Karjala ei enää kelpaa meille, annetaan olla!

 

Kelpaammeko me karjalaiset?

 

[Risto Partanen 0]

Kelpaammeko me karjalaiset?

 

Totta hitossa mikäli passissa lukee Suomi-Finland 

[Pekka Holopainen 98]

Eiköhän suomen johto jo ensin Moskovan- sitten Väli- ja lopulta Pariisinrauhassa julkisesti ilmottanut että ei kelpaa.

 

Menetetty Karjala saadaan takaisin ainoastaan voittamalla tai häviämällä seuraava sota! Kolmatta kertaa ei varmasti enää tarjota tällaista todellisuutta missä elämme nyt.

 

T:topi

 

Hetken aikaa 1990-luvulla "portti oli auki", mutta tilaisuutta ei käytetty hyväksi. "Suomen herroilla" oli vielä selkä kumarassa itään päin. Nythän ne yhtä jäykästi kumartavat länteen tietämättä pyllistävänsä jälleen omalle kansalleen.

 

Edit: Mutta älkää käsittäkö minua väärin. En missään tapauksessa hyväksy sotaa minkään kansan maiden takaisinvaltaamiseksi. Sota ei koskaan ole ratkaisu mihinkään. Sillä ei voiteta mitään. Päinvastoin se juuri synnyttää näitä ongelmia, joista Karjalan riisto on eräs esimerkki.

 

Olen käynyt "isieni mailla". Siellä ne ennen niin viljavat ja puustoltaan muhkeat maat ovat edelleen. Kukaan ei niitä viljele tai hyödynnä millään tavoin. Asumatonta korpea koko seutu.

 

[Pekka Holopainen 98]

Eikös nämä lailliset perintömaat jo korvattu aikoinaan? http://www.histdoc.net/historia/korvaus.html

 

Korvauksena oli joko rahallinen hyvin alakanttiin arvioitu summa tai sitten "kylmä" maapläntti yleensä jostain raivaamattomasta korvesta. Yleensä siirtolaiset ("maahanmuuttajat") taisivat valita sen maapalan, koska se toinen vaihtoehto oli mitätön, ja menetti vielä nopeasti arvoaan sodan jälkeisessä nopeassa inflaatiossa. Karjalaisia vieroksuttiin monin paikoin "ryssinä" samaan tapaan kuin nyt vieroksutaan muualta maailmasta tulleita maahanmuuttajia.

 

Isäni, jolla oli maatila Soanlahdella, osoitettiin Vöyrin (Vörå) kuntaan pohjanmaalla, mutta sieltä tuli lähtö, kun eduskunnassa säädettiin erityislaki. Sen mukaan maata ei tarvinnut luovuttaa ruotsinkielisiltä alueilta. Niin tasa-arvoisia me suomalaiset olimme siihen aikaan omassa maassamme "med det svenska talande folket". "Miä tiijä miekii muussa tapauksessa puhusin suomee pohjalaasella korostuksella tai peräti jag skulle tala på svenska?"

 

Äitini ei muistaakseni tainnut saada edes mitään korvausta, koska hän oli sodan syttyessä niin nuori, että asui vielä vanhempiensa kanssa.

 

Pekka

 

[Vieras]

Voi näitä eilisessä eläjiä.   + bla bla

 

Juttusi ja logiikkasi tuntuvat kiihkosta päätellen varmasti oikeilta siltä kantilta mistä asiaa katsot. Mun näkökulmastani ne ovat täyttä potaskaa.

 

Mitä tekemistä intiaaneilla ja aboriginaaleilla on tämän asian kanssa? Ilmeisesti sinun logiikallasi samantyyppiset ongelmat pitäisi parantaa aina koko maailmassa yhtäaikaisesti tai sitten ei ollenkaan.

 

Jos ei voi tehdä isoja asioita, pitää tehdä pieniä asioita.

 

Ok. Karjalan palautuksen taloudellisiin merkityksiin en kehtaa ottaa yhtä reteesti kantaa koska faktaa on aika vähän tarjolla. Varmaa on ainoastaan se, että menoja olisi, mutta myös tuloja mm. luonnonrikkauksien muodossa vain yhden mainitakseni.

 

Ylläolevastakaan huolimatta en ole täysin palautuksen kannalla.

