Porin lentoasema

[Markku Kanninen 447]

Tulee vaan mieleen kun täällä ketjun alussa puhutaan perimätietona "saksalaisten asfaltista" eli oikeasti noista reikäisistä teräslevyistä platalla, että voisiko esim. näillä vuoden -44-45 TVH-kartoilla olla osuutta asiaan. Kartathan mainitsevat kiitotien "asfaltiksi", mutta eivät kuitenkaan mainitse mitään noista teräslevyistä. Olisiko tämä voinut sotkea ihmisten käsityksiä kentän päällysteistä...

Onko Markku sulla tietoa, koska Pori sitten päällystettiin seuraavan kerran?

Jukka

Porin arkistoja ei oo käytettävissä eikä omista kirjoista tietoa löydy. Tuo tuleva Porinkentän historian kakkososa antanee tyhjentävän vastauksen. Tarkensin vähän muistikuviani: Oulussa tuolloin v.1957 TVH turvautui kotimaisiin raaka-aineisiin eli tervaan. Kylmätervabetonipäällyste oli kuulemma uusi kehitysvaihe Suomessa. Oli halpaa ja tulokset olivat rohkaisevia. Toisaalta tuonajan teksteissä puhutaan samoinkuin Porissa paljolti kestopäällysteestä, esim lentoaseman silloinen päällikkö vuosikertomuksissaan oli unohtanut tuon puoli-sanan pois. Kun hän oli koulutukseltaan sähköttäjä-lennonjohtaja tällainen pieni epätarkkuus sallittaneen. Tuota on mainittu myös tervasorapäällysteenä. Saattapi nimitys johtua siitä että kiviaines on ollut seulottua luonnonsora eikä  sepeliä. Jokatapauksessa ei tuo Oulussa ollut kovin pitkäikäinen koska varsinainen asfalttibetoni levitettiin pääkiitotielle jo v.1961 ja asemataso sai betonipäällysteen. Seiraava pääkiitotien asfaltointi oli sitten v.1972. Tuosta tienrakennuksen oppikirjasta löytynee myös selitys miksi Saksalaiset käyttivät Porissa asfalttisepeliä eikä varsinaista asfalttia: "...Tällainen asfalttisepellystiet eivät ole yhtä kestäviä kuin asfalttibetoni mutta etuna on se että ne vaativat yksinkertaisempia koneita ja vähemmän ammattitaitoa..." Ja tuo nuo rautalevyt eivät ole Saksalaista perua vaan Normandian ylijäämää. Noita käytettiin aikanaan Oulussakin ilmavoimien leireillä rullausteinä ja seisontapaikkoina. Oulun lentoasemalla on noita vielä kentän takana varastoituna vinot pinot. Pitänee käydä joku päivä kuvaamassa...

Tässä Vampin alla noin vuonna 1957-8

[ attachment removed / expired ]

Markku

 

[Mara Aulio 8]

Porissa oli kentän kaakkoispäässä kesällä 1956 isot sepelikasat, ja maassa ihan suomalaista tervaa isoina lätäköinä. Kuumina päivinä terva pehmeni juoksevaksi ja päivän päätteeksi voi käydä katsastamassa millaisia lintuja ja muita elikoita alueella asusti. Oli tuoreita näytekappaleita tiukasti tervaan tarttuneena.

[Jukka Nisula 2 265]

Kiitoksia Markku ja Mara mielenkiintoisista tiedoista. Muistaako Mara, että kun Porin rataa pidennettiin v.1955 1800 metriin, niin päällystettiinkö pelkästään tuo 400 m:n jatko, vai koko rata uudelleen? Toistan tätä kysymystä täällä siksi, koska Vampire-kalusto siirrettiin Luonetjärvelle vuodesta 1956 alkaen ja kaikki koneet oli siirretty vuoden -58 loppuun mennessä, ja useissa lähdetiedoissa aina mainitaan syyksi "Porin radan kestopäällysteen mureneminen ja huono kunto". Viittaisi siihen, että päällyste oli edelleen tuota vanhaa sakemannien tervasepeliä. Kuitenkin Fougat tulivat Poriin samoihin aikoihin, eli jo 1958. Tämä vähän ihmetyttää, miten Fougat pystyivät toimimaan kentältä, jos eivät Vampiret. Vai päällystettiinkö kenttä kuitenkin jo -50-luvun lopulla uudelleen, ja oliko Vampireiden siirron todellinen syy joku muu. Porin lennostollehan oli etsitty korvaavaa paikkaa koko-50-luvun. No, varmasti Uharin kakkososa antaa vastauksen tähänkin, varmaan moni muukin opus, jos penkoisi asiaa. Satakunnan Lennoston historiikki-kirjaakaan ei nyt ole käsissä, siitäkin voisi löytyä tietoa.

