Vesikiertoisen lämmityspatterin säätö?

[Juha Huvilinna 0]

Toivottavasti täältä löytyy myös tämänkin alan osaajia.

 

Meillä on talossa vesikiertoiset lämmityspatterit joiden termostaatit eivät toimi alkuunkaan. Silloin kun termostaatti on paikoillaan on energian säästö vähän turhankin tehokasta, eli huoneilma on aivan jäätävä. Ainoa ratkaisu millä patterit on saanut kunnolla lämpenemään on ollut ottaa koko termostaatti pois.

 

Nuo venttiilit on vasta vaihdettu, mutta niitä ei ole koskaan säädetty kunnolla toimimaan. Osaisiko joku sanoa miten tuota venttiilissä olevaa rangasta kuuluu käännellä, että termostaatin säätövara riittäisi?

 

[ attachment removed ]

 

[Mikko Palosvirta 0]

Toivottavasti täältä löytyy myös tämänkin alan osaajia.

 

Meillä on talossa vesikiertoiset lämmityspatterit joiden termostaatit eivät toimi alkuunkaan. Silloin kun termostaatti on paikoillaan on energian säästö vähän turhankin tehokasta, eli huoneilma on aivan jäätävä. Ainoa ratkaisu millä patterit on saanut kunnolla lämpenemään on ollut ottaa koko termostaatti pois.

 

Nuo venttiilit on vasta vaihdettu, mutta niitä ei ole koskaan säädetty kunnolla toimimaan. Osaisiko joku sanoa miten tuota venttiilissä olevaa rangasta kuuluu käännellä, että termostaatin säätövara riittäisi?

 

 

Onkos itse termostaatti vaihdettu koska? Harvoin ongelmat tuosta säädöstä on kiinni, ja jos asut kerrostalossa/rivarissa niin parempi olla koskematta koko hommaan, ettei mee tasapainotukset sekasin.

 

Jos venttiili liikkuu, kuten nähtävästi tekee, niin sitten etsisin vikaa termarista. Jostain syystä kun se ei avaa venttiiliä.

 

Jatkan vielä tyhmiä kysymyksiä:

 

Onko patterin edessä esim pitkät verhot / sohva tai joku muu, joka häiritsee termarin toimintaa? Tämä on kohtuullisen yleinen syy huoneilman kylmyyteen.

[Tatu Koiranen 1 693]

Meillä on talossa vesikiertoiset lämmityspatterit joiden termostaatit eivät toimi alkuunkaan. Silloin kun termostaatti on paikoillaan on energian säästö vähän turhankin tehokasta, eli huoneilma on aivan jäätävä. Ainoa ratkaisu millä patterit on saanut kunnolla lämpenemään on ollut ottaa koko termostaatti pois.

 

Samaa danfossin termostaattia on omissakin pattereissa ja aamuisin täällä on jotain +18,5 asteen tietämillä, vaikka termostaatit on kaakossa. Jos vääntää kaakosta hieman takasinpäin, vaikka kolmoselle, niin patteri ei lämpene juuri ollenkaan, ellei termostaatin päälle heitä jotain jääpussia

 

Saa nyt nähdä, josko tuo huoltofirma sais jotain aikaiseksi...

[Juha Huvilinna 0]

Onkos itse termostaatti vaihdettu koska? Harvoin ongelmat tuosta säädöstä on kiinni, ja jos asut kerrostalossa/rivarissa niin parempi olla koskematta koko hommaan, ettei mee tasapainotukset sekasin.

 

Jos venttiili liikkuu, kuten nähtävästi tekee, niin sitten etsisin vikaa termarista. Jostain syystä kun se ei avaa venttiiliä.

 

Jatkan vielä tyhmiä kysymyksiä:

 

Onko patterin edessä esim pitkät verhot / sohva tai joku muu, joka häiritsee termarin toimintaa? Tämä on kohtuullisen yleinen syy huoneilman kylmyyteen.

 

Kyseessä on omakotitalo. Sekä venttiilit, että termarit vaihdettiin kaikki reilu vuosi sitten, eikä ne ole koskaan toimineet. Jokainen patteri toimii yhtä huonosti, eli ainakaan yksittäisestä termarista ei ole kyse.

