Porin lentoasema

[Mara Aulio 8]

Viranomainen ei osannut/halunnut vastata asiallisesti kysymykseeni, ehkäpä täällä onnistaa. Onko tietoa minä vuonna tämä lentoasema otettiin Porissa käyttöön? Kuva on vuoden 1954 keväältä ja muistini mukaan asema oli silloin kovasti komea ja uusi.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Huomatkaa etualalla oleva saksalainen asfaltti.

[Jouni Laukkanen 54]

Viranomainen ei osannut/halunnut vastata asiallisesti kysymykseeni, ehkäpä täällä onnistaa. Onko tietoa minä vuonna tämä lentoasema otettiin Porissa käyttöön? Kuva on vuoden 1954 keväältä ja muistini mukaan asema oli silloin kovasti komea ja uusi.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Huomatkaa etualalla oleva saksalainen asfaltti.

 

Vois olla tieto paremmin saatavilla viranomaisen sijasta lentokenttää ylläpitävältä Ilmailulaitokselta.

 

Tuo kuvan rakennus lienee sama  kuin 1944 valmistuneen TVH:n hallintorakennus, josta tuli 1946 Porin lentoasema. Sitä laajennettiin sivusuunnassa, jolloin laajennusosan ylimpään kerrokseen tuli lennonjohtotorni.

[Mara Aulio 8]

Ilmailulaitokselta juuri kyselinkin, ja sain vastaukseksi puutaheinää.

[Jouni Laukkanen 54]

Ilmailulaitokselta juuri kyselinkin, ja sain vastaukseksi puutaheinää.

 

Ok. Tuo viranomaisjuttu vei harhaan. Tämän enempää ei minulla ole tietoa. Mahtaisko Porin lentoasemalla olla tietoa?

[Mara Aulio 8]

Kaikki Porin suunnan tutut rupeavat olemaan nurmen alla, täytynee ajella lentoasemalle kyselemään.

[Hanna Räihä 6]

kysäises pahuuttas myös porin ilmailukerholta, siellä on muutama vanhempi herrasmies jotka vois tietää asiasta. Mun taata olis voinu tietää kans vaikka mitä, mutta on valitettavasti kans nurmen alla jo. Enoni saattaisi myös tietää jotain, oli vuosia töissä tuolla ja nyttemmin eläkkeellä...

Mites se kirja joka juuri Porin lentoasemasta julkaistiin? itse en oo päässyt sitä vielä lukemaan, mutta notta oliskos siinä mitään...?

[Mara Aulio 8]

Siihen kirjaan vetosivat ilmailulaitoksellakin kun kyselin, mutta kirja loppuu sotaan, ja kirjan jatko-osan tulosta ei ole tietoa. Ilmailukerholta voisi koittaa. Kiitoksia.

[Jouni Laukkanen 54]

Eräs itseäni huomattavasti paremmin perillä oleva taho laittoi minulle meiliä ja kertoi näin:

 

Tuo sakemnnien asfaltti on porilaissa(kin) yleinen harhaluulo. Ensin 1946 ja vielä myöhemminkin ostettiin USAAF:n ylijäämästä PSP-levyä, josta "kudottiin" heikosti kantaville kentillemme seisontaplattoja ja kiitoteille pahiten routiviin kohtiin "peitettä". Saksalaisilla ei koskaan ollut mitään vastaavaa - parturoivat metsiä ja tekivät puuarinoita, kuten Rissalassa.

[Mara Aulio 8]

Juu, näin minäkin olen kuullut, mutta saksalainen asfaltti on ajaatuksena hauskempi kuin amerikkalainen kudelma.

[Vesa Laine 0]

Juu, näin minäkin olen kuullut, mutta saksalainen asfaltti on ajaatuksena hauskempi kuin amerikkalainen kudelma.

 

Siellä metsän peitossa on vieläkin niitä teräslevyjä eli reikäpeltejä. Jos ei joku ole kerännyt parempaan talteen. Muistan että tuossa vanhan lentoseman edessä oleva plattakin oli pohjustettu samoilla levyillä ja sen päälle oli laskettu asvaltti. Mullakin on tuo Uharin kirja ja odotan mielenkiinnolla sen jatko-osaa. Mutta jos aloittaja saa yhteyden Jaakko Alanderiin niin sieltä voisi löytyä oikeaa tietoa. Jaska oli pitkään lennonjohtajana Porissa mutta en tiedä oliko tuossa vanhassa rakennuksessa.

