Kysymys potkurivirran nostevaikutuksesta

[Kalle Lindell 6]

liian lähelle edellä menevää konetta (ja väärässä korkeudessa siihen nähden) eli joutui sen potkurivirtaan.

 

Vai jättöpyörteeseen, joka taas johtuu siiven kärjessä tapahtuvasta painekenttien sekoittumisesta (indusoitu vastus)?

[Tuomo Seppälä 0]

Tarkoitin kysymyksellä sitä, vaikuttaako moottorin sylkemä ilmavirta ("potkurivirta", pitäisikö sanoa turbiinivirta  ) koneen perän aerodynamiikkaan.

 

Ei.

 

-tuomo

[Guest XciD]

http://www.youtube.com/watch?v=sfeMLQNe57E&NR=1

 

Ajatellaan sitä nostovoimaa vaikka tuon videon tilanteessa. Vastatuuleen tullaan, mutta kyllä silti veikkaisin että potkurivirran nopeus ylittää siiven profiilin läpi virtaavan vastatuulen nopeuden tuossa laskuvaiheen loppuosassa..

[Tatu Koiranen 1 758]

Tarkoitin että esimerkiksi peruskurssilla ei opeteta vakiomenettelynä käyttämään laippoja nousussa.

 

Jos peruskurssi lennetään lentokoneella, jossa niitä on AFM:n mukaan käytettävä, niin olisi se syytä opettaa.

[Mikko Maliniemi 5]

Ajatellaan sitä nostovoimaa vaikka tuon videon tilanteessa. Vastatuuleen tullaan, mutta kyllä silti veikkaisin että potkurivirran nopeus ylittää siiven profiilin läpi virtaavan vastatuulen nopeuden tuossa laskuvaiheen loppuosassa..

 

Toisaalta tästä voit päätellä, miten suurelle alalle laippoja Super Cubin potkuri sitä ilmaa virtauttaa ja miettiä, kuinka suuri vaikutus sillä lopulta on...

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Tatu Koiranen 1 758]

Toisaalta tästä voit päätellä, miten suurelle alalle laippoja Super Cubin potkuri sitä ilmaa virtauttaa ja miettiä, kuinka suuri vaikutus sillä lopulta on...

 

Kerrotko vielä, miten se tuosta päätellään? Lähinnä kiinnitän huomiotani siihen, että rungolla on muotonsa ja että potkuri aiheuttaa ilmavirtaa myös sen omien ulottuvuuksien ulkopuolisella alueella. (edit: selvyyden vuoksi vielä totean, etten tässä nyt tarkoita, että potkuri niihin laippoihin myöskään hirveästi vaikuttaisi, vaan sitä, että tuon perusteella ei asiaa voi mielestäni päätellä varsinkaan maallikko)

 

("potkurivirta", pitäisikö sanoa turbiinivirta  )

 

Ei, koska kyseisten koneiden kohdalla se virta muodostuu pääasiassa ohivirtausilmasta, joka tulee puhaltimelta, ei turbiinista.

[Juha-Matti Keränen 3]

http://www.youtube.com/watch?v=sfeMLQNe57E&NR=1

 

Ajatellaan sitä nostovoimaa vaikka tuon videon tilanteessa. Vastatuuleen tullaan, mutta kyllä silti veikkaisin että potkurivirran nopeus ylittää siiven profiilin läpi virtaavan vastatuulen nopeuden tuossa laskuvaiheen loppuosassa..

 

Tuossa hienossa Piper Cub-tundrapyörälaskussa ei kyllä potkurivirralla ole mitään tekemistä sen suhteen, että laskukiito (jos siitä voidaan edes puhua tuossa videossa...) on noinkin lyhyt. Maliniemen Piper-kuvasta näkee Cupperon potkurin kehän koon kyllä ja sen kuínka paljon laskusiivekkeisiin 'osuu' tätä potkurivirtaa - aika mitätön määrä. Ihan yksi-yhteen todellisuuden kanssa tuokaan kuva ei ole siitä määrästä paljonko potkurivirtaa loppujen lopuksi 'osuu' laskusiivekkeisiin rungon varjostuksen sun muiden aerodynaamisten inversioiden   takia, mutta joka tapauksessa potkurivirran aikaansaamalla 'nostovoimalla' ei ole mitään tekemistä koneen ilmassapysymisen (videon tapauksessa pienen ilmanopeuden) kanssa. Koneen tehoasetus istumisessa on moottoreiden lukumäärästä ja koneen koosta riippumatta suhteellisen lähellä tyhjäkäyntiä, noin pääsääntöisesti.

