Stigu lentäjiä?

[Juha Klemettinen 28]

Jos foorumia lukee joku Focke-Wulf Fw 44 Stieglitzillä Ilmavoimissa tai siviilissä lentänyt pilotti, niin pyytäisin ottamaan yhteyttä.

 

Päätoimittamani Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehti kaipailee seuraavaan numeroon lentäjän kokemuksia Stigusta.

 

www.imy.fi

 

Minut saa kiinni joko foorumin privaviestillä tai sähköpostiosoitteesta: paatoimittaja/ät/feeniks.fi

Annan mielelläni lisätetoja.

Juha

[Arne Wallen 72]

äähh, kyydissä ollut mutten osaa lentää.

[Pekka Holopainen 98]

Naapurin "poika" (hän oli minua kymmenkunta vuotta vanhempi) Lauri Pietarinen lensi Stigua Onttolan kentällä aikoinaan. Sillä hinattiin mm. purjekoneita ilmaan. Nyt purjelentotoiminta on siirtynyt EFJO:lta Kiteelle (EFIT).

 

Pekka

 

[Jaakko Kuusisto 3]

onhan tuolla Stigulla tullut lennettyä, myös pyssyjoukoissa

[Juha Klemettinen 28]

onhan tuolla Stigulla tullut lennettyä, myös pyssyjoukoissa

 

Laitatko Jaakko paperille muutaman rivin siitä millainen kone Stigu oli lentää, niin muutkin saavat tietää 

Juha

[Mika Kinnunen 0]

Rautiaisen Tapsalta saisi varmasti myös hienoa tarinaa taitolentämisestä Stigulla.

 

Jutusta ei meinaa tulla loppua, kun asiasta varovasti kyselee :-)

 

Kannattaa siis kysyä... muista kertoa, että ET ole Stigun ostoasialla, niin pääset varmasti juttuihin ;-)

[Vesa Laine 0]

Jos foorumia lukee joku Focke-Wulf Fw 44 Stieglitzillä Ilmavoimissa tai siviilissä lentänyt pilotti, niin pyytäisin ottamaan yhteyttä.

 

Päätoimittamani Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehti kaipailee seuraavaan numeroon lentäjän kokemuksia Stigusta.

 

www.imy.fi

 

Minut saa kiinni joko foorumin privaviestillä tai sähköpostiosoitteesta: paatoimittaja/ät/feeniks.fi

Annan mielelläni lisätetoja.

Juha

Porin Ilmailukerholla oli joskus hinurina Stigu. Itse olin kerran yhdellä hinauslennolla kyydissä ja lentäjänä oli muistaakseni Kai Sarpila. Kannattaisi kysyä Porin Ilmailukerholta, onko heillä tietoa vielä elossaolevista Stigupiloteista.

[Antti Mäkelä 2]

Esa Passila Mynämäestä on myös lentänyt muutama vuosi sitten ihan nättiä taitolentoa veljensä vanhalla OH-SZJ:lla. Minulta saa tarvittaessa Esan numeron. Esa on puikottajamiehiä. 

[Heikki Pullinen 135]

Vuosina 2000-2001 joku Porin Stigu oli Aritzonassa Tuscon:n Pima museossa. Esittelykyltissä mainittiin Porilaisten lahjoittaneen koneen.

 

Itse sain tyypit Stiguun v. 1967. Hinasin purjelentokisoissa purtsikoita. Siinä missä oikeat hinurit vetivät 2 konetta taivaalle, ehti Stigulla vetää yhden.  Kaippa siitäkin apua oli. Tiimaa ei tullut kuin 9h 30 min. ja laskuja 45.

Aikaa säästääksemme laskimme köysi perässä. Kyllä se välillä vähän nykäisi kun köysi osui johonkin.

Koneyksilö oli nykyään Keskisuomen Ilmailumuseon OH-SZO.

Jaakko on varmaan luotettavampi kertoja, mitä tulee Stigulla lentämiseen.

 

Nyt vasta osaa oikeasti arvostaa hienoa kokemusta.

 

Heikki

[Guest calahonda]

Terve Juha,

Kyllähän tuolla Stigulla on tullut lennettyä. Ja ihmettelen hiukan, ettei enempiä kommentteja ole vielä tullut, sillä uskoisin, että meitä Stigulla lentäneitä on vielä satoja hengissä. Olihan se näet meidän Kauhavan lentoupseerikurssilaisten ensimmäinen ja tärkein kokemus kun meihin ruvettiin lentämisen taitoja istuttaa!Itse lensin moisella - kangaspuiksikin haukuttuja - laitteella ainakin 40-50 tuntia (en muista tarkkaan sillä lentopäiväkirja ei ole mukanani).