 

Kipein ongelma inhimillisestä näkökulmasta olisi varmasti Karjalan nykyasukkaiden häätäminen kodeistaan. Melkein 70 vuotta on kulunut ja toinen, ellei kolmaskin sukupolvi on jo menossa ja varmasti yhtä kipeältä se heistä tuntuisi tulla siirretyksi pois tai liitetyksi vieraaseen valtioon, kuin Karjalasta aikanaan evakuoiduista suomalaisistakin. Nykyiset asukkaat ovat myös varsin syyttömiä Neuvostoaikaisen hallinnon päätöksiin.

 

Kompromissi voisi olla yksinkertaistaa merkittävästi Suomen kansalaisten kulkua Karjalan tasavaltaan ja muuttaa lainsäädäntöä siten että suomalaisten maanomistus Karjalassa olisi huomattavasti helpompaa. Täten  esimerkiksi vapaa-ajan asuminen, "fiilistelymatkailu" ja muu turismi helpottuisi merkittävästi. Ehkä jopa jonkinlainen kaksikielisyys tai autonominen tasavalta olisi ääritapauksessa kelvollinen ratkaisu.

 

Mutta pitäkööt nykyiset asukkaat kotinsa.

 

[Juho Vastapuu 0]

V***u se mitään kuuluu kun ei aikanaan Suomi onnistunut sitä alueenaan säilyttämään. Säälittävää, stana.

 

3 vs. 10 nyt niin säälittävältä kuulosta kun niinkin hyvin pärjättiin 

 

Itse pidän Karjalaa (ihan sitä maaplänttiä) maksuna siitä että tilanteemme ei nykyään ole sama kuin Virolla, Latvialla ja Liettualla sekä muilla entisen Neuvostoliiton mailla 

[Mika B Virolainen 0]

Me mitään millään Karjalalla tehdä.

Mitä lunnonrikkauksia siellä muka on? Metsää ei voida semmoseks laskea, kun Suomen valtion rajojen sisälläkään oleva ei kelpaa tällä hetkellä. Venäjältä sitä ostetaan siksi, kun hinta on sopiva. Siirretään Karjalan metsät suomalaisten omistukseen, ja niidenkin metsien hinta pompsahtaa het'sillää....

Viipuri oli aikoinaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Aika hienoa. Mitähän se olisi nyt? Suomen ränsistynein ja rikollisin kaupunki? Eiköhän näissä omissakin ole ihan tarpeeksi..

[Antti Laukkanen 15]

Korvauksena oli joko rahallinen hyvin alakanttiin arvioitu summa tai sitten "kylmä" maapläntti yleensä jostain raivaamattomasta korvesta. Yleensä siirtolaiset ("maahanmuuttajat") taisivat valita sen maapalan, koska se toinen vaihtoehto oli mitätön, ja menetti vielä nopeasti arvoaan sodan jälkeisessä nopeassa inflaatiossa. Karjalaisia vieroksuttiin monin paikoin "ryssinä" samaan tapaan kuin nyt vieroksutaan muualta maailmasta tulleita maahanmuuttajia.

 

Jos se vaatimaton korvaus kateellistuttaa - siis useita henkilöitä, en tarkoita Pekkaa - niin voin kertoa kutakuinkin tuon oman sukuni kuvion. Äitini vanhemmilla oli kohtuullisen mukava pientila Kurkijoella lähellä Laatokan rantoja. Tiluksia oli reilut 40 hehtaaria metsävoittoisesti. 30-luvulla siis aika reilukin tila. Kävivät kertaalleen viettämässä pari vuotta Keski-Suomessa NL:n ensimmäisen offensiivin seurauksena. Sillä reissulla äitini syntyi. Palasivat sitten 1942 mailleen, josta toimelias naapuri oli jo ehtinyt purkaa talon. Rakensivat siinä sodan tiimellyksessä uuden. Tai se oli aika vaatimaton väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus, mutta olipahan asuinsija kuitenkin. Joutuivat sieltä sitten Pohjanmaalle 1944. Kurkijokelaisille tarjottiin maapaikkoja lähinnä nykyisen Loimaan seuduilta. Mellilä olisi vissiin ollut sijoituspaikka. Ukkivainaa oli käynyt katsomassa, muttei halunnut sen paremmin Mellilään kuin ottaa muiden ihmisten maita tietäen, miltä omiensa menettäminen tuntuu.

