Suomen ilmatila on ympäristötehokas lentokoneiden ja päästöjen kannalta

[Harri Koskinen 290]

Finavian lehdistötiedote:

 

 

07.10.2009

Suomen ilmatila on ympäristötehokas lentokoneiden ja päästöjen kannalta

 

Lentoliikenteen energiatehokkuuteen vaikuttavat ilmatilan rakenne ja julkaistut lentoreitit. Lisäksi lennonjohdon toimintatavat koneiden ohjaamisessa lennon eri vaiheessa ja lentoasemilla vaikuttavat tähän.

 

Matkalennot kulkevat suoraan ja tehokkaasti

 

Suomen ilmatila on kokonaisuutena tehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen. Keski-Euroopassa on tavallista, että siviililiikenne joutuu matkalentovaiheessa kiertelemään sotilasilmailulle varattuja ilmatilasektoreita ja lentoreitit pitenevät.

 

Lyhin isoympyräreitti Keski-Euroopan ja Aasian välillä kulkee Suomen kautta. Tämän vuoksi Suomen yli lentää matkustajakoneita 10-12 km korkeudessa. Niiden lentoväylät ovat maamme ilmatilassa suoria ja päästöjen kannalta tehokkaita.

 

Eri käyttäjien tarpeet yhteen sovittaa Suomen lennonvarmistuksesta vastaava Ilmailulaitos Finavia.

 

Laskeutumista ei tarvitse Suomessa odotella

 

Tampereelta käsin toimiva aluelennonjohto ja lentoasemien paikallinen lennonjohto toimivat siten yhdessä, että koneiden ei tarvitse ilmassa odottaa laskuvuoroaan. Helsinki-Vantaan kiitotiekapasiteetti on normaaliolosuhteissa vähintään 42 laskeutuvaa konetta tunnissa, eikä muodosta liikenteen pullonkaulaa. Tämä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä.

 

Jatkuva liuku lähestymisvaiheessa vähentää lentokoneiden päästöjä

 

Lentoasemia lähestyvät koneet voivat vähentää päästöjään tekemällä nk. jatkuvan liu'un lähestymisen (CDA, Continuous Descent Approach, tai vain CD). CD-lähestymisessä kone ei lennä suurta moottoritehoa edellyttävää vaakalentoa ennen loppulähestymisen alkamista.

 

Vaakalennosta noin 10 - 30 km etäisyydessä lentoasemasta on voitu luopua lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista. Finavian hallinnoima ilmatila mahdollistaa myös Helsinki-Vantaalla lentoyhtiöille CD-lähestymisen tekemisen lukuun ottamatta iltapäivän paria kiiretuntia.

 

Helsinki-Vantaalla CD-lähestymisten osuus kaikista lähestymisistä on nykyisin noin 60 %, mikä on kansainvälisestikin hyvä toteuma. Maakuntakentillä toteuma on todennäköisesti suurempi. Hyvin toteutettu CD-lähestyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 320 kg (100 kg polttoainetta) yhtä noin 150-paikkaisen lentokoneen lähestymistä kohden. Samalla myös melu vähenee.

 

Lentoonlähdöt Helsinki-Vantaalta suoraan matkakorkeuteen energiatehokkaasti

 

Helsingin Sanomien uutisen (5.10.) mukaan ulkomailla saavutetaan jatkuvan nousun lentoonlähtöjen avulla huomattavia päästövähennyksiä normaalitoimintaan verrattuna. Hyöty koituu siitä, että koneet saavat nousta suoritusarvojensa mukaisesti suoraan matkalentokorkeudelle, ja voidaan välttyä lähteviä koneita koskevilta korkeusrajoituksilta.

 

Helsinki-Vantaan ilmatila on vuonna 1999 suunniteltu siten, että lentoonlähtevien ja laskeutuvien koneiden väylät on erotettu toisistaan. Tämän ansiosta lentoon lähtevät koneet ovat jo kymmenen vuoden ajan voineet Helsinki-Vantaalla tehdä nousunsa energiatehokkaalla tavalla, sillä niiden korkeutta ei ole tarvinnut laskeutuvien koneiden vuoksi rajoittaa.

 

Lentoasemien lähellä liikenteen ohjaamisessa huomioidaan myös lentokoneiden melun hallinta

 

Lentoonlähtöreitit suunnitellaan lentokoneiden melunhallinta ja päästöt huomioiden. Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä lentoonlähdöt ohjataan mahdollisuuksien mukaan tiiviisti asuttujen alueiden sivuitse, mikä voi osaltaan pidentää lähtöreittejä alle 20 km etäisyydessä lentoasemasta.

 

Rullausmatkat ja rullausajat Suomen lentoasemilla ovat lyhyet

 

Lentoasemilla koneiden maarullausten pituus ja mahdollinen odottaminen maassa moottorit käyden vaikuttavat päästöjen määrään. Helsinki-Vantaalla lennonjohto ei anna koneille käynnistyslupaa, mikäli ennakoitu odotus lentoonlähtölupaan on yli 10 minuuttia. Koneet odottavat silloin porteilla lähtöä moottorit sammutettuina. Helsinki-Vantaan kiitotiekapasiteetti on hyvä, sillä myös talvisin kaksi kiitotietä pidetään jatkuvasti käytössä. Tämä vähentää odotustarvetta sekä portilla että kiitotien lähtöpaikalla. Myös rullausmatkat kiitoteille ovat lentoasemalla lyhyet verrattuna moniin suuriin lentoasemiin. Maakuntalentoasemilla kaupallinen liikenne ei käytännössä joudu odottamaan lentoonlähtövuoroa.

[Jouni Laukkanen 61]

Mä en lainkka aavistanu, et millane ekomiäs mä oikke olekka! Huamenaamus kun viäl polgase putkigamelil työmaal ja simulaattoris vähän separoi, ni ei siit päästöjä tuu juur laisinkka. Kattokaa ku hernerokkapäivä ol jo tänä!

[Jaakko Kuusisto 3]

Mä en lainkka aavistanu, et millane ekomiäs mä oikke olekka! Huamenaamus kun viäl polgase putkigamelil työmaal ja simulaattoris vähän separoi, ni ei siit päästöjä tuu juur laisinkka. Kattokaa ku hernerokkapäivä ol jo tänä!

siirrä koko livetrafiikki sinne

[Guest petikko]

Ei kai maailmasta löydy yhtään tiedotusvälinettä (intressipiirin ulkopuolelta) joka moisen julkaisisi?

[Jaakko Kuusisto 3]

Ei kai maailmasta löydy yhtään tiedotusvälinettä (intressipiirin ulkopuolelta) joka moisen julkaisisi?

 

Kysyppä siltä YLEN-tupeensahaajalta 

[Guest petikko]

 

 

Kysyppä siltä YLEN-tupeensahaajalta 

 

 

Tein KVG:n ja yksikään media ei näytä koukkuun menneen ja miksi menisikään?