Mistä materiaalista rakennat experimentalin mieluiten ?

[Jarmo Kempas 0]

Puu taipuu vaikka mihin, kun taivuttaa.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Sequoia_Falco

http://www.seqair.com/

 

jk

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Niin tuskin puukoneella kestettäis näitä rasituksiakaan ?

 

 

Tuohan on tavallista vuoristolentämistä, eikä DuoDiscusta ole suunniteltu taitolentoon vaikka upea purjekone onkin. No jaa, ehkä siellä lopussa hieman vedetään erikoisella tavalla. Ennemmin minä puukoneella temppua lennän kuin kuidulla jos ei ole kyse erikoiskoneesta. Suurin osa CAPin temppukoneista on tehty puusta, että kyllä sellainen kestää ihan riittävän hyvin. Suurin ongelma on säilytys sekä se että puukone ei suojaa kovin hyvin koneessa olijoita törmäyksissä.

[Markku Hiedanpää 0]

Kyse oli muistaakseni 50 isomman ja 100 pienemmän koneen sarjatuotantoluvasta, vaillinaisin dokumentein. Epäävään päätöksen tehnyt virkamies voisi virkistää muistiamme taas kerran.

 

170 pienempää ja 30 isompaa lentokonetta betonista ja lujitemuovista, SIL ry ei puoltanut hakemusta 

[Jukka Takamaa 0]

Puu taipuu vaikka mihin, kun taivuttaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sequoia_Falco

http://www.seqair.com/

 

Oho;

 

" The Sequoia Falco F8L is constructed of spruce and typically Finnish birch plywood. The structure is built from spruce and the birch plywood is used for the skin. The plywood is often softened with hot steam, formed over the various structures and glued in place. The aircraft is rated at 6Gs positive and 3Gs negative. "

[Markku Kiiski 2]

Oho;

 

" The Sequoia Falco F8L is constructed of spruce and typically Finnish birch plywood. The structure is built from spruce and the birch plywood is used for the skin. The plywood is often softened with hot steam, formed over the various structures and glued in place. The aircraft is rated at 6Gs positive and 3Gs negative. "

Sama teksti sopii myös esim. Tuuliaan

[Matti Huoviala 84]

Niin tuskin puukoneella kestettäis näitä rasituksiakaan ?

 

Tuossa videossa ei mitenkään erikoisia rasituksia syntynyt. DuoDiscus ei ole taitolentokone ja kaiken lisäksi vauhtiakin joutuivat himmailemaan jarruilla "rasitusten" ja vne:n välttämiseksi paljon enemmän kuin monella puukoneella olisi joutunut.

Vasamalla olisi voinut ajaa saman kuvion.

 

Joskus toisen kansainvälisen kovapanosammuntakilpailun aikana taisivat tehdä puusta jollain sarjatuotantomenetelmässä koneita jotka kestivät aika paljon. Suomessakin, tosin vähän huonommin kestäviä. Tai oikeastaan taisi olla niin, että jokin seikka aiheutti kohtuuttomia rasituksia rakenteelle.

 

Mistä materiaalista minä haluaisin tehdä lentokoneen?

Ikävä kyllä kaikki lentokoneet jotka haluaisin tehdä, ovat tehty eri materiaaleista. Puu, lujitemuovi, metalli/sekarakenne. Siinähän ne oikeastaan olivat. Oikein kun valitsee konetyypin, saa käyttää kaikkia noita.

 

-M-

[Jukka Takamaa 0]

Joskus toisen kansainvälisen kovapanosammuntakilpailun aikana taisivat tehdä puusta jollain sarjatuotantomenetelmässä koneita jotka kestivät aika paljon.

 

Mistä materiaalista minä haluaisin tehdä lentokoneen?

Ikävä kyllä kaikki lentokoneet jotka haluaisin tehdä, ovat tehty eri materiaaleista. Puu, lujitemuovi, metalli/sekarakenne.

 

Poikkeuksellisen luja ja kestävä oli se Mossien sandwich rakenne.

 

Mitenkäs palonkestävyys noissa...onko moottoritila aina paloeristettävä kauttaaltaan ?

[Mikko Maliniemi 5]

Oho;

 

Mikä tuossa oli niin "oho"?  ???

