Saab Safir -tehdasmaalaukset

[Antti Lappalainen 160]

Hei!

 

Olen laatimassa pienoismalliin maalausohjeita ilmavoimien Saab Safireihin ja nuo alkuperäiset tehdasmaalaukset mietityttävät. Löysin keskusteluista tietoa, että ensimmäisten 20 Safirin raitamaalauksien värit menisivät näin:

 

1-5 musta(tumman sininen?)

6-10 punainen

11-15 vihreä

16-20 keltainen

 

Loput olivat ilmeisesti jo tullessaan alumiini/huomio-oranssi värityksessä?

SF-5:stä ja SF-17:sta oli hyvä värikuva Suomen Ilmavoimat 90-vuotta -kirjassa, mutta kaipaisin värikuvia punaisista ja vihreistä Safireista. Kaikki muutkin kuvat alkuperäisissä kaavioissa olevista Safireista ovat tervetulleita.

 

[Juha Klemettinen 28]

Tässä on muutama kuva SF-10:n raadosta. Punainen raita erottuu vielä, samoin eri maalauksien kokardien paikat.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

Juha

[Antti Lappalainen 160]

Kiitos paljon, noista kuvista sai aivan uutta tietoa noista tunnuksien paikoista ja tuon punaisen sävy. 

[Markku Kanninen 447]

Tästä Sallangon Raimon otoksesta ei väri selviä  mutta muuten Sähvä näkyy hyvin suoraan sivulta:

[ attachment removed / expired ]

Markku

[Vesa Ainasoja 14]

Tuolta näet penkin värin!

 

http://salattu.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=119707929

[Jussi Salminen 12]

Safirin värit.

 

Tässähän ne olisivat, mutta kun on mv-kuva. Saattaisi löytyä Linköpingin-museolta maililla kysymällä. Kuva on otettu Ruotsissa vastaanottolentojen yhteydessä. Kuva VFS

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Antti Lappalainen 160]

Kiitokset kuvista, tuossa SF-1:ssä onkin muista poiketen raita spinnerissä, SF-5:ssä on taas alumiinin värinen spinneri, vaikka muuten myös musta/sininen.

[Kyösti Partonen 0]

Paras lähde suomalaisten sotilas-Safireiden maalauksesta on IPMS-Mallari no 39-40. Alussa spinnereiden värit vaihtelivat.

 

Terv,

 

Kössi

[Antti Lappalainen 160]

Täytyypä kysellä tuota Mallaria jostain, taitaa olla jo harvinaisuus kun noinkin vanha numero.

[Juha Klemettinen 28]

Paras lähde suomalaisten sotilas-Safireiden maalauksesta on IPMS-Mallari no 39-40. Alussa spinnereiden värit vaihtelivat.

 

Jos IPMS:n sivuihin on uskomista http://www.ipmsfinland.org/index.php?option=com_content&view=article&id=18&Itemid=36

yhdistyksellä on vielä viisi kappaletta jäljellä ko. numeroa...

Juha

[Jussi Salminen 12]

SF-20.

 

Mielenkiintoinen kuva. Kuva on otettu Linköpingissä. Sattuuko foorumilla olemaan ketään, joka muistaa tarinan ?

Kuva VFS

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Kyösti Partonen 0]

SF-20.

 

Mielenkiintoinen kuva. Kuva on otettu Linköpingissä. Sattuuko foorumilla olemaan ketään, joka muistaa tarinan ?

Tryggve Holm oli SAAB:n johtajia tuolloin.

 

Terv,

 

Kössi

[Jussi Salminen 12]

SF-20 “Tryggve Holm”.

 

Ilmavoimilla ei liene ollut suunnitelmissa nimetä sähviä SAAB.in johtajien mukaan ?  “Tryggve Holm”- lienee  osittain sattumaa. Ville Salminen lensi ko. koneen Suomeen. Hän kertoi, että vastaanottolennoilla yhdessä koneessa ilmeni jotain pikkuvikaa. Koska luovutusaikataulu oli tiukka. Tilanne selvitettiin ottamalla tilalle sillä hetkellä ainoa käytettävissä oleva Tryggve Holmille varattu kone. Nimi jättettiin paikalleen muistoksi. Olisin halunnut tietää oliko ko. juttu yleisesti tiedossa? Muistaakseni paluulennosta olen nähnyt kuvan SF-20 “Trygve Holm” Ahvenanmaan yllä. Ei vaan sattunut löytymään tähän hätään. Kuva kun ei voinut olla Ville Salmisen ottamien kuvien joukossa.