 

Heille sitten myönnettiin korvaus ja aikanaan vielä pieni lisäkorvauskin. Rahanarvolaskurin mukaan kokonaiskorvaussumma oli nykyrahaksi muutettuna reilut 50000 euroa. Tietysti valtiolta ihan hieno ele, mutta jokainen ymmärtää, ettei sillä summalla saa uutta maatilaa pystyyn. Lähes kaikki oli kuitenkin jäänyt rajan taa, koneita myöten. Sillä rahalla ja suurella velalla ostivat sitten tilan Karjalasta, juuri ja juuri rajan länsipuolelle jääneestä, joka oli pinta-alaltaan noin neljänneksen entisestä. Talo oli tosin aika tuore. Maat olivat olennaisesti huonompia, metsistä puhumattakaan. Siinäpä sitten tekivät töitä eläkeikäänsä saakka, niin saivat juuri velkansa maksetuksi. Tila ei edes jäänyt perinnöksi, vaan vanhempani ostivat sen kovalla rahalla vielä toiseen kertaan, joten se on edelleen hallussamme. Selkeää on kuitenkin se, että vuosikymmenien myötä Karjalaan jäänyt tila olisi kasvanut ja vaurastunut ja tuonut omistajilleenkin maallista hyvää. Se kaikki jäi saamatta, ja vaati aika kovan tien kuljettavaksi muutenkin. Eihän se tietysti mitenkään poikkeuksellista ollut, mutta siitä korvauksesta on aika turha puhua. Se oli silkkaa sosiaalitukea. Tietty on myönnettävä, että monelle maat vastaanottaneelle on siltä osin käynyt aika hyvinkin, kuten joku tuossa totesi. On rantapalstoja, saaria, huikeita metsiä sun muuta, mutta voittopuolisesti vaihtokauppa on ollut aika heikko. Voi vain kuvitella, mitä rantapalstat Laatokan rannalla maksaisivat nyky-Suomessa. Suomenlahden itäisemmät rannatkin ovat monin paikoin aika voittamattoman upeita.

 

Karjalan palautus on muuten sellainen hassu keskustelunaihe, johon ilmestyy aina kuin puskista muutama hahmo latelemaan samat litaniat ja tekosyyt. Olipa foorumi mikä hyvänsä.  Nuo inkkarit ja abot ovat olleet monta vuotta suosikkijuttu, sitten tulevat lappalaiset, sitten ruotsalaiset, sitten kaikki muut riistetyt ja kurjistetut kansanosat, joita maailmanhistoria vain sattuu tuntemaan. Itse asiasta pyritään johdattelemaan pois keinolla millä hyvänsä. Hyvin pikaisesti tulevat kuvioihin mukaan myös ne, joiden mielestä koko aiheesta ei saisi keskustella, ikään kuin Suomessa ei olisikaan sananvapautta.

 

-A-

[Guest Pinkkari]

Mielestäni muistojen kaunista karjalaa kuvaa hyvin seuraava lause. En muista mistä sen kerran kuulin, mutta mieleen jäi aika osuvana.

 

"Ei se Karjala ole enää se neitsyt-morsian vaan raiskattu mummo."

 

[Topi Falkenberg 413]

Loistavaa argumentointia Martilta ja Antilta, mutta yritän oikaista tässä nyt pari juttua. Martti on laskenut valtiollisen olemassaolomme aivan oikein, tai näinhän se meille suomalaisille koulussa opetetaan.

 

Onko nykyruotsalainen ihminen tai yhteiskunta tietoinen siitä, että tämä Antin mukaan 1500-luvulta saakka idässä sijainnut "suurruhtinaskunnan" maa-alue olisi joskus ollut nimeltään Ruotsi-Suomi? Mielestäni ruotsalaiset liittävät ajankohdan, jolloin valtakunnan itäraja oli monen päivämatkan päässä Tukholmasta kaukana idässä Ruotsin suurvalta-aseman suuruudenajaksi.