[Olli Luoma 79]

170 pienempää ja 30 isompaa lentokonetta betonista ja lujitemuovista, SIL ry ei puoltanut hakemusta 

 

Kyllä Suomi on sarvikuonojen maa. Minä soitin eräänä päivänä Miukulle ja sanoin haluavani lentää tällaisella lämmitettävällä vesipaljulla. Kysyin mitä minun pitäisi tehdä. Miuku teki vastakysymyksen, onko minulla joitain muita oudompia haluja sekä tarjosi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puhelinluetteloa   Tämän jälkeen viranomainen kylläkin sanoi, ettei se nyt sitten kuitenkaan poissuljettu ole, jos asia tulee ajankohtaiseksi.

 

Anteeksi Offtopic  

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L  

[Jouni Laukkanen 55]

Poikkeuksellisen luja ja kestävä oli se Mossien sandwich rakenne.

 

Mitenkäs palonkestävyys noissa...onko moottoritila aina paloeristettävä kauttaaltaan ?

 

No tuo kestävyys, puukoneet eivät sillä tavalla ole kestävä kuten lujitemuovikoneet, peltikoneista puhumattakaan. Puukoneen saa hajoamaan samalla tavalla kuin puutalonkin, hoitamalla sitä välinpitämättömästi ja antamalla kosteuden tehdä tuhojaan.

 

Samalla lailla ne pelti-, muovi- ja sekarakennekoneet palavat sikäli kun on onnettomuuskuvia uskominen. Moottoritilassa täytyy tuliseinä olla suojattu joko sopivalla tulenkestävällä metallilevyllä (yleensä ruostumatonta terästä), eristeellä tai palonestomaalilla ja sen tarkoitus on hidastaa tai estää mahdollisen moottoripalon leviäminen koneen muihin rakenteisiin. http://www.aircraftspruce.com/menus/ap/firewalls.html

[Matti Huoviala 84]

Hehe.

Palava lentokone on aina ongelma ohjaamossa oleville välittämättä rungon rakennemateriaalista.

 

Lentelin kerran tyytyväisenä olooni eräällä puurakenteisella koneella. Yht'äkkiä nousun aikana nenääni tunkeutui palavan puun tuoksu. Tyytyväisyys oli tiessään alkaessani tutkimaan mittareita ja tähyilemaan takana mahdollisesti näkyvää savumerkkimuodostelmaa. Hetikohta muistelin edellisillan uutislähetystä jossa kerrottiin Gotlannin suurista metsäpaloista. Olin huojentunut mutta edelleen epäluuloinen koko päivän.

-M-

[Tommi Kaukonen 5]

Sama teksti sopii myös esim. Tuuliaan

 

Minäkin kerran kuikuilin Tuulia sisuskaluja kun kerhon konetta huollettiin. Jämäkän näköiset runkopalkit ja siipisalko, mutta viisaammat valistivat, että ei ne olekaan tehty kakkosnelosesta! Vasama ym. puukonekeskustelusta olen ymmärtänyt, että siipisalko on jokinmoinen liimapalkki. Vastauksena kysymykseen, jos kakkosnelosta ei saa käyttää, että puu tuntuisi luontevimmalta materiaalilta. Sen verran kottaraisenpönttöjä, lintulautoja ja kukkatelineitä on tullut nikkaroitua.

[Markku Kiiski 2]

Minäkin kerran kuikuilin Tuulia sisuskaluja kun kerhon konetta huollettiin. Jämäkän näköiset runkopalkit ja siipisalko, mutta viisaammat valistivat, että ei ne olekaan tehty kakkosnelosesta! Vasama ym. puukonekeskustelusta olen ymmärtänyt, että siipisalko on jokinmoinen liimapalkki. Vastauksena kysymykseen, jos kakkosnelosta ei saa käyttää, että puu tuntuisi luontevimmalta materiaalilta. Sen verran kottaraisenpönttöjä, lintulautoja ja kukkatelineitä on tullut nikkaroitua.

 

Juu, ei ole kakkosnelosta

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Mikä tuossa oli niin "oho"?  ???

 

Katso linkin konetta..se näyttää täysin kuitukoneelta...mutta onkin suomalaista koivuvaneria.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Sequoia_Falco

[Jukka Takamaa 0]

Juu, ei ole kakkosnelosta

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Vertaapa tähän tuotteeseen..ylä- ja alapaarre tekevät työn ja tuote on kevyt ja kestävä !

 

http://www.prtlami.fi/tuotteet.php

[Jouni Laukkanen 55]

Vertaapa tähän tuotteeseen..ylä- ja alapaarre tekevät työn ja tuote on kevyt ja kestävä !