[Juha Lampi 275]

Noste (hydrostatic lift)

 

Mut eikös tuo "hydro" viittaa nesteeseen eikä kaasuun?

 

Sukellusveneiden yhteydessä puhutaan nosteesta - muistaaksein....

[Olle Sälgmark 2]

Onko arroweilla lentäneet huomanneet eroa lentoonlähdössä kun lentää T-tail arrowilla tai tavallisella?

 

Liittyy tietenkin "potkurivirtaan"

[Mikko Maliniemi 5]

Kerrotko vielä, miten se tuosta päätellään?

 

 

 

Eiköhän tuon nyt järki sano itse kullakin, että ei se potkurivirta leviä pitkin siipiä (saati sitten niitä laippoja) kuin Hujasen paska. Tuosta pystynee päättelemään sen, minkälainen on Super Cubin potkurin halkaisija, eikä tarvitse olla kovin kummoinen pellepeloton tajutakseen, että se potkurin työntämä ilmavirtakaan varmaan mahdottoman laajalle alueelle tuolla matkalla leviä. Vai olenko ihan hakoteillä?

[Kimmo Wjuga 1]

 

Oliko tämä kelvollinen selitys aeromystiikan ammattilaisille?

 

Tää oli kyl varmaan huonoin täs ketjussa! 

[Juha Lampi 275]

Tää oli kyl varmaan huonoin täs ketjussa!   

 

"Sen sijaan, että moittisit pimeyttä, sytytä kynttilä!"

[Kimmo Wjuga 1]

"Sen sijaan, että moittisit pimeyttä, sytytä kynttilä!"

 

Vastasin vain esitettyyn kysymykseen

[Pekka Holopainen 98]

Mut eikös tuo "hydro" viittaa nesteeseen eikä kaasuun?

 

Sukellusveneiden yhteydessä puhutaan nosteesta - muistaaksein....

 

Mahdollisesti se viittaa veteen, sillä nosteesta lienee alunperin Arkhimedeen lain yhteydessä puhuttu juuri vedessä. En olen niin hyvin perehtynyt englantiin, että osaisin jäljittää sen tarkan alkuperän. No kuten sanoin näiden termien kanssa on aina tulkintaongelmia ja väärinkäsityksen mahdollisuus etenkin siirryttäessä kielestä toiseen. Suomessa termi noste on vakiintunut

tarkoittamaan kaikkea väliaineesta aiheutuvaa nostovoimaa.

 

Pekka

 

Edit: Katsoin Suomi-Englanti-Suomi-sanakirjastani. Siellä oli 8 eri merkitystä sanalle lift, joista yksikään ei tarkoittanut fysiikan nostetta. Suomalaiselta puolelta sanaa noste ei edes löytynyt. Tarvittaisiin ammattisanakirja (jota minulla ei ole - netistä voisi yrittää etsiä). Joskus tämä johtaa jopa hupaisiin tulkintoihin. Muistan kerran lukeneeni jotain kemian alaan kuuluvaa suomennettua kirjaa, jonka suomentaja ei ilmeisestikään ollut kemisti. Siinä esimerkiksi sana potassium oli suomennettu rohkeasti "potaskaksi" (potassium = kalium). Suomentaja puhui siis kirjaimellisesti potaskaa.

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Kommenttina:

- Eräällä konetyypillä AFM neuvoo suorittamaan lentoonlähdön 40 asteen laipoilla, mikäli halutaan saada mahdollisimman jyrkkä nousukulma ja lyhyt lentoonlähtömatka, vaikka kyseessä olisikin kova pinta. Tällä koneella saattaa potkurivirta osua jonkin verran laskusiivekkeisiin, vaikka siipi sijaitseekin rungon päällä. Suurempi vaikutus teholla tässä konetyypissä on koneen trimmaukseen. Samalla konetyypillä moottorin vetolinjan nostaminen 4 asteen alaspäin taitteesta 0-linjalle parantaa lentoonlähtösuoritusarvoja n. 20%.

- Eräällä konetyypillä STC:llä muutettu AFM neuvoo suorittamaan STOL-lentoonlähdön 30 asteen laipoilla, vaikka kyseessä on melko raskas 1-moottorikone.

