Jatkuvan liu'un lasku

[Mika Koski 0]

Paikallislehdessä oli juttua jatkuvan liu'un laskuista. Tiedän mistä asiassa on suurinpiirtein kyse, mutta olisiko kellään foorumilaisella antaa tarkempia parametrejä miten "temppu" tehdään: ilma/maanopeus, vajoamisnopeus, laippojen ja telineiden käyttö jne. vs. se perinteinen laskeutumistapa.

 

Lisäksi näin  purjelentäjänä kiinnostaa miten nyk.aik. liikennekone indikoi pystyetäisyyttä liukupolkuun liu'un aikana, kun ei vielä olla ILS -säteessä.

 

Mika

[Guest petikko]

Lisäksi näin  purjelentäjänä kiinnostaa miten nyk.aik. liikennekone indikoi pystyetäisyyttä liukupolkuun liu'un aikana, kun ei vielä olla ILS -säteessä.

 

Jos niillä on Winpilot?

[Miika Asunta 2]

FMC:n pettäessä kakkara riittää kun tiedetään matkalentokorkeus, haluttu nopeus ja vajoamisnopeus ja montako mailia on lähestymismenelmän alkuun, ja miltä korkeudelta lähestymismenetelmä alkaa.

 

Vektoroitaessa tutkalennonjohtaja kertoo matkamailit.

 

 

[Vieras]

^ what he said.

 

Lisämateriaalia (tuosta UK-viittauksesta ei tarvi välittää, pätee yhtä lailla muuallakin)

 

"Air traffic control in the United Kingdom will give a distance to run to pilots at major UK airports. With this figure and the aircraft's altitude, pilots can calculate their rate of descent and perform a Continuous Descent Approach."

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Continuous_Descent_Approach

[Olli Vainio 3]

FMC:n pettäessä kakkara riittää kun tiedetään matkalentokorkeus, haluttu nopeus ja vajoamisnopeus ja montako mailia on lähestymismenelmän alkuun, ja miltä korkeudelta lähestymismenetelmä alkaa

Monenko matkustajakoneen ohjaamosta löydät kakkaran?

[Juha-Matti Keränen 3]

FMC:n pettäessä kakkara riittää kun tiedetään matkalentokorkeus, haluttu nopeus ja vajoamisnopeus ja montako mailia on lähestymismenelmän alkuun, ja miltä korkeudelta lähestymismenetelmä alkaa.

 

Vektoroitaessa tutkalennonjohtaja kertoo matkamailit.

 

 

 

Eipä noita CDA-menetelmiä FMS:n vikaantuessa ajeta. Perusidea kuitenkin tässä CDA:ssa on tulla matkalentokorkeudessa mahdollisimman lähelle kenttää ja tyhjäkäyntiliu'ulla pudottaa korkeutta (=säästää polttoainetta, vähentää lentomelua) ennen itse lähestymisen ajamista. Tietty itse mittarilähestymismenetelmä ajetaan normaaleja tehoasetuksia käyttäen.

 

p.s. kakkarahan pitäisi löytyä jokaisen kuskin lentosalkusta 

[Vieras]

p.s. kakkarahan pitäisi löytyä jokaisen kuskin lentosalkusta 

 

..mutta on pieni ihme ellei se ole jo jähmettynyt jumiin 

[Juha-Matti Keränen 3]

..mutta on pieni ihme ellei se ole jo jähmettynyt jumiin 

 

Tosilentäjällä on aina vähän kakkaraa salkussa  .

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Lyhyenä vastauksena Mikalle: Koneen FMS osaa laskea mutkaisenkin profiilin kun se tietää matkamailit, koneen painon, tuulet, mahdolliset jäänehkäisyn käytön yms. Kojetaulusta näkyy, ollaanko profiilissa vai sen ylä- tai alapuolella. Autopilotissa on erilaisia moodeja: Yksi pitää kiinni profiilista ja vähät välittää nopeudesta, toinen moodi pitää kiinni nopeudesta ja vähät välittää profiilista. Jokainen lentäjä tietää myös, että koneella on ihanne liitosuhde tyhjäkäynnillä jollakin nopeudella (painosta riippuen). Jos ollaan jäämässä profiilin päälle, otetaan käyttöön autopilottimoodi, jolla lisätään nopeutta eli huononnetaan liitosuhdetta. Jos ollaan jäämässä profiilin alle, pienennetään nopeutta (parannetaan liitosuhdetta) tai lisätään hieman tehoa kunnes ollaan taas profiilissa. Näin se toimii lyhykäisyydessään. Tutkajohtamiset ja oikaisut tietenkin sekoittavat laskentaa mutta kaasu ja jarru ovat aina käytössä, koska nopeuden muutoksilla ei voi aina pelata. Pointti on se, että mitä aikaisemmin korjaa asian, sitä pienemmällä korjauksella selviää.