 

Tuo kevytpalkki on muunnelma lentokoneissa jo tietääkseni 30-luvulla toteutetuista I-salosta, että se on peruskauraa kevytrakennepuolella. Yleisesti kaikki lujitemuovikoneet, joissa on siipisalko nojaavat tähän ratkaisuun. Alapaarre ja yläpaarre tarvitsevat kuitenkin sen uumalevyn, joka antaa yhdistelmälle lujuuden. Lentokoneen siivessä täytyy puhtaan pystysuoran taivutuksen lisäksi huomioida vääntö (lentosuunnassa taaksepäin) ja kierto (siiven pituusakselin suuntaisesti) sekä mahdollisesti aeroelastiset voimat.

[Jukka Takamaa 0]

Tuo kevytpalkki on muunnelma lentokoneissa jo tietääkseni 30-luvulla toteutetuista I-salosta, että se on peruskauraa kevytrakennepuolella. Yleisesti kaikki lujitemuovikoneet, joissa on siipisalko nojaavat tähän ratkaisuun. Alapaarre ja yläpaarre tarvitsevat kuitenkin sen uumalevyn, joka antaa yhdistelmälle lujuuden. Lentokoneen siivessä täytyy puhtaan pystysuoran taivutuksen lisäksi huomioida vääntö (lentosuunnassa taaksepäin) ja kierto (siiven pituusakselin suuntaisesti) sekä mahdollisesti aeroelastiset voimat.

 

Luonnollisesti...siksi niistä tulee erillaisia koteloita.

 

Replika Spittejä tehdään puusta; http://www.spitfire.org/wilshirephoto.html

 

PIK-16 ja -17 löytyy täältä; http://www.probertencyclopaedia.com/browse/IP.HTM

[Guest Sakari Pyörre]

Koska suunniteltiin ja rakennettin viimeinen suomalainen puurakenteinen purjekone ?

Oliko aikansa alhaisimmalla siipikuormituksella lentänyt PIK-16 puuta ?

http://www.smits.co.nz/sagitta/history.htm

 

1966 IKV-3 Kotka.

 

Vasaman paras meriitti tuskin oli alhainen siipikuormitus. Muissa lähteissä on erilaisia tietoja painoista. Tuo yllämainitun lähteen tyhjäpaino 166 kiloa tuntuu alhaiselta. Ja vaikka 166 kiloa olisi oikea, taulukossa siipikuormat on laskettu väärin... että se siitä.

 

Kovat purjelentäjät pitivät tuohon aikaan siipikuorman haamurajana suunnilleen 25 kiloa. Sen kovemmilla koneilla ei kuulemma enää voinut purjelentoa lentää. Nykyään kerholuokassa siipikuormat ovat 30 - 40 kiloa. 15m ja 18m luokissa yli 50 kiloa.

 

Vasama... tuossahan olisi Jukalle ihan liikeideaa. Siitä vaan rakentamaan sarjaa nostalgisia puukoneita.

[Jukka Takamaa 0]

Vasama... tuossahan olisi Jukalle ihan liikeideaa. Siitä vaan rakentamaan sarjaa nostalgisia puukoneita.

 

Nyt ennenkuin alatte himmailemaan liikaa tuon puupurjekoneen perään teen pienen muistinpalautuksen:

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsijousi

Kolkka = tylppä varsijousen nuoli

Vasama = terävä varsijousen nuoli

 

Kummisetäni ( jonka isä muun muassa koulutti ne talvisodan lentäjät ) rakensi minulle aikoinaan varsijousen ja nuoli puusta pari vasamaa.

Myös RUK kurssini nimi oli VASAMA. Tämä tällaisena yleistietona.

[Ari Siltavuori 6]

Nyt ennenkuin alatte himmailemaan liikaa tuon puupurjekoneen perään teen pienen muistinpalautuksen:

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsijousi

Kolkka = tylppä varsijousen nuoli

Vasama = terävä varsijousen nuoli

 

Kummisetäni ( jonka isä muun muassa koulutti ne talvisodan lentäjät ) rakensi minulle aikoinaan varsijousen ja nuoli puusta pari vasamaa.

Myös RUK kurssini nimi oli VASAMA. Tämä tällaisena yleistietona.

 

Lisää hyviä syitä olla käyttämättä nimeä VASAMA, edes työnimenä, tälläisissä lentämälaite päiväunissa.

[Jukka Takamaa 0]

Lisää hyviä syitä olla käyttämättä nimeä VASAMA, edes työnimenä, tälläisissä lentämälaite päiväunissa.