 

Ainakaan minulla ei ole mitään luottoa näihin mekaanisiin termostaatteihin. Yhdessäkään talossa jossa sellaisia on ollut, ei minulla ole niistä mitään hyvää sanottavaa. Onkohan jotain sähköisiä vaihtoehtoja saatavilla?

[Klaus Wesa 4]

Toivottavasti täältä löytyy myös tämänkin alan osaajia.

 

Meillä on talossa vesikiertoiset lämmityspatterit joiden termostaatit eivät toimi alkuunkaan. Silloin kun termostaatti on paikoillaan on energian säästö vähän turhankin tehokasta, eli huoneilma on aivan jäätävä. Ainoa ratkaisu millä patterit on saanut kunnolla lämpenemään on ollut ottaa koko termostaatti pois.

 

Nuo venttiilit on vasta vaihdettu, mutta niitä ei ole koskaan säädetty kunnolla toimimaan. Osaisiko joku sanoa miten tuota venttiilissä olevaa rangasta kuuluu käännellä, että termostaatin säätövara riittäisi?

En ole ammattilainen, mutta asun vesikiertolämmitteisessä omakotitalossa.

Säätövaran lisääminen tapahtuu näin:

 

Katso onko siellä numeroiden etupuolella(lämpöpatterin puolella) termostaatissa sellaista metallista tai muovista rajoitinta jolla rajoitetaan säätorenkaan kiertämistä yli 3:sen. Sen kun nostaa ylös ja siirtää sopivampaan kohtaan niin saat kierrettyä vaikka 4:seen. Sitten riittää lämpöä, jos putkistossa sitä on.

 

 

[Ari Mäkelä 10]

niin ja oishan se hyvä tarkistaa pannuhuoneessa että minkälämpöinen vesi lähtee kiertoon.

onko siellä esim Ouman tai vastaava säädin vai käsisäätö ?

[Jussi Sirviö 0]

Paas purkaen vähän enemmän.Siitä messinkisen mutterin alta ,mistä tulee se tappi, löytyy ruuvi mitä kiertämällä lähtee vesi kiertämään kunnolla patterissa.

Kuulee kohinasta.Se on aika tarkka ei passaa ruuvata montaa kierrosta.

[Matti Kari 0]

Kröhöm, tuota en ole itsekään alan ammattilainen, mutta käsittääkseni vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän ydin on säätöjärjestelmä (ns. pannuhuoneen puolella) ja huonekohtainen säätö patteritermostaatein.

 

Ouman - tuo säätöjärjestelmien valmistaja - muistaakseni neuvoo laittamaan termarit huoneissa täysille ja versikierto päälle ja siten säätö tapahtuu pannuhuoneesta. Siis sellainen perussäätö. Huonekohtaisesti voidaan sitten säätää patteritermarista jos on liian kuumaa. Periaatteessa säätöjärjestelmä takaa peruslämmön ja patteritermarit säätävät paikallisen olosuhteen mukaisen muutoksen. Esimerkiksi kevättalvella etelän puolella ikkunoista sisään paisteleva aurinko voi lämmittää isojen ikkunoiden kautta huonetilaa huomattavasti, jolloin ideaalisesti termari säätää patterin virtausta pienemmälle. Pohjoisen puolella aurinko ei paljon lämmitä ja perustasoinen vesikierto, joka huomioi varjon puolelta ulkoilman lämpötilan säätää virtausta niin, että lämmintä tulee kiertoon. Paremmissa järjestelmissä on vielä säätöjärjestelmän huonetilainen anturi jolla voi tarkentaa kiertoveden lämpimyyttä.

 

Mikäli patterit eivät lämpeä niin siellä saattaa olla ilmaa. Eli suorita ilmaus varmuuden vuoksi aina syksyisin. Pahimmoillaan patterit voivat lorista ja siten paljastaa epäkohdan.

 

Toinen ilmiö on termareissa, joita ei juuri käännellä, että ne lukittuvat (pikeentyvät) johonkin epäsopivaan asentoon. Tällöin pitää säätöpuikkoa vähän liikutella (varovasti ettei riko termostaattia) ja sitten koitella josko lämmin lähtisi kietämään putkissa. Tämä ei ole sinun tapauksessasi kovin uskottava vaihtoehto.

 

Mites kiertovesipumppusi, onko se kuitenkin toimiva?

 

Tällaisia haja-ajatuksia n. 50 vuoden kokemuksella omakotiasujana...

