Mikähän kone?

[Pasi Pirttikoski 267]

Aikaisemmin oli tuolla ilmailuaiheisia uutisia 1900-luvulta seuraava Helsingin Sanomien juttu. Mutta mikä kone on tuo hydroplaani? Samoin majurin Mikkolasta mielellään lukisin pari riviä.

 

Historiaa ihmeltellen ja lukijoiden apua odotellen,

 

Pasi

 

Helsingin Sanomat 3. heinäkuuta 1920

 

Laskuvarjostinhyppy 500 metristä

 

Eilen illalla suoritti ruotsalainen luutnantti Raoul Thörnblad hypyn lentokoneesta 500 m. korkeudesta laskuvarjostimella. Kaivopuiston rannat ja kalliot olivat mustanaan katselijoita, varmasti useampia tuhansia. Sitä paitsi vilisi merellä Ullanlinnan ja Suomenlinna välillä veneitä jos jonkinlaisia: soutuveneistä aina höyryveneisiin saakka. Kaikki odottivat jännityksellä meillä ennennäkemätöntä hyppyä lentokoneesta.

 

Klo puoli 9 ajoissa nousi hydroplaani ilmaan majuri Mikkolan ohjaamana. Se teki ainakin pari kaarrosta ja nousi määrättyyn korkeuteen. Sitten liiteli se  kaupungista päin yli Kaivopuiston ja Harakan saaren merelle. Yhtäkkiä pudottatui hra Thörnblad koneesta. Aluksi syöksyi hän alas täydellä painollaan muutamia kymmeniä metrejä. Vasta sitten aukeni laskuvarjostin ja kevyesti liiteli hyppääjä merta kohti. Sitä aikaakaan, kun hän jo uida pulikoi merestä, Harakan saaren merenpuolisella rannalla, josta hänet vietiin moottorivenheeseen. Hyppy oli onnistunut erinomaisesti. Yleisö osoitti innostustaan eläköönhuudolla ja kättentaputuksin.

 

Piirtäjämme seurasi hyppyä Harakan rannoilla, joten saatamme lukijoilemme esittää ylläolevan kuvan.

 

<I><B>[ attachment removed ]</B></I>

 

[Mikko Maliniemi 5]

Majuri Mikkola lienee Väinö Werner etunimiltään. Google kertoo lisää... Hydroplaani tarkoittanee taas vesikonetta, joita tuohon aikaan ilmavoimilla oli useampia tyyppejä. Ko. tapahtuman tyyppiä voi ruveta arvuuttelemaan vaikka tämän listauksen perusteella:

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ilmavoimien_ilma-aluksista

 

[Arne Wallen 72]

Ja Väinö ajeli tuohon aikaan useasti Georges Lévy lentovenettä tyypiltään G.L.40 voisiko olla tuo.

[Juha Lampi 274]

Ajeliko, huhhuh, rohkea mies! 

 

Noista vanhoista termeistä tuli mieleeni I.K. Inhan toimittamassa kirjasarjassa Tiede ja elämä käytetyt:

 

Lentotaso = lentokone

Liitotaso = liitokone, purjekone (miksei muuten puhuta vain liitokoneesta nykyään?)

Laskupurje = laskuvarjo

Hydroplaani = tosiaankin vesitaso (miksi sitten ei termi lentotaso jäänyt elämään?)

Aeroplaani, aerodromi jne. lainasanat

 

Kapearaiteisten rautateiden suunnittelijana ja puolestapuhujana tunnetuksi tullut brittikeksijä Everard Calthrop innostui ilmailusta ja kehitteli 1910-luvulla (muutaman onnettomuuden nähtyään) "laskupurjeen" lentäjäin pelastamiseksi. Sinänsä toimivaa konseptia ei kuitenkaan laajemmin otettu käyttöön Kuninkaallisissa Lentojoukoissa, sillä johto pelkäsi moisen turvavarusteen haittaavan taisteluhenkeä 

[Jouni Laukkanen 55]

Aihetta (arvatenkin liittyy ensimmäisiin laskuvarjostinhyppyihin Suomessa) sivuten, oletko löytänyt jo tämän: http://www.aeronaut.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=78

[Pasi Pirttikoski 267]

Tiedetään, teidetään... mutta uskotaanko on eri asia.