 

Edit: omista arkistoistani löytyi maininta: "Vuosina 1958-59 Fougat olivat Satakunnan Lennoston käytössä Porissa. Kentän huonon kunnon takia koneet siirrettiin keväällä 1960 joksikin aikaa Rissalaan Kuopioon, missä Lentokadettikurssi 45 sai ensimmäisenä koulutusta Fouga-kalustolla".

 

Eli kenttä oli edelleen huonossa kunnossa 1960. Tämä viittaisi siihen, että uusi päällystys tehtiin vasta -60-luvun puolella.

 

Jukka

[Seppo Sipilä 8]

Ja tuo nuo rautalevyt eivät ole Saksalaista perua vaan Normandian ylijäämää. Noita käytettiin aikanaan Oulussakin ilmavoimien leireillä rullausteinä ja seisontapaikkoina. Oulun lentoasemalla on noita vielä kentän takana varastoituna vinot pinot. Pitänee käydä joku päivä kuvaamassa...

 

Kah, enpäs tiennytkään että tuota Marsden-mattoa on Suomessakin käytetty. Amerikkalaiset sitä käyttivät Tyynellämerellä kiitoteiden pikarakentamiseen ja sittemmin Normandiassa, Koreassa ja vielä Vietnamissakin. Jostain muistelen lukeneeni, että rei'itys kulutti laskutelineiden kumeja aika vauhtia.

 

[Jukka Nisula 2 265]

Kah, enpäs tiennytkään että tuota Marsden-mattoa on Suomessakin käytetty. Amerikkalaiset sitä käyttivät Tyynellämerellä kiitoteiden pikarakentamiseen ja sittemmin Normandiassa, Koreassa ja vielä Vietnamissakin. Jostain muistelen lukeneeni, että rei'itys kulutti laskutelineiden kumeja aika vauhtia.

 

 

Törmäsin itse samaan asiaan, kun etsin lähdemateriaalia Hangon Täcktomin kentän vaiheista. Venäläiset korjasivat ja vahvistivat suomalaisen tykistön moukaroimaa kenttää myös teräsmatoilla tai verkoilla Jatkosodan alussa -41. En tiedä, onko niitä jäänyt sinne maastoon lojumaan.

 

Alla olevan linkin mukaan myös saksalaiset käyttivät vastaavia teräslevyjä/mattoja myös ainakin Nurmoilan kentällä Aunuksen Karjalassa. Niitä on kulkeutunut sitten aidoiksi ym.

 

http://www.elisanet.fi/kiminki/svs/aunuksenkylia.htm

 

http://www.elisanet.fi/kiminki/svs/hpim0175.jpg

 

Jukka

[Markku Kanninen 447]

Kah, enpäs tiennytkään että tuota Marsden-mattoa on Suomessakin käytetty. Amerikkalaiset sitä käyttivät Tyynellämerellä kiitoteiden pikarakentamiseen ja sittemmin Normandiassa, Koreassa ja vielä Vietnamissakin. Jostain muistelen lukeneeni, että rei'itys kulutti laskutelineiden kumeja aika vauhtia.

Joo mitä meillei oo me ei tarvita

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

Nämä on olleet tuossa pinossa niinkauan kun minä muistan > 1972 mitänyt joskus käytettiin kuormituskokeiden painokuormana.

Kenttäläisten suussa nuo kulkivat Sakemannien kenttälevyinä mutta ovat ilmiselvää Jenkkirautaa...

Markku

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Noista levyistä tekis GM vielä monta ooppelia 

 

ja asiaan; Alanderin Jaskan kun sais kiinni, niin selkiäis monikin rakennusvuosi- ja vaihe.

[Jukka Nisula 2 265]

Noista levyistä tekis GM vielä monta ooppelia 

 

ja asiaan; Alanderin Jaskan kun sais kiinni, niin selkiäis monikin rakennusvuosi- ja vaihe.

 

Nuo Nurmoilan teräsmatot näyttävät aivan samoilta kuin Markun kuvaamat Marsden-matot Oulussa. Wikipedian mukaan niitä käytettiin ensi kerran lokakuussa 1941. Olisivatko nuo Nurmoilan matot myös kuitenkin "ameriikan apua" neukuille, eikä sakemannien jäämistöä? Vai neukkujen kopioita kuten tekivät kopion Ooppelistakin...

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Marsden_Matting

 

Tuntevat myös nimen Marston mat:

 

http://pwencycl.kgbudge.com/M/a/Marston_Mat.htm

 

http://www.calumetindustries.com/?page_id=174

 

Mielenkiintoista: Edelleen samoja valmistetaan, mm. Saksassa.

 

http://www.etp-trade.de/index.html

 

http://www.etp-trade.de/psp-history.html

 

Tosiaan, kuten toinen Jaakko toteaa, niin Jaakko Alander voisi olla suurena apuna kertomassa näistä Porin kentän vaiheista.