 

Matti

 

 

[Jussi Aaltonen 0]

Jatketaan omakotiasujan kokemuksesta kumpuavilla neuvoilla...

 

Kuten tuossa jo todettiin niin pannuhuoneen puolelta on syytä aloittaa:

 

- Meno- ja paluuveden lämpö. Näillä keleillä verkkoon pitäisi mennä talosta riippuen n. 35...45degC vettä ja sen pitäisi palata n. 10degC viileämpänä.

 

- Verkoston vesimäärä? Painetta pitäisi olla n. 1 bar, mutta alle 1.5 bar. Jos ei ole niin vettä on hukkunut... kattila kiehunut tai jossain vuoto. Näkyykö varoventtiilin alla lattialla kosteaa? Uutta vettä verkostoon täyttöventtiilistä ja verkoston ilmaus.

 

- Kiertovesipumppu oletettavasti pyörii kun kerran patterit lämpiävät jos termarin irroittaa venttiilirungosta, mutta millä pyörimisnopeudella se pyörii? Kytkentäkotelossa on yleensä säätö namiska, jossa on 3-4 eri nopeusasetusta valittavaksi, noiden välillä voi etsiä eroja ja pyrkiä tähtäämään siihen että meno- ja paluuveden välille syntyy n. 10degC lämpötilaero... kannattaa muistaa että kyseessä ei ole hätäisen miehen homma, aikavakio on todella pitkä... jos vaikka tunnin antaa mennä aina yhdellä asetuksella ja sitten katsoo tilanteen.

 

- Pattereissa on yleensä (pitäisi olla, mutta ei kuitenkaan aina ole) termariventtiilin lisäksi myös toinen säätö toisessa patteriputkessa. Tuolla toisella säädöllä asetetaan ns. perusvirtaus, eli haetaan verkostoon tasapaino, jossa kaikkien pattereiden läpi on sopiva virtaus. Perusasetus säädetään termarit venttiilirungosta irroitettuna. Jos patterit kuitenkin ovat toimineet aikaisemmin niin näitä on parempi olla sorkkimatta jos ei tiedä mitä tekee (eli kysymyksestä päätellen on parempi kutsua putkari paikalle, jos vikadiagnoosi menee verkoston perussäätöjen puolelle).

 

- Venttiilirungot tod.näk toimivat koska termarin irroittaminen saa patterin lämpiämään, mutta riittääkö termarissa voima liikuttamaan venttiilin karaa? Tuuppaille karaa (rungosta pilkistävä tappi) edestakaisin jos se vaikka norjistuisi... voima joka vaaditaan ei ole ihan pieni, mutta tappeja ei saa missään tapauksessa lyödä millään... venttiilirunkoa sen sijaan voi ja saa kolistella jos karat tuntuvat olevan jumissa.

 

- Onko patterit joskus toimineet oikein? Termarit eivät ole ikuisia. Niissä on vahapatruuna, jonka vahan laajeneminen tuuppaa venttiilirungosta pilkistävää tappia, jos vaha pääsee karkuun niin toiminta loppuu. Esimerkiksi auton moottorin termari toimii samalla tavoin.

 

- Loriseeko patterit? Ovatko ne tasalämpöisiä vai onko patterit selkeästi viileämpiä ylhäältä kuin alhaalta? Jos molemmat tai toinen kyllä niin verkostossa on ilmaa ja veden lisäys sekä ilmaus auttaa.

 

Joka tapauksessa jos lämmitys viimetalvena toimi hyvin ja nyt ei niin perussäätöihin ei pidä mennä koskemaan... ei patterin paluupuolen säätöön eikä termariventtiilirungon rajoitusasetuksiin.

 

EDIT: Perkule, pitäisi lukea kysymys kunnolla ennen kuin vastaa Elikkäs... jos termariventtiilit on juuri vaihdettu niin verkoston säätö pitää tehdä. Uusien venttiilirunkojen painehäviö on tod.näk erilainen kuin vanhojen, joten  verkostossa voi mennä virtauksen jakokin poskelleen. Ilmattiinko verkko vaihdon jälkeen? Ilmauksen joutuu tekemään useampaan otteeseen koska liuennutta ilmaa vapautuu pikkuhiljaa tai toisaalta osa liuenneesta ilmasta osallistuu kemiallisiin reaktioihin (korroosioon), joista saattaa muita kaasuja sitten vapautua hiljalleen. Mutta edelleen... jos lämmitys on toiminut niin mitään perussäätöihin liittyvää vikaa sinne ei itsestään synny.