 

Jussi Salminen

 

[Antti Lappalainen 160]

Kiitokset taas, mielenkiintoista!

Missäköhän vaiheessa nuo peräsinnumerot on poistettu, kun niitä ei näy näissä kuvissa kuin SF-1:ssä hyvin haaleana (ellei ole varjo) ja sekin on otettu siirtolennon yhteydessä. Vuoden -59 värikuvassa SF-5:ssä ja SF-17:ssa on peräsinnumerot, mutta vuoden -64 kuvassa SF-15:ssa ja SF-16:ssa niitä ei ole. Voisiko olettaa, että ne olivat alunperin, mutta ne poistettiin. Kunnes uudelleenmaalauksen yhteydessä ne maalattiin takaisin.

Tosin SF-20:een ei ole myöskään peräsinnumeroita maalattu.

 

[Kyösti Partonen 0]

SF-20 “Tryggve Holm”.

 

Ilmavoimilla ei liene ollut suunnitelmissa nimetä sähviä SAAB.in johtajien mukaan ?  “Tryggve Holm”- lienee  osittain sattumaa. Ville Salminen lensi ko. koneen Suomeen. Hän kertoi, että vastaanottolennoilla yhdessä koneessa ilmeni jotain pikkuvikaa. Koska luovutusaikataulu oli tiukka. Tilanne selvitettiin ottamalla tilalle sillä hetkellä ainoa käytettävissä oleva Tryggve Holmille varattu kone. Nimi jättettiin paikalleen muistoksi. Olisin halunnut tietää oliko ko. juttu yleisesti tiedossa?

Hauska tarina, mutta tuskin pitää paikkaansa.

 

Koneet SF-1-20 olivat Safir-sarjasta numero VI ja niillä oli peräkkäiset sarjanumerot: http://www.fcfk.com/safir/sb91/sb91-sn4.htm

 

Ainakaan ne SF-hankintaan liittyvät paperit, joita olen lukenut, eivät tue koneen vaihtamista toiseen. Edelleen avoimeksi jää kysymys, miksi kone nimettiin.

 

Terv,

 

Kössi

[Jussi Salminen 12]

SF-20,Tryggve Holm.

 

Kaksi tarinaa. Ilmeisen tosia. Ville Salmisella ei ollut mitään tarvetta keksiä ko.tarinaa. Hän sattui olemaan Linköpingissä paikalla lentämässä vastaanottokoelentoja. Eikä näkemissäsi papereissakaan liene mitään vikaa? Molempi parempi. Asia selvinnee kun selvität missä asiayhteydessä ko. teksti ilmestyi koneen kylkeen. Mulla ei ole asiasta muuta tietoa kuin kotona kuulemani tarina. Muuten, miksi ko. asia olisi kirjattu suomalaisiin papereihin ? Sehän oli Saabin sisäinen asia mitkä koneet lähtevät valmistuslinjalta mihinkin.

 

Jussi Salminen

[Kyösti Partonen 0]

SF-20,Tryggve Holm.

 

Kaksi tarinaa. Ilmeisen tosia. Ville Salmisella ei ollut mitään tarvetta keksiä ko.tarinaa. Hän sattui olemaan Linköpingissä paikalla lentämässä vastaanottokoelentoja. Eikä näkemissäsi papereissakaan liene mitään vikaa? Molempi parempi. Asia selvinnee kun selvität missä asiayhteydessä ko. teksti ilmestyi koneen kylkeen. Mulla ei ole asiasta muuta tietoa kuin kotona kuulemani tarina. Muuten, miksi ko. asia olisi kirjattu suomalaisiin papereihin ? Sehän oli Saabin sisäinen asia mitkä koneet lähtevät valmistuslinjalta mihinkin.

Kertoisin jos tietäisin! Muutamalta ruotsalaiselta kaverilta olen kysynyt. Aika näyttää, tuleeko vastausta. Asia on ihmetyttänyt minua siitä saakka, kun tuosta ensimmäistä kertaa luin Janarmon palstalta Ilmailusta. Ehkä joku aikanaan SF-hankinnoissa mukana ollut tai oikeat paperit katsonut osaa tähän vastata?