- Eräällä alatasoisella, voimakkaalla moottorilla varustetulla kannuspyöräkoneella voidaan suhteellisen raskas kannuspyörä pitää ilmassa melko vaivattomasti täysillä 28 asteen laipoilla ja moottoriteholla. Olenpa jopa nähnyt käännettävän kone ympäri (sivusuunnassa) paikallaan kannus ilmassa pelkän moottoritehon avulla.

- Super Cub -videossa suurin lyhyeen lasku- ja lentoonlähtömatkaan vaikuttava tekijä on kuultavissa: Mäellä käy melkoinen hiivari. Tosin toi Cubdriver on ihan tekijämiehiä ja Super Cubbia on hieman viritelty, hommatkaa itsellenne Big Rocks, Long Props videoita niin näette.

 

[Guest petikko]

Tää rupeaa jo haastamaan sen kuuluisan aiheen jossa arvotaan johtuuko lentokoneen ilmassa pysyminen siitä onnettomasta asiasta että se ilmamolekyyli haluaisi tavata toverinsa jättöreunassa.

 

Vihdoinkin löytyyy threadi jossa Kuopio, rekkakuskit ja south park sekoaa kivaan sekamelskaan.

 

*avaa sipsipaketin mutta ei pidätä hengitystään

[Olle Sälgmark 2]

Tää rupeaa jo haastamaan sen kuuluisan aiheen jossa arvotaan johtuuko lentokoneen ilmassa pysyminen siitä onnettomasta asiasta että se ilmamolekyyli haluaisi tavata toverinsa jättöreunassa.

 

Vihdoinkin löytyyy threadi jossa Kuopio, rekkakuskit ja south park sekoaa kivaan sekamelskaan.

 

*avaa sipsipaketin mutta ei pidätä hengitystään

 

....

[Mikko Maliniemi 5]

Vihdoinkin löytyyy threadi jossa Kuopio, rekkakuskit ja south park sekoaa kivaan sekamelskaan.

 

Vielä kun löytyisi ketju, joka saisi länsivantaalaisen lennokkikentästäänkin tutun kaupunginosan hiljaiseksi   

[Tommi Kaukonen 5]

- Eräällä alatasoisella, voimakkaalla moottorilla varustetulla kannuspyöräkoneella voidaan suhteellisen raskas kannuspyörä pitää ilmassa melko vaivattomasti täysillä 28 asteen laipoilla ja moottoriteholla. Olenpa jopa nähnyt käännettävän kone ympäri (sivusuunnassa) paikallaan kannus ilmassa pelkän moottoritehon avulla.

 

 

Joo, minunkin laipattomalla, kevyellä, heikolla moottorilla ja ohjaamattomalla kannuspyörällä varustetulla mopulla tuommoinen onnistuu - siis periaatteessa. Pyöräjarru ensin päälle, sauva takana, siten varovasti kaasua auki, ja varovasti sauvaa eteen, jotta pyrstopyörä irtoaa -  ja samanaikaisesti jalkaa käännöksen  suuntaan, kone käännähtää pääpyörällä, jos ei nokka ensin kynnä asfalttia koordinoimattoman kaasun, jarrun tai sauvan seurauksena. Riskittömämpää on kuitenkin kiivetä ulos kabiinista, tarttua pyrstöstä ja kääntää kone haluttuun noususuuntaan, lentäminen se kuitenkin on päätarkoitus? Kuitenkin, potkurivirta selvästi vaikuttaa pyrstön ohjaimiin ja koneen saa - periaatteessa käännettyä kiitoradan päässä sen avulla. Käytännön este on varoittamatta siipiin osuvat kiitoratavalot! On kokeiltu.

[Pekka Raninen 0]

Ketjun otsikkoon liittyen voisi lisätä, että suihkukoneiden alkuaikoina kokeiltiin innokkaasti saada aikaan lisänostetta johtamalla moottorien suihkuvirtaus laskusiivekkeiden kautta. Aiheesta lisää esim. tässä Wikipedia-jutussa: Blown flap.

 

Suokaa anteeksi asiantuntemattomuuteni.  Mutta maallikkona muistelisin äkkiseltään, että "blown flaps" olisi mainittu jossakin MiG-merkkistä kalustoa, mahdollisesti kaksykkösen variantteja koskevissa lukemissani jutuissa joskus & jossakin.