 

Sematiikkaa tai merkitysoppia voi tietysti tulkita monella eri tavoin, esitin oman näkemykseni 70-luvulla heränneen poliittisen tietoisuuden perusteella, Kekkosen aikana lukeuduin tiettävästi nihilisteihin. Väite, että Suomi ei koskaan olisi kuulunut Venäjään ei pidä paikkaansa, sematistisen selvityksen mukaan me olimme tietysti itsenäinen suurruhtinaskunta, jolla oli oma sotaväki ja jne... tämä ei ollut eikä ole vallitseva totuus Venäjällä, Neuvostoliitossa tai nykyvenäjällä.

 

Venäjä pyrkii isottelemaan tuhatvuotisella historiallaan, koska sillä on oikeasti varaa siihen. Venäjä on ollut joskus pienempi, joskus se on ollut merkittävästi rajojaan suurempi, tämän jättiläisvaltakunnan aluella elää satoja ellei tuhansia eri etnistäalkuperää olevaa heimoa, yhteistä kaikille on Moskovan tahtoon sopeutuminen ennemmin tai myöhemmin. En menisi sohimaan ampiaispesää jo kauan aikaa sitten menetetyn Karjalan vuoksi, taitavat kaikki alkuperäiset evakotkin olla jo niin vanhoja ettei elämästä siellä muistojenkarjalassa taitaisi enään tulla mitään.

 

ps. Karjalassa on kiva käydä, koska kaikki siellä on ennallaan -ainakin kuvittelisin niin- minä hahmotan kuvaelmat 30-luvun Karjalasta hyvin nykypäivän kaltaiseksi: Elämä Viipurin ulkopuolella on edelleenkin leppoisaa, maaseudun ihmiset ovat sympaattisia, rehellisiä ja ehdottoman vieraanvaraisen mutkattomia vierailevia "tsuhnia" kohtaan.

[Topi Falkenberg 413]

 

Kompromissi voisi olla yksinkertaistaa merkittävästi Suomen kansalaisten kulkua Karjalan tasavaltaan ja muuttaa lainsäädäntöä siten että suomalaisten maanomistus Karjalassa olisi huomattavasti helpompaa. Täten  esimerkiksi vapaa-ajan asuminen, "fiilistelymatkailu" ja muu turismi helpottuisi merkittävästi.

 

 

Helpommat rajamuodollisuuden olisivat aina kaksisuuntaisia. Ei loman viettäminen Karjalassa ole suomalaiselle nytkään vaikeaa, viisumin saa jos omaa voimassaolevan passin.

 

Ekstempore matkojen, fiilistelymatkailun ja muun turismin suorittaminen on rajamuodollisuuksista riippumatta helpompaa mikäli osaa edes auttavasti venäjää, mutta kyllä minä olen pärjännyt siellä ilman paikallismurteitakin. Maan omistamisesta ei kannata tehdä kynnyskysymystä. Pari viikkoa kesässä Terijoen hotellikompleksissa tekee terää kenelle tahansa romantikolle, ja se tulee pitkällä aikavälillä varmasti myös henkisen hyvinvoinnin kannalta edullisemmaksi, kuin omaisuuden hallintointi nykyvenäjällä.

[Topi Falkenberg 413]

Korvauksena oli joko rahallinen hyvin alakanttiin arvioitu summa tai sitten "kylmä" maapläntti yleensä jostain raivaamattomasta korvesta. Yleensä siirtolaiset ("maahanmuuttajat") taisivat valita sen maapalan, koska se toinen vaihtoehto oli mitätön, ja menetti vielä nopeasti arvoaan sodan jälkeisessä nopeassa inflaatiossa.

 

 

Näinhän tämä maailma toimii.

 

Isäni, jolla oli maatila Soanlahdella, osoitettiin Vöyrin (Vörå) kuntaan pohjanmaalla, mutta sieltä tuli lähtö, kun eduskunnassa säädettiin erityislaki. Sen mukaan maata ei tarvinnut luovuttaa ruotsinkielisiltä alueilta. Niin tasa-arvoisia me suomalaiset olimme siihen aikaan omassa maassamme "med det svenska talande folket". "Miä tiijä miekii muussa tapauksessa puhusin suomee pohjalaasella korostuksella tai peräti jag skulle tala på svenska?"