 

Tuota linkittämääni tuotantolistaa katsomalla selviää, ettei SAAB:lla ollut linjaa, jolta ottaa seuraavaa konetta.  VI-sarja käsitti 21 konetta, jotka olivat ensimmäiset uusvalmistetut D-mallin koneet. Prototyyppi/tyypit oli/vat muutettu vanhemmasta koneesta. Niistä ensimmäinen oli SAAB:n esittelykone ja sitten sarjanumerojärjestyksessä ilmavoimien koneet SF-1-20. SF-20:n jälkeen seuraava kone, VII-sarjan ensimmäinen, valmistui puoli vuotta myöhemmin. Käytetystä koneesta taas olisi taatusti tehty paperit asiakkaan kanssa.

 

Koneet SF-19 ja SF-20 lennettiin Ruotsista Tampereelle 22.4.1959. Kuka mahtoi olla toisen lentäjä?

 

Jotta pysyttäisiin Safireiden maalauksissa, niin niihin oli suunniteltu kaikenlaisia villejä värityksiä ennen tehtaan vauhtiraitoihin päätymistä.

 

Terv,

 

Kössi

[Jussi Salminen 12]

Jos tietäisit?

 

Niinpä. Asianomaiset kun eivät ole enää kertomassa. Nämä ovat meidän Salmisten porukassa tuttuja juttuja sillä tavalla, että aina on ollut niitä, jotka ovat olleet Isä-Villen ja Poika-Villen lentämisistä tietävinään ja muistavinaan paremmin kuin he itse. Isä-Villeä asia huvitti, Poika-Vllle, joko ei välittänyt vähääkään tai harmistui. Riippuen siitä missä mielentilassa sattui olemaan. Kyseessä useinkin arkipäivän rutiinit. Eivät he noita koskaan mielessään kelanneet eikä niistä liiemmälti puhelleet. Tämä asia tuli esille ko.valokuvan yhteydessä. Mulla taas on tässä tarinankertojan rooli. Nämä ovat kiinnostavia lentojuttuja. Olen kuullut pienestä pitäen kaikenlaista. Fiktioita tutkijan näkökulmasta. Kertomissani jutuissa olen sen verran tarkkana, etten keksi niitä omasta päästäni. Valokuviin liittyy joku tarina, minkä vuoksi ne on otettu. Useimmista olen tietoinen. Niitä kun on monet kerrat katseltu yhdessä. Vuosien mittaan olen tarkistellut asioita eri näkökulmista. Historiallista- tai dokumenttiarvoa  näillä ei kuitenkaan ole. Foorumi on sikäli mielenkiintoinen paikka, että erilaiset käsitykset samoissa asioissa tulevat esille. Lentäjän näkökulma on itselleni useimmissa asioissa tuttu. Omaa käsitystäni sanoisin tarkkailijan- tai teoreetikon näkökulmaksi. Pätemisen tarpeita Suomessa mulla ei ole näissä asioissa ollenkaan. Olen selvitellyt omia intresseäjäni ympäri maailmaa vain ammattilaisten kanssa (aerodynamiikkaa, lekotekniikkaa, avioniikkaa, miehittämättömiä lekoja). Yleensä en näpertele missään asiassa pilkkujen ja pisteiden kanssa. Mutta jos joku jaksaa laittaa niitä paikalleen. Huomaan kyllä. Osaan arvostaakin.

 

Ville Salminen lensi ko.koneen vastaanottolennot Linköpingissä. Omien sanojensa mukaan viimeiset tarkistulennot lähtöpäivän aamuna. Sen jälkeen kävivät ruokailussa ja lähtivät puolenpäivän maissa Suomeen. Kysymäsi toinen lentäjä oli Veikko Hietamies.  Saabin puolelta luovutuskoelentoja lensi Villen sanojen mukaan “pari nuorta kaveria”. Näytivät useammassakin asiayhteydessä mitä kaikkea Safiirilla voi tehdä kun osaa. Suomalaiset pitäytyivät tiukasti vain koelentorutiineissa. “Trygve Holm” ei ollut käytetty kone, vaan yksityiskäyttöön tarkoitettu uusi. Edellisenä päivänä vastaanottolennoilla Suomeen tarkoitetussa koneessa oli ongelmia moottorin lämpötilojen kanssa. Tiukan aikataulun takia asiaa ei ehditty enää tutkia ja korjata, vaan “Tryggve Holm” otettiin tilalle.  Saabilta Linköpingistä saattaa löytyä muunkinlainen selvitys. Uskon, että ko. aikalaisia saabilaisia on vielä hengissä. Jos olet kiinnostunut. Tutkippa asia ?  Tässä  "pidempi versio" Tryggve Holm-maalauksen (fiktiivisistä) taustoista.

 

Jussi Salminen

 

 

[Jouni Laukkanen 54]

Jos tietäisit?

 

Niinpä.

 

Niinpä.