Kone oli kerrassaan mukava lentää. Se teki kaiken mitä käski, mutta pysyi luotettavasti ja tukevasti hyppysissä. Sitä oli miltei mahdoton saada tekemään mitään virheliikkeitä ja jos se sakkasi kun oikein veti, niin se oikesi kauniisti. Taitolento sillä oli todella makeaa - mutta ulkopuolisia liikkeitä sillä EI saanut tehdä. Ne meille opetettiin Viimalla. Olin lentoupseerikurssilla 26 (v. 1956).

Käykää katsomassa tätä konetta ja sillä lentämistä osoitteessa www.lentoupseerikurssit.seeven.net

[Osmo Jalovaara 188]

55:n vuoden ja lukuisten tyyppien jälkeen purjekoneista suihkuhävittäjiin Stigu on edelleen mielessä Lentokoneena isolla L:llä. Ohjaamon ylellisyydet kuten sandumeilla varustettu istuin, jonka korkeutta oli helppo säätää vain vähän vipua kääntämällä tai polkimet, jotka olivat luottamusta herättävän tukevat nahkaremmeineen ja pyöräjarruineen eivätkä mikään jalkakarttu. Nuppi sauvan päässä oli pillerinmuotoinen, kevyesti ja herkästi käteen sopiva. Kojetaulu selvä ja helposti luettava. Ohjaamossa hyvä ilmastointi. Luisu tuntui heti tuulena poskella. Olan yli ei kuitenkaan kannattanut sylkäistä, koska ei ollut ollenkaan varmaa, mihin lennätetty sylki päätyi. Pakkaskeleillä tosin paksut turkisvarusteet saappaista huuvaan olivat tarpeen, mutta toisaalta silloin myös säät olivat kirkkaat, ja sukset alla sallivat laskeutumisen sopivalle järven jäälle. Kätevä puheputki, johon saattoi nöyrästi kuitata etuohjaamosta huuvan kuulokkeisiin kuuluvat opettajan voimakkaasti painotetut korjausohjeet. "Selvä, herra yliluutnantti!" Käynnistäminen potkurista heittämällä tuli toiseksi luonnoksi. Nykyään ei uskalla pyytää ketään heittämään konetta käyntiin potkurista ilman, että varmistuu asianomaisen pitkästä kokemuksesta ja taidoista tässä tehtävässä. Tähtimoottori säksätti rauhallisesti tuollaista 1700 kierrosta matkalennolla, ja kone hölkötteli letkeästi sivutuulessa kuin suomalainen ajokoira - hieman toinen kylki edellä. Kaikissa lentotilanteissa tiesi ja tunsi, että oli luotettavan ystävän kanssa liikkeellä. Koskaan - startista laskuun - ei tarvinnut olla huolissaan mistään odottamattomasta reaktiosta, jolla kumppani saattaisi yllättää epämiellyttävästi. Kaikki tapahtui kuten ennalta oli sovittu. Tosin mihinkään rajumpiin temppuihin tätä partneria ei saanut suostumaan. Nopeaan vaakakierteeseen se ei suostunut, ja syöksykierteeseenkin sitä pitä taitavasti houkutella. Ja kun sen oli saanut syöksykierteeseen, kierteen pysäytys kävi nopeassti ilmaisemalla toivomuksensa reippaalla vastajalalla. Vaakakierre ei ollut mikään nykyaikaisten symmetrisellä profiililla varustettujen taitolentokoneiden sauva laitaan ja pysäytys, vaan vauhdin oton jälkeen nokan nosto selvästi horisontin yläpuolelle, sauvaa laitaan ja vuoroin myötä-, vasta - ja jälleen myötäjalkaa painaen sekä selkäasennossa reippaan työnnön muistaen tuli nokan piirtää kaunis jalkapallon kokoinen ympyrä horisontin yläpuolella. Jos moottori pysähtyi taitolentokeikalla, niin kone pystyyn vain, ja viimeistään 250 km/t nopeudessa moottori pyörähti puristuksen yli ja hörähti taas käyntiin. Suorituskykyä, muun muassa nousunopeutta olisi voinut olla enemmän. Mutta kun oli annettu vain 150 hevosvoimainen Siemens-Halske Sh 14A, niin eihän sillä 900 kiloinen kone kovin nopeasti noussut - tuollaiset 2,5 m/s parhaimmillaan. Taitolentokeikalla sai lisäkorkeutta kerätä jatkuvasti, eikä nousugradientti riittänyt edes kapuamaan Simsiön vuoren loivaa rinnettä, jota eteläpohjalaisia lukuunottamatta muut suomalaise eivät edes vuoreksi tunnista. Myöhemmin, purjekoneita hinatessa, tuollainen 1,5 - 2 m/sek nousunopeus oli tavanomainen, eivätkä senaikaiset pursipilootit huudellet mitään laskevissa ajelemisesta  -  kun ei ollut radioitakaan. Hikisimmät hetket koettiin varmasti Stigussa kuomun alla perusmittaria opiskeltaessa. Magneettinen kompassi muljahteli liemessään oppilaan yrittäessä ennakoida kaarron pysäytystä ja  tulkitessa kaartotilaa kuulan ja viiksen avulla. Laskuun tulo oli urheilullista ja reipasta eikä mitään kahdeksan kilometrin stabiloitua pitkää finaalia. Jotta laskualue näkyisi koko lähestymisen ajan, piti kone pitää jatkuvassa (sivuluisu)kaarrossa koko perusosan ajan myötätuuliosalta kynnykselle. Vasta kynnyksellä kaarto oikaistiin ja aloitettiin loivennus. Silloi koneen piti olla oikeassa suunnassa, ja alasiiven etureunan edestä korkeutta seuraten sekä yläsiiven tuen ja moottoripellin liitoskohtaa metsänreunan korkeudelle sijoittaen ohjaaja antoi koneen istua nätisti kolmelle pisteelle. Ei mitään vasemman siivenkärjen tarjoamista eikä kiertopyrkimyksiä. Päasia että kaikki tapahtui vastatuuleen. Mitä tarkoittaa sivutuulilasku? Ja lopuksi mutkitellen rullaus seisontapaikalle.