 

 

Kuten jo kirjoitin säkkijärveläiset olisi ilman tätä Ruotsin vaatimaa erityslakia sijoitettu Kimitöön eli Kemiönsaareen Haminan sijaan. Ketuttaa se minuakin, jo kolmannessa polvessa, olisi ainakin ollut jakoriidoille kunnon perusteet.

 

Äitini ei muistaakseni tainnut saada edes mitään korvausta, koska hän oli sodan syttyessä niin nuori, että asui vielä vanhempiensa kanssa.

 

 

Äitisi sai tai saa vähintään lakiosuuden.

[Pekka Holopainen 98]

...

Onko nykyruotsalainen ihminen tai yhteiskunta tietoinen siitä, että tämä Antin mukaan 1500-luvulta saakka idässä sijainnut "suurruhtinaskunnan" maa-alue olisi joskus ollut nimeltään Ruotsi-Suomi? Mielestäni ruotsalaiset liittävät ajankohdan, jolloin valtakunnan itäraja oli monen päivämatkan päässä Tukholmasta kaukana idässä Ruotsin suurvalta-aseman suuruudenajaksi.

...

 

En ole historioitsija joten puheeni siltä osin voi jättää omaan arvoonsa. Sen mukaan mitä asioista olen lukenut tai kuullut (siis toisten mm. historian asiantuntijoiden) mukaan tuo Ruotsi-Suomi-nimitys on "myöhäissyntyinen" ja pelkästään suomalaisten käyttämä. Ennen vuotta 1809 Suomi oli pelkästään eräs itäinen osa Ruotsin valtakuntaa, jonka itäraja aikojen saatossa ja lukuisten Ruotsin ja Venäjän välisten sotien seurauksena oli luonteeltaan "elävä".

 

Kun Suomi 1809 joutui Venäjälle ja sai poikkeuksellisesti varsin itsenäisen aseman, mahdollisti vasta tämä tapahtuma perustan itsenäistymisellemme. Ensimmäiset Aleksanteri-tsaarit kohtelivat Suomea varsin säällisesti ja vastaavasti suomalaiset olivat tsaarin uskollisimpia alamaisia (alkuvaikeuksien jälkeen). En usko, että tuolloin koettiin mitään "vuosisataiseksi" väitettyä "ryssävihaa".

 

Ryssäviha alkoi toden teolla vasta 1800-luvun lopun sortokausista. Sekin oli lähinnä vihaa Venäjän hallitusherroja ja heidän Suomessa olevia virkamiehiään kohtaan, kun he yrittivät saattaa suomalaiset samaan asemaan muiden Venäjän kansalaisten kanssa. Tavallisen kansan kesken kanssakäyminen mm. kaupan muodossa jatkui lähes entiseen tapaan. Minun mielestäni juuri sortokausilla oli tärkeä merkitys pyrkimyksessä itsenäisyyteen sekä porvariston että työväestön kannalta.

 

Suomen sisällissota 1918 oli suuri virhe (kuten sodat yleensä) sen molempien osapuolten kannalta. Vuoden 1906 vaaliuudistuksessa suomalaiset saivat maailman edistyksellisimpiin kuuluvan vaalilain, jossa voimaan astui yleinen ja yhtäläinen äänioikeus myös naisille (toisena maailmassa Uuden Seelannin jälkeen). Siinä olisi ollut kestävä pohja rakentaa maastamme "koko kansan koti" demokraattisesti. Voi jossitella, että ehkä siinä tapauksessa olisimme saavuttaneet jo 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla vastaavan kehityksen kuin Ruotsissa, joka säästyi sodilta ja vaurastui valtavasti.

 

Tuo onneton sisällissota teki hetkessä puolesta kansaa lainsuojattoman ja aukaisi "avohaavan", joka osittain umpeutui vasta talvisodassa, mutta muistuttaa aina välillä olemassaolostaan vielä ties kuinka kauan. Suomi jatkoi kituuttamista köyhänä maatalousmaana ennen toista maailmansotaa ja vielä pitkään sen jälkeenkin.