 

Ilman, että arvioin onko Kössillä pätemisentarvetta tai jotain muuta agendaa, totean että juttu vaan on nyt niin, että tuotantolistasta ei löydy D-mallin konetta, joka sitten olisi myöhemmin mennyt johtajalle. Jos katsot tästä http://www.fcfk.com/safir/sb91/manuals/manuals.htm D-mallin lento-käsikirjan, käy siitä ilmi, että Ruotsin ilmailuviranomaisen hyväksymässä versiossa on koneessa 4 istuinta (rear seats). Jos Tryggve Holmille tällainen kone olisi tehty, olisi se ollut em. lentokäsikirjan kaltainen. Olisi aika erikoista, ellei jopa mahdotonta, että siviilistandardiin tehtyyn koneeseen olisi päivässä tehty Suomen ilmavoimien varustus ynnä kolmen istuimen konfiguraatio. Helpommin sen moottorin tai mittarin vaihtaa, kuin tekee perustavanlaatuisen rungon modifikaation.

 

Tarinan syntyyn voi olla useampi syy. Ovathan tehtaan työntekijät voineet laittaa "pomonsa" pysyvälle ulkomaan komennukselle ja kertoa sitten peitetarinan suomalaisille koelentäjille. Tai sitten joku oli mokannut ja tehnyt maalauksen vahingossa. Mutta tämä on nyt spekulaatiota. Kysymys on heitetty Ruotsin tietäjien suuntaan ja ehkä saamme sieltä kertomuksellesi selityksen, joka tyydyttää myös minua ja Kyöstiä.

[Jussi Salminen 12]

Voi hyvinkin olla ?

 

Ville Salminen oli kyllä perillä omista lentämisistään ja siitä mitä työympäristössä tapahtui. Hän kun suhtautui koelentämiseen vakavasti. Tämä oli hän käsityksensä asiasta. Jos spekuloidaan asialla. Onhan ko. teksti voinut olla tuotantopuolen "lahja" tai "muisto" suomalaisille kaupanpäällisiksi ?  Hyvää "huumoria", jos sillä on onnistuttu harhauttamaan jostain syystä tai jossain mielessä. On myös mahdollista, ettei moottorissa ollut satunnaista häiriötä kummempaa vikaa. Asiantuntijan luulisi korjaavan kuitenkin vian jollain muulla tavalla kuin maalaamalla ko. tekstin koneen kylkeen. Villen lentopäiväkirjat ovat tallessa, mutta eihän tällaiset jutut niissä näy. Vastanottolennoista ei myöskään tehty tietääkseni mitään erillisiä raportteja. Ilmeisesti vain kuittaus luovutuspapereihin ? Siinä teille ihmettelemistä. Kiinnostaako ? 

 

Jussi Salmisen

[Jukka Nisula 2 242]

Tässä muutama lehtileike edesmenneen vaasalaisen ilmailijan Henry Laaksosen leikekirjasta. Kuviin ei ole kirjoitettu mistä lähteistä ne ovat saksittu. 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Heikki Sten 1]

Onpa mainiot kuvat!

Tuon ajan värikuvapainatukset ovat jotenkin liikuttavan näköisiä verrattuna nykyaikaan. Väripainotekniikan kehitys on kiistaton. Värikuvat -arvaan, on "Viikko sanomat" lehdestä?

 

[Antti Lappalainen 160]

Suuret kiitokset!

Tuo alin värikuva löytyy Ilmavoimat 90 vuotta -kirjasta ja siinä lähteeksi mainitaan vain Ilmavoimat.

Onko nuo aitoja värikuvia vai jälkikäteen väritettyjä? Sävyt ovat aika "mielenkiintoiset" 

[Jaakko Kuusisto 3]

Tässä muutama lehtileike edesmenneen vaasalaisen ilmailijan Henry Laaksosen leikekirjasta. Kuviin ei ole kirjoitettu mistä lähteistä ne ovat saksittu. 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Jukka

 

 

Tuossa tilanteessa pidimme, oppilaana, sinisiä laseja silmillä. Ulos ei nähnyt, kuin opettaja.

 

Jaska

[Mikko Maliniemi 5]

Onko nuo aitoja värikuvia vai jälkikäteen väritettyjä? Sävyt ovat aika "mielenkiintoiset" 

 

Eiköhän nuo aitoja kuvia liene. Sen aikaiset kuvausvälineet filmeineen ja lehtien painomenetelmät lienevät kuitenkin olleet vähän eri luokkaa, kuin tänäpäivänä...