[Lari Nylund 161]

Ilmattiinko verkko vaihdon jälkeen? Ilmauksen joutuu tekemään useampaan otteeseen koska liuennutta ilmaa vapautuu pikkuhiljaa tai toisaalta osa liuenneesta ilmasta osallistuu kemiallisiin reaktioihin (korroosioon), joista saattaa muita kaasuja sitten vapautua hiljalleen.

 

En todellakaan ole mikään huoltomies, mutta ilmauksen suorittamisesta olisin lähtenyt liikenteeseen minäkin. Kerrostaloissa on auttanut lähes tulkoon aina ja loput on sitten hoitanut mainio huoltomiehemme.

[Tomi Liimatainen 0]

Ei putkimies mutta alan mies kuitenkin tässä, hei. 

 

Näyttää olevan vallan perusmättö Danfossin patteriventtiili ja termostaatti. Kyllä nuo vehkeet toimivat kuin junan vessa jos ne vain on asennettu ja aseteltu oikein. Kannattaa tarkistaa sekä termostaatin rajat että itse venttiilin esisäätöarvot.

 

Venttiilin esisäätö tapahtuu vetämällä tuosta hopeanvärisestä uritetusta kauluksesta jonka jälkeen sitä voi kääntää haluttuun asentoon. Siinä kauluksen kehällä on merkinnät N ja numerot 1-7 sekä venttiilin rungossa on ura joka osoittaa mihin esisäätö on aseteltu. Olen harmittavan usein isoillakin työmailla nähnyt esisäätöjen olevan minimissään ja silloin kyllä vilu hiipii nurkkiin kun kelit kylmenevät. Täältä löytyy ohje tuohon venttiilin esisäätöön: http://danfoss.ipapercms.dk/Heating/AutoGen/VD53G520/?ForceLanguage=fi  Tärkein osuus löytyy sivulta kaksi. Insinöörit voivat jatkaa siitä eteenpäin ja päästellä ihastuneita vinkaisuja käyrien ja taulukoiden parissa. 

 

Myös termostaattiosa saattaa olla rajoitettu liian laihalle joten sekin kannattaa tarkistaa. Animoitu opastus tähän toimitukseen löytyy täältä: http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/trv01_fi.swf

 

 

Ei muuta kuin ruuvaamaan. Jos patterit kerran lämpenevät ilman termostaatteja niin ainakin siellä kiertää vesi ja toivoa vielä on.

 

 

 

 

 

Tomi

[Tatu Koiranen 1 693]

Myös termostaattiosa saattaa olla rajoitettu liian laihalle joten sekin kannattaa tarkistaa. Animoitu opastus tähän toimitukseen löytyy täältä

 

Kappas kappas. Omat danfossin termostaatit on numeroilla 1-3 ja heti kävi mielessä, että tää on joku ituhippimalli. Ja onkin. Runko ja laite lienee ihan sama kuin 1-5 numeroidussa laitteessa, siellä on vaan tollanen vähän niljakkaampi rajoituspala estämässä pyörittämisen yli kolmosen (numeroimattomalle alueelle)... vaan kyllä se näemmä irtoaa kun vähän neuvottelee sen kanssa.

 

Ei sillä, että olisin herkkä vilulle, mutta prkle +18 olohuoneessa on jotenki vaan perseestä.

 

edit: juhalla näyttäis olevan samoja ituhippimalleja termostaatteina, puukon terällä lähtee se kiiltävä haittapalikka pois sieltä - on siis samoissa rei'issä, mihin niitä siirreltäväksi tarkoitettuja rajoitinpalikoitakin voisi laittaa.

[Teemu Hiltunen 0]

Kappas kappas. Omat danfossin termostaatit on numeroilla 1-3 ja heti kävi mielessä, että tää on joku ituhippimalli. Ja onkin. Runko ja laite lienee ihan sama kuin 1-5 numeroidussa laitteessa, siellä on vaan tollanen vähän niljakkaampi rajoituspala estämässä pyörittämisen yli kolmosen (numeroimattomalle alueelle)... vaan kyllä se näemmä irtoaa kun vähän neuvottelee sen kanssa.