[Topi Falkenberg 407]

Ilmailulaitokselta juuri kyselinkin, ja sain vastaukseksi puutaheinää.

 

Laitos julkaisi noin kymmenen vuotta sitten kirjasen Suomen lentoasemista. Erikoista, jos opusta ei löydy tiedottajan hyllystä, tai sitten kysymys on täydellistä piittaamattomuudesta. Ilmailumuseon kirjastossa niitä ainakin on.

 

topi

[Jouni Laukkanen 54]

Laitos julkaisi noin kymmenen vuotta sitten kirjasen Suomen lentoasemista. Erikoista, jos opusta ei löydy tiedottajan hyllystä, tai sitten kysymys on täydellistä piittaamattomuudesta. Ilmailumuseon kirjastossa niitä ainakin on.

 

topi

 

Tuosta kirjasta ei löydy tarvittavaa tietoa, Uharin kirja on paljon tarkempi.

[Jukka Nisula 2 240]

Onko tietoa, koska Porin kenttä kestopäällystettiin öljysoralla ensimmäisen kerran suomalaisten toimesta? Muun muassa kirjassa "Suomen Ilmavoimien Historia 1944-1980" (Vilho Lukkarinen-Veli Pernaa) sanotaan näin: "Vuonna 1953 Suomessa oli vain kaksi kestopäällysteistä lentokenttää, Seutula ja Pori." Ensimmäiset Vampirethan tulivat Poriin 22. tammikuuta 1953. Samaten kirjassa mainitaan myös, että "Porin kenttää silti saatiin pidennettyä 1800 metriin vuonna 1955, mutta öljysorapäällyste oli edelleen huonokuntoinen ja se pyrki murenemaan."

 

Tuo em. Uharin kirjan eka osa on muuten mainio ja todella mielenkiintoinen.

 

Jukka

[Jouni Laukkanen 54]

Onko tietoa, koska Porin kenttä kestopäällystettiin öljysoralla ensimmäisen kerran suomalaisten toimesta? Muun muassa kirjassa "Suomen Ilmavoimien Historia 1944-1980" (Vilho Lukkarinen-Veli Pernaa) sanotaan näin: "Vuonna 1953 Suomessa oli vain kaksi kestopäällysteistä lentokenttää, Seutula ja Pori." Ensimmäiset Vampirethan tulivat Poriin 22. tammikuuta 1953. Samaten kirjassa mainitaan myös, että "Porin kenttää silti saatiin pidennettyä 1800 metriin vuonna 1955, mutta öljysorapäällyste oli edelleen huonokuntoinen ja se pyrki murenemaan."

 

Tuo em. Uharin kirjan eka osa on muuten mainio ja todella mielenkiintoinen.

 

Jukka

 

Samaisessa kirjassa mainitaan, että pääkiitotie A (nyk. 12/30) sai koko 1400 metrin pituudelleen kestopäällysteen heinäkuussa 1943 (s. 107).

 

Melko hämmentävää, että kirjan sivulla 98 mainitaan Lieksan lentokentän olemassaolosta. Tiiksjärvi-blogissa http://tikozero.blogspot.com/2009_10_01_archive.html mainitaan, että Lieksaan oli suunnitteilla 150 koneen lentokenttä, mutta suunnitelma jäi ilmeisesti toteutumatta. Täytyy myöntää, etten edes tiennyt moista suunnitellun, enkä myöskään minne.

[Jyrki M Haula 0]

Viranomainen ei osannut/halunnut vastata asiallisesti kysymykseeni, ehkäpä täällä onnistaa. Onko tietoa minä vuonna tämä lentoasema otettiin Porissa käyttöön? Kuva on vuoden 1954 keväältä ja muistini mukaan asema oli silloin kovasti komea ja uusi.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Huomatkaa etualalla oleva saksalainen asfaltti.

 

Googletin tuossa kentän historiaa ja Aero aloitti lennot EFPOlta vuonna 1945, mutta ilmeisesti terminaalirakennus on rakennettu 1960-luvulla. Liekö ehkä aloitettu matkustajaliikenne siinä 50-luvun taitteessa? Maybe, maybe not....