 

Seppo       

[Mika Koski 0]

Kiitos Seppo asiantuntevasta vastauksesta. Jos vielä heittäisit jonkin lentämäsi liikennekoneen "tyypillisiä" liukuarvoja esim. etäisyys kentälle 100 NM, nopeus 250 kts ja vajoamisnopeus 1300 ft/min tms., niin pääsis vähän laskeskelemaan Excelissä ja FS2004:sessa, että millaisia liukuja sitä voisi ajella. Puolivakava simuharrastus nostaa taas päätään talven tullessa.

 

Toinen kyssäri liittyen liikennekoneen FMS:sään. Onko ko. laite niin hyvä laskemaan liukuparametrejä ja ohjaamaan autopilotin avustuksella, että sitä voisi käyttää onnistuneeseen lähestymiseen, vaikka kaikki mottorit olisivat "kupeena"? Onko Gimli Glider -skenaario siis vähemmän vaativa temppu nykytekniikan suosiollisella avustuksella?

 

 

Jokainen lentäjä tietää myös, että koneella on ihanne liitosuhde tyhjäkäynnillä jollakin nopeudella (painosta riippuen).

 

Tuota minä en "tiennyt". Olen aina luullut, että liitoluku L/D on vakio riippumatta koneen massasta ja kertonut tätä totuutena eteenpäin oppilailleni. Sen sijaan massa kasvattaa koneen minimivajoamaa ja vastaavasti parhaan liitoluvun nopeutta. Nopeuden kasvu taas pienentää liitolukua. Näin ainakin purjekoneissa vai lähetänkö opekelpparin takaisin myöntäjälle?

 

Mika

[Guest petikko]

Tuota minä en "tiennyt". Olen aina luullut, että liitoluku L/D on vakio riippumatta koneen massasta ja kertonut tätä totuutena eteenpäin oppilailleni. Sen sijaan massa kasvattaa koneen minimivajoamaa ja vastaavasti parhaan liitoluvun nopeutta. Nopeuden kasvu taas pienentää liitolukua. Näin ainakin purjekoneissa vai lähetänkö opekelpparin takaisin myöntäjälle?

 

Mika

 

Ei tartte lähettää mutta ala-asteen äidienkielen opettajasi voisi antaa palautetta luetun ymmärtämisestä. Nimittäin tuo nopeus oli kommentoituna.

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Jatkovastauksena Mikalle: Tyypillisiä liukuarvoja? Yksi tärkeimpiä lentäjien valintatestien kokeita on se, osaako kanditaatti kertoa ja jakaa kolmella. Tätä taitoa lentäjät tarvitsevat lentäessään jalkamittareilla. Eli 30.000 jalkaa ja kone liitää rukkaskurssilla noin 100 nm. Korkeus, paino, tuuli ja jäänehkäisy (korkeampi tyhjäkäyntikierrosluku) vaikuttavat jonkin verran. Esimerkiksi painava DC-10 kaikki jäänehkäisyt päällä noin 250 solmun nopeudella 10.000 jalassa oli aika huono tulemaan alaspäin. Piti käyttää jarruja, että sai variometrin yli puolentoista tuhannen. 

 

Liitosuhde/nopeus/paino. Kyllä sinä olet ymmärtänyt ihan oikein, nopeus muuttuu kun massa muuttuu mutta liitosuhde pysyy saman. Jos vähän saivarrellaan, niin ihanne saavutetaan tietyllä kohtauskulmalla. Käytännössä massan ja massakeskiön muuttumisen vaikutukset ovat sen verran pieniä, että voidaan sitoa liitosuhde nopeuteen tietyllä haarukalla. Nopeus vain on helpompi ymmärtää kuin kohtauskulma, vaikka siitä onkin kysymys.

 

Jos kaikki moottorit sammuneena? Rehellinen vastaus: en tiedä.

 

Seppo