 

Ei sillä, että olisin herkkä vilulle, mutta prkle +18 olohuoneessa on jotenki vaan perseestä.

 

edit: juhalla näyttäis olevan samoja ituhippimalleja termostaatteina, puukon terällä lähtee se kiiltävä haittapalikka pois sieltä - on siis samoissa rei'issä, mihin niitä siirreltäväksi tarkoitettuja rajoitinpalikoitakin voisi laittaa.

 

Mitäs ne taloyhtiön säännöt sanovatkaan yhtiön omaisuuden rikkomisesta? Kannattaa lukaista ennenkuin jatkaa räpeltämistä... 

[Juha-Matti Hakala 1]

Heh...

 

[Vieras]

Mitäs ne taloyhtiön säännöt sanovatkaan yhtiön omaisuuden rikkomisesta? Kannattaa lukaista ennenkuin jatkaa räpeltämistä... 

 

Ja jatketaan pelottelua - kerrostalossa mahdollisen vesivahingon sattuessa tuollaisen räpeltelyn seurauksena ei kotivakuutus maksa mitään ja koko potti lankeaa "asentajalle". Parempi antaa ne säätö- ja korjaushommat taloyhtiön huoleksi.

[Tomi Liimatainen 0]

Tuota kyseisen Danfossin mallin esisäätörengasta tai termostaatin rajoja ruuvaamalla ei takuuvarmasti tule vettä tupaan.

 

Jos aletaan tapailemaan venttiilin sellaisia osia, joissa tarvitaan jakoavainta niin se on sitten asia erikseen. Itse asiassa tuo aiemmin mainittu ilmausruuvin veivaaminen on myös vaarallista - sen kun saa ruuvattua sieltä kokonaan ulos ja silloin alkaa tulemaan vettä tapetille aika haipakkaa. Nimim. tapauksen nähnyt. 

 

 

 

 

 

Tomi

[Juha Lampi 267]

[ot]

 

Vanha jumittava kaksiotesekoittajan hana voi myös tehdä vastaavanlaisen ponkaisutempun. Voi myös olla, että talkkari, joka hälytetään sulkemaan linjan! päähana (koska vanhassa kämpässä ei ole sekoittajakohtaisia ballofixejä) löntystää ensin onnettomuusasuntoon toteamaan "ai jaa, no täytyy sit varmaan sulkee linja..."

 

Vauvan muoviamme on kuulkaa tosi kätevä äyskäri

 

[/ot]

[Matti Kari 0]

Aivan oikein. Mikäli asuu taloyhtiömuotisesti, kerros tai rivitalossa tai vuokralaisena, niin ei ole syytä mennä ropeloimaan mitään LVI-kalusteita. Ohjeet olikin lähinnä tarkoitettu omakotiasujille, joilla vastuut ovat selvät ja yleensä tarve osata jotakin omatoimisestikin. Siis, ennen kuin kutsuu huoltomiehen korjaamaan vahinkoja... 

 

Matti

[Tatu Koiranen 1 693]

Mitäs ne taloyhtiön säännöt sanovatkaan yhtiön omaisuuden rikkomisesta? Kannattaa lukaista ennenkuin jatkaa räpeltämistä... 

 

Ei tässä mitään ole rikottu ja katson tämän moraaliseksi oikeudeksi kun huoltoliike tössii tössimisen perään eikä saa mitään fiksua aikaseksi. Viherhippihaitta on laitettavissa takaisin termostaattiin koska tahansa, ihan niinkun nuo muutkin sen käyntialuetta rajoittavat tapit. Ei voi olla niin, että lämmöt ei nouse yli +19 asteen huoneistossa, vaikka kaikki termostaatit on vapaassa kentässä n. 0,5 metrin etäisyydeltä ja mitään verhoja tms ei ole asennettuna. Asianmukainen LVI-alan putiikki vahvisti vielä tänään, että tämä hippitermostaatti on aivan sama laite kuin normaalikin, siihen on vain lyöty keinotekoinen rajoitus.

 

Tärkeää taloyhtiöissä on se, ettei noihin putkilinjassa oleviin säätöihin mene koskemaan, koska sillä saa kyllä häiriötä koko järjestelmään sitten.