[Markku Kanninen 447]

Mullon Ilmailu v.1958 jossa kehutaan Porin kenttää ja kuva tuosta terminaalista tuossa muodossa. Jutussa sanotaan tuota vähän ahtaaksi ja aikansaeläneeksi joten lie valmistunut pikemminkin 50-luvun alkupuolella...

Markku

 

[Jouni Laukkanen 54]

Googletin tuossa kentän historiaa ja Aero aloitti lennot EFPOlta vuonna 1945, mutta ilmeisesti terminaalirakennus on rakennettu 1960-luvulla. Liekö ehkä aloitettu matkustajaliikenne siinä 50-luvun taitteessa? Maybe, maybe not....

 

Ilmailulaitoksen oma historiikki mainitsee, että kiitotiet valmistuivat vuonna 1941, mutta että Poriin liikennöitiin jo vuonna 1939, koska kenttä oli jo syyskuussa II-luokan kentän vaatimukset täyttävä. Millä ja miten, ei käy ilmi. Uharin kirjassa sanotaan, että ensimmäisen laskun Poriin teki Lauri Bremer VL Pyryllä vuonna 1939. Mikä on sikäli mielenkiintoinen tieto, että ainoastaan Pyryn prototyyppi oli valmistunut tuohon mennessä (maalikuussa 1939), enkä löytänyt tietoa, että kone olisi törmännyt laskussa jyrään kuten Uharin historia kertoo. Talvisodan aikana kenttää tiettävästi käytettiin kerran, sukellusveneiden torjuntaan. Malmilta oli siirretty 2 meritoimintakonetta, Riponit RI-132 ja RI-153. Edellinen tuhoutui laskussa kentälle 9.2.1940.

 

Weggin mukaan Aeron operaatiot siirrettiin väliaikaisesti Porin kentälle kesäkuussa 1941 ja sieltä lennettiin Rovaniemelle ja Tukholmaan. Syyskuussa 1941 operaatiot palautettiin Malmille, mutta Poriin liikennöinti jatkui 12. heinäkuuta 1944 asti. Terminaalina toimi silloin tuo aiemmin mainittu kilpa-ajoradan toimisto. Sodan jälkeinen liikenne alkoi 13.8.1945 Hyvinkää-Turku-Pori -reitillä.

 

Nykyinen terminaalirakennus valmistui vuonna 1969 (laajennettu 1996) ja siihen asti palveli terminaalina tuo kuvassa näkyvä TVH:n hallintorakennus, joka otettiin käyttöön lentoasemana 1946.

 

[Mara Aulio 8]

Tuo 1941 valmistunut muinaishistoriassa rakennettu kilvankulkijoiden rakennelma on ilmeisesti tuo itäpään matala osa. Milloin mahdettiin pystyttää tuo länsipään torniosa.

[Topi Falkenberg 407]

Tuosta kirjasta ei löydy tarvittavaa tietoa, Uharin kirja on paljon tarkempi.

 

No tämähän selittää laitoksen tietämättömyyden. Museolla on arkistoituna Aeron / Finskin lehtileikearkistot, ehkä näistä löytyisi mainninnat rakennusvuosista.

 

topi

[Jukka Nisula 2 240]

Samaisessa kirjassa mainitaan, että pääkiitotie A (nyk. 12/30) sai koko 1400 metrin pituudelleen kestopäällysteen heinäkuussa 1943 (s. 107).

 

 

Kiitti Jouni tiedosta, tuota mainitsemaani "Suomen Ilmavoimien historia 1944-1980"-kirjaa ei ole hyllyssäni, vaan lainasin sen ja satuin ottamaan silloin talteen nuo -50-luvun tiedot ihan muuta juttua varten. Käsitin ensin väärin, että tarkoitat sitä kirjaa, oikaisen tässä samalla. Samassa "Suomen Ilmavoimien historia 1944-1980"- kirjassa kuitenkin puhutaan "vuonna 1955 murenevasta "öljysorasta". Päällystettiinkö rata vuosien 1943-1955 välissä uudelleen, vai tarkoittaako tuo maininta edelleen sitä alkuperäistä vuoden 1943 päällystettä? Se tässä hieman on hakusessa, että onko öljysora sama asia kuin tervasepeli.