 

Paradoksaalisesti natsien petos oikeiston suhteen ja Stalinin petos vasemmiston suhteen yhdisti koko kansan talvisodassa (muuten olisimmekin todennäköisesti kokeneet Viron kohtalon). Samoin paradoksaalisesti Neuvostoliiton asettamat kohtuuttomat sotakovaukset vasta pakottivat Suomen toden teolla teollistumaan, josta alkoi kehitys kohti maailman johtavia teollisuusmaita (laadullisesti).

 

Jos olen väärässä, tuomitkaa minut, mutta oikeudenmukaisesti. 

 

Pekka

 

[Antti Laukkanen 15]

Täytyy tunnustaa, etten joidenkin aiempien politiikkaa sivunneiden keskustelujen pohjalta olisi ollenkaan uskonut olevani Pekan kanssa näissä jutuissa näin samoilla suunnilla ainakin suurempien linjojen kanssa

 

Mutta joo, Ruotsi-Suomen valtakuntaa ei toki ikinä ollut olemassa. Suomi oli sinällään Ruotsin itäinen maakunta, eihän siinä. Silti se oli Suomi. Tämän asianhan on mm. eräs kolminkertainen dosentti ja tohtorismies tässä viime aikoina pyrkinyt blogeissaan kiistämään. Suomi oli kuitenkin sellainen maakunta, suuriruhtinaskunta, jossa oli oma kieli ja omat meiningit. Sinällään on totta esim. semmoinen seikka, että keskiajalla Ruotsin kuninkaallisille opetettiin myös Suomea, koska katsottiin tärkeäksi hallita valtion kielet. Suomi on käsitteenä vanha ja merkityksellinen. Sitä on vähätelty myöhemmin lähinnä naapurikansojen historiankirjoituksissa oman aseman korostamiseksi.

 

Yhtä lailla Suomi kuului tietysti muodollisesti Venäjään ja tsaarit sitä hallitsivat. Silti kyseisen autonomian itsenäisyys oli aika suuri. Suomihan oli käytännössä suuren Venäjänmaan kehittynein osa 1800-luvulta itsenäistymiseen saakka. Tämä ei tietysti sovi venäläiseen historiankirjoitukseen, jossa mitään omia virheitä ei edelleenkään suvaita mainittavan. Tai taas. Yritystähän tuossa muutaman vuoden jo oli ennen Putinin aikakautta.

 

Mutta siinä olen Pekan kanssa hieman eri mieltä, että "ryssävihan" juuret juontavat kyllä satojen vuosien taa ja ovat pitkälti peruja noista vuosisatoja jatkuneista sodista puolin ja toisin. Valtioiden lisäksi taistelivat uskonnot. Aivan alkujaan ihmiset käännytettiin omista perinteisistä uskonnoista katolilaisuuden läntiseen tai itäiseen versioon, sittemmin läntinen korvattiin Lutherin opeilla. Stolbovan rauhan jälkeen, siis käytännössä vuodesta 1618 eteenpäin, Ruotsi sai haltuunsa Käkisalmen läänin, joka oli perinteisesti ortodoksista aluetta. Ruotsalaiset aloittivat pakkokäännyttämisen luterilaiseen uskoon, jolla oli paitsi ihan hyviä, myös äärimmäisen huonoja seurauksia. Kansa jakautui kahtia. Ruptuurisodan 1656-58 seurauksena ortodoksit pakenivat laajoin joukoin itään, mm. Tverin alueelle, jossa asuu edelleen karjalaista kansaa. Luterilaiset asuttivat heidän jättämiään maita, mutta ortodoksejakin sekä jäi että palasi. Viimeistään näiltä ajoilta saakka on kuitenkin selkeästi havaittavissa jaon tuomaa vihaa puolin ja toisin. Ryssiksi tulkittiin tosin myös ortodoksikarjalaisia. Vanhoista tuomiokirjoista (=1600-luvun) on löydettävissä paljon viitteitä näihin vihanpidon siemeniin.