 

PR

 

 

[Pekka Raninen 0]

Edit: Katsoin Suomi-Englanti-Suomi-sanakirjastani. Siellä oli 8 eri merkitystä sanalle lift, joista yksikään ei tarkoittanut fysiikan nostetta. Suomalaiselta puolelta sanaa noste ei edes löytynyt. Tarvittaisiin ammattisanakirja (jota minulla ei ole - netistä voisi yrittää etsiä). Joskus tämä johtaa jopa hupaisiin tulkintoihin.

 

Sanalle "lift" löytyy hämmentävän paljon käännöksiä. Omassa lähteessäni noin 18 kpl A4-sivuja. Mainittu hakutulos on luettavissa pdf-muodossa osoitteesta:

http://www.pekka.raninen.jossain.com/lift.pdf

 

Tekijänoikeusmielessä haluan ehdottomasti mainita, että ko. lista ei ole millään muotoa omani, vaan tekemäni hakutuloksen yhteenvetävä pdf-tiedosto. Varsinaisen tietokannan kaikki tekijänoikeudet ovat korkeakoulujen Nelli-yhteiskäytössä olevalla MOT-sanakirjalla.  --> "Sue me". Hyvä tarkoitus. :-)

 

PR

 

 

[Tommi Kaukonen 5]

Suomeksi nostovoima:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nostovoima

 

Samma på engelska

http://en.wikipedia.org/wiki/Lift_(force)

 

Nelli tai muu yleissanakirja ei tätä noteeraa.

[Pekka Raninen 0]

Suomeksi nostovoima:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nostovoima

Samma på engelska

http://en.wikipedia.org/wiki/Lift_(force)

Nelli tai muu yleissanakirja ei tätä noteeraa.

 

 

"Nostovoimalla" viitannet muihin kirjoittajiin. En ottanut itse kantaa noste-, nostovoima-, tai muidenkaan sanojen fysikaalisiin tai avioniikkaa koskeviin merkityksiin. Viittasin vain siihen, mitä kielitieteellisesti on dokumentoitu sanalle "lift" kontra oma äidinkielemme.

 

Ja edelleen ne linkkaamani tiedoston, sekä ko. tiedoston sisältämien käännösten tekijänoikeudet ovat jossakin aivan muualla kuin minulla. Mikäli tästä seikasta syntyy pienintäkään polemiikkia, poistan ao. fileen kyseiseltä palvelimelta välittömästi.

 

Yst. terv.

 

PR

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Riskittömämpää on kuitenkin kiivetä ulos kabiinista, tarttua pyrstöstä ja kääntää kone haluttuun noususuuntaan, lentäminen se kuitenkin on päätarkoitus? Kuitenkin, potkurivirta selvästi vaikuttaa pyrstön ohjaimiin ja koneen saa - periaatteessa käännettyä kiitoradan päässä sen avulla. 

 

Tarkoitus ei ollut antaa mallia hupioperointiin, vaan kertoa miten jossakin erityisissä lentotoiminnan muodoissa joudutaan kääntämään kone paikoillaan kun pyrstöä ei ole 1) aikaa, 2) lihasvoimia tai 3) mahdollisuuttakaan kääntää muulla tavoin konetta rikkomatta ja miten se temppu onnistuu. Olen nähnyt myös yhden tapauksen kun temppua on tehty huvin vuoksi, seurauksena kallis moottori- ja potkuriremontti.

[Tommi Kaukonen 5]

Aerodynamiikan ilmiöitä on vaikea käsittää, ainakin minun, jos vertaa vaikka traktoriin. Niitä on nähnyt pienestä pitäen ja on ollut aikaa pohdiskella miten voima vaikuttaa ja liikuttaa laitetta.  Samoin kentokoneessa saattaa olla monen sadan hevosvoiman moottori, satoja kiloja painoa ja ulkomitatkin voi olla melekomoiset. Miten se oikein pysyy ilmassa, ja kiihtyy vaikka nokalla on pyörimässä vain semmoinen pulikka? Siinä valossa potkurivirralla, mielestäni voi hyvinkin olla nostevaikutus, laskusiivekkeisiin osuessaan, vaikuttaahan se paikalla olevan koneen ohjaimiinkin. Siitä olen edellisen kanssa  samaa mielta, että huonosti se on yleensä suunniteltu maaoperointiin, ja vaikea käsitellä potkurivirralla.