 

Sen sijaan Uharin kirjasta (minulla on se juuri hankittuna) löytyy siis maininta sivulta 107, kuten kerrot. En ole lukenut vielä läpi koko kirjaa, joten tuo kohta jäi huomaamatta. Tuo venäläisten sotavankien levittämä "kestopäällyste"-sana tarkoittanee siis sakemannien laittamaa ns. "tervasepeliä". Samassa Uharin historiikissa sivulla 148 on 25.9. 1945 otettu valokuva sakemannien tuhoista (Porin pamaus) kentällä. Kuvassa 8 lukee, että siinä on näkymä 1400 metrin pituiselle tervasepelillä päällystetylle A-kiitotielle. Tervasepelille löysin selityksen, että se on "Päällystetty betonin täytekivi (tervasepeli)".

 

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/prodcom/003-2008/2399.html

 

Joku asiantuntija voisi kertoa tarkemmin, miten tuo tervasepeli eroaa ns. öljysorasta. Vai onko sittenkin sama asia?

 

edit: Malmin kentällä oli kiitoteiden päissä pölyä sitovaa Gokef-tietervapäällystettä sen alkuvuosina, mutta se ei ollut varsinaista kestopäällystettä, vaikka ilmakuvissa sellaisen vaikutelman antaakin (tummempaa kuin sora). Sementtibetonilaatta-päällyste tuli sitten 1939.

 

Jukka

 

[Jouni Laukkanen 54]

Kiitti Jouni tiedosta, mulla ei ole nyt tuota kirjaa hyllyssä, vaan olin sen lainannut aiemmin. Satuin ottamaan silloin talteen nuo -50-luvun tiedot ihan muuta juttua varten. Tuo "kestopäällyste"-sana tarkoittanee ilmeisesti siis sakemannien laittamaa ns. "tervasepeliä". Uharin historiikissa sivulla 148 on 25.9. 1945 otettu valokuva sakemannien tuhoista (Porin pamaus) kentällä. Kuvassa 8 lukee, että siinä on näkymä 1400 metrin pituiselle tervasepelillä päällystetylle A-kiitotielle. Tervasepelille löysin selityksen, että se on "Päällystetty betonin täytekivi (tervasepeli)"

 

 

Tuohon tekniseen puoleen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Mutta kyllä tuon tervasepelin täytyy olla se mistä puhuttiin myöhemmin kestopäällysteenä. Uhari esittää, että suihkukonekausi aloitettiin 1953 Porissa nimenomaan sen takia, että siellä oli se päällyste jo olemassa, eikä päinvastoin.

[Jukka Nisula 2 240]

Tuohon tekniseen puoleen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Mutta kyllä tuon tervasepelin täytyy olla se mistä puhuttiin myöhemmin kestopäällysteenä. Uhari esittää, että suihkukonekausi aloitettiin 1953 Porissa nimenomaan sen takia, että siellä oli se päällyste jo olemassa, eikä päinvastoin.

 

Varmaan näin on asian laita. Kun ottaa huomioon sodan jälkeisen Suomen huonon taloustilanteen (sotakorvaukset ym.) sekä Ilmavoimien huonon tilanteen 1950-luvun alkupuolella niin ymmärrettävästi ne vähät rahat käytettiin ensisijaisesti vanhan lentokaluston (Mersut) uusimiseen edes jollekin tasolle, ei niinkään kenttien ylläpitoon. Eli tehtiinkö seuraava päällystys vasta 1955, kun kenttää pidennettiin 1800 metriin, vaiko myöhemmin, kun Fougat tulivat? Satakunnan Lennoston Vampirethan siirrettiin Luonetjärvelle jo vuoteen 1959 mennessä kaikki, koska Porin kenttä oli edelleen niin huonossa kunnossa ja päällyste mureni.

 

Jukka

[Markku Kanninen 447]

Onneksi isävainaakin oli tiepuolen rakennusmestari ja häneltä jäi minulle tienrakennuksen oppikirja v. 1934 josta voimme lukea:

luku 3.Puolikestopäällysteet:

Asfaltti-, terva- ja emulsiosepellys.

"…kuntoonpannulle, lujalle, routimattomalle alustalle levitetty 6-10cm:n paksuinen sepelikerros, joka jyrätään raskaalla 9-12tonnin jyrällä niin, että sepelirakeet kiilautuvat toistensa lomiin. Pinnalle valetaan joko kuumennettua asfalttia, tervaa tai kylmää asfalttiemulsiota, joka juoksee sideaineeksi sepelirakeiden lomiin. Riippuen siitä mitä sideainetta on käytetty, saadaan asfaltti-, terva- tai emulsiosepellystä…..”