[Kyösti Partonen 0]

Aikaisemmin oli tuolla ilmailuaiheisia uutisia 1900-luvulta seuraava Helsingin Sanomien juttu. Mutta mikä kone on tuo hydroplaani? Samoin majurin Mikkolasta mielellään lukisin pari riviä.

Kone oli Georges Lévy 3B401. Asiasta enemmän ainakin Feeniks 1/94.

 

Terv,

 

Kössi

[Arne Wallen 72]

Niin tuo uskon asia näissä vanhoissa jutuissa onkin eri juttu.Jotkut "artikkelit" on kirjoitettu pyöreän tornin hämärässä, toiset taas Tornin hämärässä.

Nuo lentopäiväkirjat, kaikella kunnioituksella, varsinkaan sotavuosina eivät aina täsmää, sieltä takuuvarmasti puuttu tai löytyy tehtyjä ja tekemättömiä.Usein oli jonkun etu ettei kerrottu tai kerrottiin.Muisteloissa kun kirjat ovat hukassa saattaa sitten olla "rakuunalisää"tai miinusta riippuen tilanteesta.

Historia lienee tiede jossa useinkin ollaan yhden henkilön merkintöjen varassa, toki muitakin vastaavia löytyy.

En tällä lyttää aihetta josta itse olen suuresti "kinostunut"tarkoitan vain, kaikkeen kirjoitettuun ei kannata luottaa, ei myöskään jättää väliin, voi olla tottakin.

En tuota pallostapoistumista erikseen tarkoita.

Väitän, todistakaa muuta, lentokirjoja löytyy josta sekä puuttuu että löytyy likaa.Ei ehkä tänä päinä tapahtuneista mutta.....

Kiinnostava aihe kaikkiaan.

[Arne Wallen 72]

Ja Väinö ajeli tuohon aikaan useasti Georges Lévy lentovenettä tyypiltään G.L.40 voisiko olla tuo.

Tuota Kyösti juuri tarkoitin, mujisti ei vain niin tarkoille ehtiny.

[Kyösti Partonen 0]

Tuota Kyösti juuri tarkoitin, mujisti ei vain niin tarkoille ehtiny.

Täsmennetään vielä, että 3B401 oli kyseisen koneen tunnus ja koneen tarkka tyyppi lienee Georges Lévy G.L. 40 HB2 type R, jossa type R merkitsee Renault-moottoria.

 

Terv,

 

Kössi

[Hannu Niemi 1]

Liitotaso = liitokone, purjekone (miksei muuten puhuta vain liitokoneesta nykyään?)

 

Lienee perua siitä, että esim. englanniksi jossain vaiheessa siirryttiin käyttämään nimitystä sailplane, kun puhuttiin alkuvaiheen liitokoneita (glider) kehittyneemmistä moottorittomista koneista. Englannissa tuota eroa ei tosin enää juurikaan ole, vaan ko. sanat ovat jotakuinkin synonyymejä, glider suositumpanana muotona (toisaalta ao. erottelu alkaa sen puoleen olla wanha, että noita liitokoneita ei juurikaan enää ilmassa ole). Suomen kieleen erottelu on edelleen jäänyt, liitokoneella ymmärretään tarkoitettavan Harakkaa, Grunau 9 ja niin edelleen. Englannissa ao. erottelu hoidetaan sitten esim. muodossa early gliders tmv.

 

Sikäli tietenkin tuo alkuperäinen termi alkaisi taas olla oikeutetumpi, että nykykoneilla liidon osuus lennosta on koko ajan kasvanut sauorituskyvyn parantuessa

 

hannu