 

Sitten toisaalta itsenäisyysaatoksetkaan eivät ole ihan niin tuoreita. A.I. Arwidsonin suuhun on laitettu traditionaalinen "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia". Se oli kuitenkin jo G.M. Armfeltin piirin johtolauseena, kuten Wikipediakin kertoo. G.M. oli suuri suomalaisen itsenäisyysaatten puolestapuhuja 1800-luvun alkupuolella ja oli epäilemättä saanut johtolauseensa ja aatteensa osin sedältään C.G. Armfelt nuoremmalta, joka oli yksi Liikkalan nootin allekirjoittajista ja Anjalan Liiton puuhamiehistä. Kyseinen liittohan oli eräänlainen upseerikapina kuningas Kustaa III:tta vastaan. Tavoitteena oli saada sopu Ruotsin ja Venäjän välille, saada Vanha Suomi liitetyksi suomeen jo silloin (1788) ja taustalla joko itsenäisyys tai ainakin sitä lähenevä tila. Tavallaanhan tämä kaikki autonomian myötä toteutuikin. Joka tapauksessa nämä touhuilut tapahtuivat toistasataa vuotta ennen sortokausia eivätkä varmasti olleet ihan ensimmäisiä tämän suuntaisia kaavailuja. Ruotsihan oli kaikesta huolimatta suurvalta pitkälti suomalaisten armeijan osastojensa ansiosta. (Anjalan poikana lapsuuden parhaita leikkipaikkoja olivat ns. vallihaudat eli Kustaan sotien aikaisen juoksuhaudat Kymijoen länsirannalla.)

 

No joo, kaukaa näitä syitä ja seurauksia täytyy haeksia

 

-A-

[Martti Kujansuu 180]

Ennen vuotta 1809 Suomi oli pelkästään eräs itäinen osa Ruotsin valtakuntaa, jonka itäraja aikojen saatossa ja lukuisten Ruotsin ja Venäjän välisten sotien seurauksena oli luonteeltaan "elävä".

 

Toisaalta ei ole ollut ikinä pelkkää "Ruotsia" ja "ruotsalaisia" vaan "Ruotsi", "ruotsalaiset", "Suomi" ja "suomalaiset" kuten m.m. Täyssinän rauhansopimus kertoo.

 

http://www.histdoc.net/historia/teusina.html

 

"[...] Niin tulee kaikki vangit, olkootpa ruotsalaisia, suomalaisia tai virolaisia, jotka ovat olleet vangittuina mailla ja linnoissa, jotka nyt kuuluvat Ruotsin valtakunnan alaisuuteen tai ovat olleet vangittuina muulla maalla ja jotka ovat palvelleet Ruotsin valtakuntaa, ne vangit tulee kaikki päästää viipymättä vapaaksi.

[...]

Venäläiset voivat vapaasti lähettää väkeään Ruotsiin etsimään käsiinsä kaikkia venäläisiä vankeja Ruotsissa, Suomessa ja Virossa, ja heidät kaikki tulee esteettä vapauttaa. Samoin ruotsalaisten, suomalaisten ja virolaisten on sallittua etsiä käsiinsä vankinsa Venäjältä ja kaikki heidät tulee samaten esteettä vapauttaa."

[Topi Falkenberg 413]

Läpimurto neuvotteluissa saavutettavissa kolmessa vuodessa, jos vaan neuvotellaan, uutisoi Uusi-Suomi: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73403-karjalan-palauttajien-hurjat-laskelmat

[Sami Virkkula 0]

 

Onkohan Koskinen koskaan selvittänyt kuinka hyvä maksukyky paikallisilla asukkailla on? Visioidaan että asukkaat maksaa 10% 5 mrd euron kuluista eli 3300euroa/hlö siis vajaan vuoden palkka 

 

Voisiko joku selostaa mitä on kivennäisteollisuus kun edes wiki ei sitä tiedä?

[Olle Sälgmark 2]

Voisiko joku selostaa mitä on kivennäisteollisuus kun edes wiki ei sitä tiedä?

 

Olisikohan kysymys näista louhimoista,spektrolit jne.....

[Arne Wallen 72]

Join juuri kivennäisvettä, joku sinne veteen laittelee sitä kivennäistä tietty.

[Olle Sälgmark 2]

Join juuri kivennäisvettä, joku sinne veteen laittelee sitä kivennäistä tietty.

 

Juu,tämähän on selvää kivennäisvesiteollisuutta.

[Guest jranki]

Alueelle jäävät venäläiset Koskinen näkee potentiaalisena työvoimana.

Mitkä alueelle jäävät venäläiset? Karjalaahan ei oteta takaisin vaikka Venäjä maksaisi siitä, jos sinne jää yksikin venäläinen.