Tällä menetelmällä tehtiin v.1957 Oulun lentoaseman päätien ja asematason päällystys jota puhuteltiin kentän asiakirjoissa tervasepelinä = puolikestopäällyste.

Markku

[Jukka Nisula 2 240]

Onneksi isävainaakin oli tiepuolen rakennusmestari ja häneltä jäi minulle tienrakennuksen oppikirja v. 1934 josta voimme lukea:

luku 3.Puolikestopäällysteet:

Asfaltti-, terva- ja emulsiosepellys.

"…kuntoonpannulle, lujalle, routimattomalle alustalle levitetty 6-10cm:n paksuinen sepelikerros, joka jyrätään raskaalla 9-12tonnin jyrällä niin, että sepelirakeet kiilautuvat toistensa lomiin. Pinnalle valetaan joko kuumennettua asfalttia, tervaa tai kylmää asfalttiemulsiota, joka juoksee sideaineeksi sepelirakeiden lomiin. Riippuen siitä mitä sideainetta on käytetty, saadaan asfaltti-, terva- tai emulsiosepellystä…..”

Tällä menetelmällä tehtiin v.1957 Oulun lentoaseman päätien ja asematason päällystys jota puhuteltiin kentän asiakirjoissa tervasepelinä = puolikestopäällyste.

Markku

 

Kiitoksia Markku selvityksestä. Siinähän sitä on kerrottu, miten nimiltään hieman erilaista päällystettä syntyy. Porin kentän kohdalla tuo vuonna -43 valettu "tervasepeli" 1400 metrin pääkiitotielle  muuttuu vuoden päästä TVH:n karttapiirustuksessa (Uharin kirja Porin lentokentän historia, sivu 159) joka on päivätty heinäkuussa 1944, nimeltään "vahvistus ja asfalttipintakerroksella varustetuksi kiitotien osaksi". Sama toistuu vielä kahdessa kartassa (sivu 160), jotka on päivätty 11.12.-44 ja 8.3.-45. Näyttää siis siltä, että samasta radasta puhutaan usealla eri "versiolla", riippuen hieman lähteestä. No, summa summarum, oli se sitten puolikestopäällystettä eli tervasepeliä tai öljysoraa tai sitten TVH:n karttojen mukaista kestopäällystettä, eli asfalttia, niin se mahdollisti suihkukonekaluston saapumisen ja käyttöönoton.

 

Tulee vaan mieleen kun täällä ketjun alussa puhutaan perimätietona "saksalaisten asfaltista" eli oikeasti noista reikäisistä teräslevyistä platalla, että voisiko esim. näillä vuoden -44-45 TVH-kartoilla olla osuutta asiaan. Kartathan mainitsevat kiitotien "asfaltiksi", mutta eivät kuitenkaan mainitse mitään noista teräslevyistä. Olisiko tämä voinut sotkea ihmisten käsityksiä kentän päällysteistä...

 

Onko Markku sulla tietoa, koska Pori sitten päällystettiin seuraavan kerran?

 

Jukka

[Ari Pullinen 0]

kysäises pahuuttas myös porin ilmailukerholta, siellä on muutama vanhempi herrasmies jotka vois tietää asiasta. Mun taata olis voinu tietää kans vaikka mitä, mutta on valitettavasti kans nurmen alla jo. Enoni saattaisi myös tietää jotain, oli vuosia töissä tuolla ja nyttemmin eläkkeellä...

Mites se kirja joka juuri Porin lentoasemasta julkaistiin? itse en oo päässyt sitä vielä lukemaan, mutta notta oliskos siinä mitään...?

 

Sain eräältä tällaiselta herrasmieheltä toimitettavaksi viestin:

 

Jukka Uharin Porin lentokentän historian 1. osassa todetaan asiasta sivulla 148:

"Suomalaiset saivat vuonna 1944 valmiiksi TVH:n hallintorakennuksen, joka säilyi saksalaisten lähtiessä. Siitä tuli vuonna 1946 Porin lentoasema. Pitkä sivu on kiitotien puolella. Etukulmaan tehtiin laajennus, jonka ylimpään kerrokseen tuli lennonjohtotorni."

- Pertti

 

Terv. Ari