Oi niitä aikoja!

 

Osmo Jalovaara

Lnt UK 22

Ensimmäinen koululento 20.7.54 SZ-31:llä. Ensimmäinen yksinlento 10.8.54 samalla koneella.

[Teemu Saarikko 0]

Porissa on yksi lentokelpoinen Stigu, jolla lennetään myös. Eikö nämä veljet tule kysymykseen.

[Juha Lampi 274]

Aivan mahtavaa muisteloa!

 

Siittä, Osmo, moon vaan eri miältä, notta kylää laihialaasekki Simpsiön vuareks tunnistaa vaikka ne onkin kanta- eikä eteläpohojalaasia  (vaimo ainaski) 8)

[Osmo Jalovaara 188]

Juha!

 

Mun akkani on Seinäjoelta, ja soon sitä miältä, jotta Jouppilaskin on vuori!

 

OJ

[Juha Lampi 274]

Juha!

 

Mun akkani on Seinäjoelta, ja soon sitä miältä, jotta Jouppilaskin on vuori!

 

OJ

 

Varmahan siä onki! Mut Seinäjoki onki Eteläästä Pohojammaata toisin ku Laihia

[Mara Aulio 8]

Tässä vuodelta 1956 Stiguoppilaita läpilaskuissa Kauhavalla SZ-25 koneella.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest calahonda]

Ensinnäkin Osmon aivan häkellyttävän hienoon Stigulla lentämisen taiteen kuvaukseen lisäten: kyllä sivuluisulla oli kaikkein mukavinta tulla laskuun ihan melkein loppuun saakka - siinä n. 40 cm korkeudessa kun ruohot rupesivat vienosti rapisemaan pyörissä piti vain salamannopeasti tehdä sauvaliike ja polkaista vastajalkaa, niin syntyi sametinpehmeä lasku? Vai miten se nyt oli?

Ja mitä tulee talvella lentämiseen, josta pieni puljalentokuva liitteenä (syystalvi v. 1956) - niin suksilla laskeuduttaessa - sivuluisussa - piti todella olla tarkkana koska skimboilla ei kannattanut laskea hiukkaakaan kyljittäin!

Mihin aikaan kesästä 1956 tuo Aulion kuva on otettu ja kuka lentää? Tuo SZ-25 oli näet kesällä 1956 Api Allisen ryhmän koneita ja olin itse Apin oppilaita.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest Kajakosk-1]

Osmo Jalovaaralle,

Kiitos Sinulle Stigu-jutustasi, lämmittää sydäntäni. Muistan/t varmaan meidän Kaakkois-Aasian kokemuksen. Sehän oli kisa kuka oli siellä ensimmäinen?

Mutta Stigu; Vuonna noin -62 me Tampereen TEKU:n kolme oppilasta kävimme purjelentokurssin Härmälässä ja saimme kukin Keikan Stigulla Uolevi Österin koneella ja minäkin sain ohjata sitä. Jäi mieleen.

Paavo Kajakoski