 

Ja jatketaan pelottelua - kerrostalossa mahdollisen vesivahingon sattuessa tuollaisen räpeltelyn seurauksena ei kotivakuutus maksa mitään ja koko potti lankeaa "asentajalle". Parempi antaa ne säätö- ja korjaushommat taloyhtiön huoleksi.

 

Siinäpä vasta erikoinen vesivahinko. Tapahtuuko se missä vaiheessa? Vaikka siinä kun termostaatti on työpöydällä ja ruuvari koskettaa siihen, niin patterin tuloputki halkeaa sen seurauksena? Vai räjähtääkö pannuhuoneessa? Entä, repeytyykö temppelin esirippukin kahtia ylhäältä alas asti sillä samalla hetkellä?

 

Aivan oikein. Mikäli asuu taloyhtiömuotisesti, kerros tai rivitalossa tai vuokralaisena, niin ei ole syytä mennä ropeloimaan mitään LVI-kalusteita.

 

Näemmä on, jos palveluita pyörittää kiinteistöhuolto Jaakkola. Lisäksi tunnistan kämpästäni useita LVI-kalusteita, jotka eivät ole taloyhtiön omaisuutta tai sen hallinnassa.

[Vieras]

Siinäpä vasta erikoinen vesivahinko. Tapahtuuko se missä vaiheessa? Vaikka siinä kun termostaatti on työpöydällä ja ruuvari koskettaa siihen, niin patterin tuloputki halkeaa sen seurauksena? Vai räjähtääkö pannuhuoneessa? Entä, repeytyykö temppelin esirippukin kahtia ylhäältä alas asti sillä samalla hetkellä?

 

Tää ei ollut tarkoitettu erityisesti sulle koska sähän osaat kaiken, vaikka tehdä itsellesi aivoleikkauksen jakoavaimella.

 

Niille, jotka on vielä meidän kuolevaisten joukossa, vahinko voi tapahtua siinä kohtaa kun räpläät mitä tahansa osaa, vaikka sitten termaria tai ilmausruuvia ja se sattuu hajoamaan ja laskemaan vedet huoneistoon.

[Tatu Koiranen 1 693]

vaikka tehdä itsellesi aivoleikkauksen jakoavaimella.

 

Äläs ny yllytä kokeilemaan =)

 

vaikka sitten termaria tai ilmausruuvia ja se sattuu hajoamaan ja laskemaan vedet huoneistoon.

 

Edelleenkään siinä termostaatissa ei ole vettä.

[Ari Siltavuori 6]

 

Lisäksi tunnistan kämpästäni useita LVI-kalusteita, jotka eivät ole taloyhtiön omaisuutta tai sen hallinnassa.

 

 

Omia LVI-kalusteita? (Astianpesukone? Pyykinpesukone?)

 

Yhtiön järjestelmään kiinteästi asennetut LVI(S) kalusteet kuuluvat yhtiön huoltovastuulle, ellei toisenlaisesta vastuunjaosta ole mainittu yhtiöjärjestyksessä tai tehty päätös yhtiökokouksessa.

Kuitenkin kaikkien omien virityksien korjauksista (tai naapurin ongelmien selvittämisestä) menee lasku, yleensä, virittäneelle osakkaalle.

 

Esim. jos omassa osakehuoneistossaan vetelee uusia kiinteitä sähköjohtoja tai antennikaapeleita (seinän sisään tai vaikka vain lattialistan taaakse, on niistä ilmoitetava yhtiölle ja päivitettävä ao. asunnon sähkö/telepiirrustuksiin). (Puhumattakaan sähkötarkastuksesta tai siitä tehdystä tarkastuspöytäkirjasta, joka tulee myös toimittaa yhtiölle.)

 

Omasta kokemuksesta TOP 3 viritykset, jotka tuntuvat naapurustossakin.

1. Yhteiskanavajärjestelmässä ilmanvaihtoventtiilin poistaminen/liesituulettimen kytkeminen siihen. Varmasti naapurustossa ilmanvaihto loppuu/ruoka tuoksuu.

2. Ketjutetussa antenniverkossa (poistuva luonnonvara) olevassa huonestoissa tehdyt jako/yms. rasiaviritykset. Naapurusto voi seurata omasta tv:stään mitä sähkölaitteita "viritetyssä" asunnossa käytetään.

3. Lämmitysverkon omatoimiset "vilukissat". Alemmissa kerroksissa estot (ja vaatteet) pois, niin vintillä on sitten vilpoisaa ja villaa päällä.