 

Miksei olihan se kyllin hyvä puiselle purjekoneellekin joka ei lainkaan edes muistuttanut vasamaa ?

[Jukka Takamaa 0]

Tollanen yksityiskohta tuli mieleeni, että onko kuinka paljon helpompaa eri materiaaleilla tehdä tapered wing jossa kiertoa ? Suora siipi jossa ei ole kiertoa lienee aina helpoin tapaus.

 

Mikä kapenevassa siivessä on vaikeaa..suunnittelu vai rakentaminen erityisesti ? Miten materiaali vaikuttaa tähän ?

[Jussi Salminen 12]

kapenevassa siivessä on vaikeaa...

 

Aerodynaaminen suunnittelu. Koneinsinöörihomma onnistuu materaalien, lujuuksien ja rakenteiden suhteen jokseenkin aina kohtuulliseti. Aerodynaamiseen suunnitteluun tarvittaisiin kokenut ammattiaerodynaamikko (tai teami). Esim.Willy Messerschmitt ja Kurt Tank olivat mukana yli 200.n proton suunnittelussa. Aerodynaamiikan tutkimus & kehitystyö tapahtui DLR Göttingenissä. Saksalaisissa lekotehtaissa instituutin tekemää tutkimustyötä sovellettiin käytäntöön. Mittavista resursseista huolimatta,“valmiisiin” koneisiin jäi enemmän tai vähemmän kehittämistä. Vaikeuksia tuottavat hidaslento-, sakkaus- ja syöksykierreominaisuudet. Kokemattomien suunnittelijoiden ensimmäiset projektit ovat pääsääntöisesti harjoitustöitä. Esimerkiksi hyvin suunnitellusta suomalaisesta siivestä käy PIK-20.n siipi.

 

Jussi Salminen

 

[Jukka Takamaa 0]

Aerodynaaminen suunnittelu. Koneinsinöörihomma onnistuu materaalien, lujuuksien ja rakenteiden suhteen jokseenkin aina kohtuulliseti. Aerodynaamiseen suunnitteluun tarvittaisiin kokenut ammattiaerodynaamikko (tai teami). Esim.Willy Messerschmitt ja Kurt Tank olivat mukana yli 200.n proton suunnittelussa. Aerodynaamiikan tutkimus & kehitystyö tapahtui DLR Göttingenissä.

Jussi vaika arvostankin Kurt Tankia jossain määrin..oli hänen Argentiinan koneet suurimmaksi osaksi susia. Mersukin oli Willyltä aika lailla heikko esitys pahkuroineen ( tämä ei ole mun keksimää vaan Hans Windin jutustelua kanssani ). Mun mielestä Ernst Heinkelin He 100D olisi ollut mahtava peli.

Yksi missä sakut myös täysin missasivat pointin oli P-47...."lentävä ladonovi". P-47M vaan sattuu olemaan yksi nopeimmista häätäjistä joilla mm. V-1 raketteja ammuttiin. Laminaarinen siipifoili kun ohitti kaikki saksalaisten villeimmätkin unelmat.

Aiotko ottaa kantaa kysymykseeni materiaaleista suunnittelussa tai rakentamisessa ?

 

 

[Juha Orasvuo 0]

Jos tässä ketjussa pieni viaton off-topic sallitaan, niin kiinnostaisi tietää montako "ilmojen cadillacilla" peruskoulutuksensa saanutta purjelentäjää täältä löytyy? Hep yksi 

 

Lasketaan myös superisarjalaiset mukaan (L-23)...

 

-vm

 

Hep hep. L-13:lla tuli pahvi hankittua. Kiitokset vielä kärsivällisyydestä takapenkillä - Veli-Matilla on todistetusti lehmän hermot .

 

Blanik on kertakaikkiaan mainio peli. Lentää n. puoleen kurssiin asti paremmin itsekseen kuin oppilaan ohjaamana. Ulkonäkö on katsojan silmissä ja Blanik saa harvemmin mainintoja kauneinta lentokonetta etsittäessä. Kuitenkin aikalaisekseen moderninnäköinen vempain kun huomioidaan perussuunnitelun olevan vuodelta 1956.

 

Aikanaan pellistä väännettiin kovia kisakoneita kuten Niemi Sisu, HP-14 ja RJ5. Myös mutkalentoon suunniteltu Pilatus B4 taitaa olla kokometallirakenteinen ja kansallisissa kapinoissa soiva peli.