Arvaa paikka

[Santeri Lehtonen 0]

Hangon rintamamuseo?

[Tero Tuominen 264]

Hangon rintamamuseostahan valtatien vierestä nuo aidot Molotovin cocktailit löytyvät. Hankoniemi oli talvisodan jälkeen vuokrattuna Neuvostoliitolle rauhanehtojen mukaisesti. Jatkosodan alussa rajalinjalla taisteltiin ennen kuin venäläiset evakuoivat niemen. Museo on juuri Suomen puoleisella rintamalinjalla, josta Neuvostoliiton rakentamalle Täktomin sotilaslentokentälle on noin 12 kilometriä.

 

Santerille vuoro.

 

 

[Santeri Lehtonen 0]

Oli ihan hieno paikka se rintamamuseo, kun tuli viime kesänä poikettua siellä extemporeena matkalla Hankoon. Ei ole kuvaa juuri nyt, joten nopein jatkakoot

[Osmo Jalovaara 188]

Kun tähän tuli sopiva rako, niin vastaan itse edellä esittämääni kysymykseen. Se on siinä mielessä hankala, ettei vastausta löydy normaaliin tapaan Googlesta, vaan se pitää tietää.

Luonetjärven muistomerkillä paadella istuvan lentäjän mallina on ollut nuori, komea vänrikki Matti Elonheimo, joka myöhemmiltä vuosiltaan tunnetaan huomattavana ja pitkäaikaisena ilmailuvaikuttajana Turun seudulla. Ajoin patsaan ohi muutama viikko sitten, ja kyllä siitä edelleenkin tunnistaa Matin oikein hyvin.

 

OJ

[Pekka Suuronen 120]

Kun vuoro nopeimmalle, niin vaihteeksi arkkitehtuuria. Missä sijaitsee tämä asuintalo? Sen on suunnitellut erittäin nimekäs arkkitehti. Sijaintikin on historian kannalta kiinnostavalla paikalla.

 

 

[Juha Lampi 275]

Unité d'habitation Marseillessa ja suunnittelijan etunimi oli "Le" 

 

Oikeastihan Corbu oli valearkkitehti, kuten myös Tadao Ando... 

[Tero Tuominen 264]

Unité d'Habitation Berliinissä? Internationalen Bauausstellung (Interbau) 1957.

[Pekka Suuronen 120]

Tero oli tapansa mukaan oikeassa. Eli talo sijaitsee Berliinissä. Se on iso (530 asuntoa). Arkkitehti oli sveitsiläinen LeCorbusier (taiteilijanimi). Rakennus sijaitsee hyvin lähellä Berliinin Olympiastadionia, sitä vuoden 1936 kisoista tunnettua. Tästä Leni Riefenstahl teki elokuvan. Muut Interbau-kilpailuun osallistuneet arkkitehdit, mm. Alvar Aalto, suunnittelivat talonsa Hansavierteliin (näkemisen arvoinen sinänsä), mutta diiva LeCorbusier halusi rakentaa muista erilleen ja vieläpä arvostetulle paikalle (= Olympiastadion).

 

Vuoro Terolle.

[Tero Tuominen 264]

Pekan kysymyksessä hieno rakennus. Jatketaan arkkitehtuurin parissa: myös tällä porraskäytävällä on olympiakytköksiä (kohiseva kuva mutta eiköhän asia selviä).

 

[Heikki Pullinen 135]

Käpylässä vuoden 1940 kisoihin valmistunut urheilija-asuntola ?

 

Heikki

[Tero Tuominen 264]

Helsingissä kyllä, mutta ei Käpylässä. Rakennuksella on kaksi eri yhteyttä Olympialaisiin. Porraskäytävästä löytyy useita ja ennen kaikkea parempia kuvia netistä.

[Heikki Tupala 0]

Olympiastadionilla oleva Stadion Hostel

[Tero Tuominen 264]

Rakennuksella on tosiaan joskus ollut hostel-tyyppistä käyttöä, mutta ei olla stadionilla.

[Topi Falkenberg 413]

Rappukäytävä voisi olla Sokoksen tavaratalossa? Alunperinhän rakennuksen piti valmistua vuoden 1940 kisoihin mennessä, mutta se saatiin valmiiksi vasta keväällä 1952. Hostel-tyypisesti olen joskus tässäkin rakennuksessa yöpynyt.

[Tero Tuominen 264]

Ei ole Sokos, mutta toistaiseksi se on lähinnä haettua rakennusta. Legendan mukaan talon harjanostajaisissa tai vihkiäisissä sen arkkitehti olisi kävellyt käsillään katonharjalla.

 

Rakennus on tarkoitukseensa valmistuneista ainoa, joka on edelleen alkuperäisessä käytössä.