[Arto Eriksson 0]

Omia LVI-kalusteita? (Astianpesukone? Pyykinpesukone?)

 

Yhtiön järjestelmään kiinteästi asennetut LVI(S) kalusteet kuuluvat yhtiön huoltovastuulle, ellei toisenlaisesta vastuunjaosta ole mainittu yhtiöjärjestyksessä tai tehty päätös yhtiökokouksessa.

Kuitenkin kaikkien omien virityksien korjauksista (tai naapurin ongelmien selvittämisestä) menee lasku, yleensä, virittäneelle osakkaalle.

 

Esim. jos omassa osakehuoneistossaan vetelee uusia kiinteitä sähköjohtoja tai antennikaapeleita (seinän sisään tai vaikka vain lattialistan taaakse, on niistä ilmoitetava yhtiölle ja päivitettävä ao. asunnon sähkö/telepiirrustuksiin). (Puhumattakaan sähkötarkastuksesta tai siitä tehdystä tarkastuspöytäkirjasta, joka tulee myös toimittaa yhtiölle.)

 

Omasta kokemuksesta TOP 3 viritykset, jotka tuntuvat naapurustossakin.

1. Yhteiskanavajärjestelmässä ilmanvaihtoventtiilin poistaminen/liesituulettimen kytkeminen siihen. Varmasti naapurustossa ilmanvaihto loppuu/ruoka tuoksuu.

2. Ketjutetussa antenniverkossa (poistuva luonnonvara) olevassa huonestoissa tehdyt jako/yms. rasiaviritykset. Naapurusto voi seurata omasta tv:stään mitä sähkölaitteita "viritetyssä" asunnossa käytetään.

3. Lämmitysverkon omatoimiset "vilukissat". Alemmissa kerroksissa estot (ja vaatteet) pois, niin vintillä on sitten vilpoisaa ja villaa päällä.

 

Eikös ton kohdan 3 pitäis mennä siten että jos alhaalla väännetään venttiilit kaakkoon niin sitten ylhäällä asunnoissa helvetti irti, on ainakin itsellä kokemus kun alakerran naapuri ruuvasi pattereita me saatiin ottaa omista kaikki kierto alas.

[Ari Siltavuori 6]

 

 

Eikös ton kohdan 3 pitäis mennä siten että jos alhaalla väännetään venttiilit kaakkoon niin sitten ylhäällä asunnoissa helv**** irti, on ainakin itsellä kokemus kun alakerran naapuri ruuvasi pattereita me saatiin ottaa omista kaikki kierto alas.

 

Jos yhtäällä virtausta kasvatetaan, se vastaavasti pienenee toisaalla.

[Arto Eriksson 0]

Jos yhtäällä virtausta kasvatetaan, se vastaavasti pienenee toisaalla.

 

Joo, tohen vaikuttaa silti moni asia, yksi on vaikka kiertovesipumppujen teho, sitten on se lämmön siirtyminen rakenteissa ylöspäin, talon korkeus.....

 

Mulla on nykysin sellanen perus rintamamiestalo jossa oli patterikiertoinen öljykeskuslämmitys, n2v sitten poistin loppuunajetun öljykattilan ja tilalle laitettiin Sanyon co2 4.5Kw ilmavesilämpöpumppu, sain asentalta oikein kulutuksen myös patterien säätöön joka toimii suht hyvin tämän Sanyon kanssa jossa tuli mukana yksi huoneanturi, hänen neuvonsa mukaan olen säätänyt patterit siten että patterit ovat ylhäältä lämpimät ja alhaalta n15cm matkalta kylmät jolloin varaajalle ei palaa lämmintä vettä takaisin vaan hyöty tulee asuntoon.

Automatiikka hoitaa patterin tuloveden lämpötilan oikeaksi suhteessa ulko ja sisälämpötilaan ja mukavan lämpöstä on ollut tasaseen 22c.

Todella tarkkaan yksittäisen patterin lämpötilan säätöön taitaa pystyä vain digitaalinen pasaattisuutin joka myös termareista poiketen pystyy sulkemaan pattereille virtauksen täydellisesti, termari jättää aina pienen lirun jonka virtaus ei riitä lämmittämään patteria mutta se suojaa esim kylmissä tiloissa olevia patteriputkivetoja jäätymästä.