 

Jukka

[Carl-Fredrik Geust 847]

Nurmoilassa käytetyt teräslevyt lienevät melkoisella varmuudella amerikkalaisia, ja kuljetetttu sinne vasta II maailmansodan jälkeen. Useassa entisessä lentovaruskunnassa Itä-Karjalassa voi tänä päivänä nähdä näitä terväslevyjä käytettyinä talojen aitoina tms (mm. Nurmoilassa ja Usmanassa, eli Koleshmassa Vienan Kemin vieressä).

 

Amerikkalaiset toimittivat hyvin suuria määriä levyjä N-liittoon keväällä 1944, kun piti kiireessä rakentaa B-17 ja B-24 tukikohtia vasta vapautettuun Ukrainaan ns. sukkulapommituksia varten, jolloin amerikkalaisten luovutettiin kolme lentotukikohtaa Ukrainassa: Pultava, Pirjatin ja Mirgorod,

 

cfg 

[Markku Kanninen 447]

J. Leskinen - P.Silvast "SULJETTU AIKA Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-56" Opus (s.70-72) kertoo Neuvostovuokralaisten rakentaneen Friggesbyn peltoaukealle v.1954 teräslevystä 60X1800m kiitotien. Kenttää käytti reaktiokoneilla varustettu hävittäjärykmentti. Sivun 70 valokuvasa teräslevyillä seisovaa Mukeloa (MiG-15 UTI) tankataan. Kirjanmukaan Neukut vei lähtiessään levyt pois.

http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-25128-3

Markku

p.s. Eipä silti Näytti tuo Jenkeillekin kelpaavan Koreassa reaktiokonekäyttöön

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/8/8d/F-86s-Korea.JPG/800px-F-86s-Korea.JPG

[Carl-Fredrik Geust 847]

Kiitos Markku - unohdin Porkkalan! Neuvkut veivär kylläkin levyt pois, mutta "reikälevyjen" osia löytyy vielä metsästyneen kentän reunoista!

cfg

[Markku Kanninen 447]

Kiitos Markku - unohdin Porkkalan! Neuvkut veivär kylläkin levyt pois, mutta "reikälevyjen" osia löytyy vielä metsästyneen kentän reunoista!

cfg

Tuo mainitun opuksen Mukelokuva taitaa olla niitä harvoja mitä on julkaitu "vuokralaisten" ilmavoimista Porkkalassa? Mutta palataanpas Poriin ja luntataan kirjaa josta asioita vähän selviää: Pakarinen-Rajalainen SATAKUNNAN LENNOSTON HISTORIA 1918-1989  Tiivistettynä:  Sakemanni räjäytti kenttää perusteellisest joten jäi käyttöön vai yksi kiitotie. Kenttää korjattiin senjäkeen lähinnä työttömyystöinä. V.1952 pääkiitotie sai puolikestopäällysteen ja 50-luvun puolivälissä sitä jatkettiin 1800m:n mutta päällyste jäi kehnoon kuntoon joten suihkuliikenne keskeytettiin keväällä1958. Kuinka kauan tauko kesti ei kerrota mutta saman vuoden lopulla tulivat jo Fougat.  50-luvun lopulla sivutietä jatkettiin 1600m:n. Pää- ja sivukiitotie päällystettiin 1963-64 ja pääkiitotie jatkui 2000m:n. Niin ja opuksessa on muuten kuva s.293 jossa Eversi Gabrielsson  astelee tuollaisten teräslevyjen päällä. Joten oli tuota jenkkirautaa Porissakin.

Markku

[Jukka Nisula 2 265]

Kiitoksia taas Markku, selvisi tämä rata-asia kerralla. Eli näköjään vetivät siihen olympiavuonna uuden pinnan eli vähän ennen Vampireiden tuloa. Ei ollut vaan tarpeeksi lujaa tekoa näköjään kun mureni alta.

 

Jukka

[Markku Kanninen 447]

Kiitoksia taas Markku, selvisi tämä rata-asia kerralla. Eli näköjään vetivät siihen olympiavuonna uuden pinnan eli vähän ennen Vampireiden tuloa. Ei ollut vaan tarpeeksi lujaa tekoa näköjään kun mureni alta.

Jukka

Tuon tervasorapäällysteen lujuutta osoittanee myös tuo mainitsemani Oulun v1957 päällysteen uusiminen asfalttibetonilla jo v.1961.

Tuo tienrakennuksen oppikirja puhuu samaa. Ei kestänyt varsinkaan hevosajoneuvoliikennettä murtumatta ! Oli vain helpompi tehdä ja pinnan korjaaminen oli yksinkertaisempaa.

Markku

[Topi Falkenberg 412]

Nurmoilan kentältä sosialisoitu rauta-aita ja -vaja. Ei noista sen tarkemmin selvää saa, näpsäisty dösän ikkunasta v. 1996.

 

[ attachment removed / expired ]

 

topi