[Osmo Jalovaara 188]

Arkkitehti voisi olla kultamitalivoimistelija Einari Teräsvirta. Hänen töistään valmistui Satakuntatalo vuonna 1952, ja se on edelleen alkuperäisessä käytössä. Talon ensimmäiset asukkaat olivat olympialaisiin saapuneita ulkomaalaisia toimittajia.

Viimeisestä käynnistäni tässä talossa on jo niin pitkä aika, että en enää tarkalleen muista sen rappukäytäviä, eikä kysymyskuvastakaan ole juurikaan johdatukseksi.

 

OJ

[Tero Tuominen 264]

Osmo löysi haetun, vaikka kuva olikin huono. Satakuntalaisen Osakunnan ja Satalinnan Säätiön Satakuntatalon suunnitteli monipuolinen arkkitehti Einari Teräsvirta. Hän oli myös moninkertainen voimistelun olympiamitalisti. Siksi perimätieto arkkitehdin käsillä kävelystä katon harjalla saattaa pitääkin paikkansa.

 

Talo toimi heti valmistuttuaan 1952 Helsingin olympialaisten lehdistöhotellina ja sittemmin vuosikymmenten ajan myös edullisena kesähotellina. Kampissa sijaitseva Satakuntatalo on ainoana osakuntatalona edelleen alkuperäisessä opiskelija-asuntolakäytössä. Nykyisin Teräsvirran suunnittelemassa talon hienossa juhlasalissa toimii juhla- ja kokoustila Kilta.

 

Osmolle vuoro.

[Osmo Jalovaara 188]

Tämäkin liittyy Helsingin olympialaisiin 1952. Olympialaisissa oli huomattava joukko ihmisiä, jotka eivät varmasti tienneet, missä asuivat. Ketä he olivat?

 

OJ

[Heikki Pullinen 135]

Varmaan koko Nuevostoliiton Olympiajoukkue.

 

Heikki

[Osmo Jalovaara 188]

Heikin vastaus on aivan oikein. Voidaan olla jokseenkin varmoja, ettei olympialaisiin ensimmäistä kertaa osaaottavan Neuvostoliiton joukkue tiennyt, missä he asuivat. Tietämättömyydellä en suinkaan tarkoita osoitetta vaan rakennusta, jossa he asuivat.

Teekkarikylän kolme ensimmäistä taloa vihittiin käyttöön toukokuussa 1952, juuri ennen olympialaisia. Olympiakomitea vuokrasi talot käyttöönsä NL:n joukkuetta varten. Olihan kylä uusi, moderni ja sopivasti erillään muista niin, ettei harmillisia kontakteja länsimaisten urheilijoiden tai muiden ei-toivottujen henkilöiden kanssa päässyt syntymään ilman valvontaa. Otaniemen urheiluhallillekin myönnettiin ylimääräinen valtion tuki, jotta se saatiin valmiiksi NL:n joukkueen käyttöön.

Kun teekkarit aloittivat Teekkarikylän rakentamisen 1940-luvun lopulla, he saivat valtiolta luvan purkaa talkootyönä NL:n entisen suurlähetystön tontilla olevat tiilirauniot, ja käyttää tiilet, yhteensä yli 800.000 kappaletta, kylän ensimmäisiin rakennuksiin. Rauniothan sijaitsivat Bulevardin ja Albertinkadun kulmauksessa vastapäätä entistä Kansallisoopperaa, nykyistä Aleksanterin teatteria. Venäläiset olivat helmikuun 1944 pommituksissa tuhonneet oman lähetystörakennuksensa, minkä sinänsä ei pitänyt olla mahdollista, koska tämä rauhaa rakastava valtio ei oman ilmoituksensa mukaan koskaan suunnannut pommituksiaan siviilikohteisiin. Näiden itse omistettujen ja omakätisesti pommitettujen tiilien sisällä venäläiset asuivat olympialaisten ajan. Historian ironia on usein aivan tahatonta.

 

Heikki jatkakoon.

 

OJ 

 

 

 

 

[Heikki Pullinen 135]

Moron. Nyt saa nopein jatkaa.

 

Heikki

[Topi Falkenberg 413]

Moron. Nyt saa nopein jatkaa.

 

Heikki

 

Ok, Missä tämä on?

 

[Jarmo Kohtanen 237]

Aimo Hoffrénin geologiaa symboloiva G-veistos Espoon Otaniemessä ja vuoro nopeimmalle 

[Topi Falkenberg 413]

Aimo Hoffrénin geologiaa symboloiva G-veistos Espoon Otaniemessä ja vuoro nopeimmalle 

 

Right, ja vuoro on Jarmon luvalla nopeimman käsissä.

[Mikko Maliniemi 5]

Pistetään vähän ilmailua... Missä mennään?