taistelulentäjien alipainekammiotesti

[Ismo Aaltonen 28]

Vaikka siinä Hornetissa on paineistettu cabiini, ei se tarkoita sitä , että paine ei laskisi.

Joku tietää mikä on max. paine-ero.

Liikesuihkareissa se on jo mukavat 7-9.Ei käy korviin.

 

Heikki

En minä muista mikä se paine-ero oli, mutta ihan mukava se oli HN:ssäkin.

 

Ismo

[Kimmo Huoviala 1]

Samaa testiä on vaadittu ennen yritystä lentää korkealla missä tarvii happilaitteita. Tuon testin läpäiseminen oli edellytys ainakin Puolassa ennen aaltolentoyrityksiä. Ei testissä mitään ihmeellistä ole, kylä tulee "ylös" mennessä, takasisin tullessa lämmittää. Aikaa menee niin vähän ettei ehdi tulla happivajetta.

 

Testi aikoinaan läpi hyvin, timanttia ei siitä huolimatta löytynyt.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ei ole vastaavaa testiä.

 

Siviilipuolella riittää, kun näkee itse kävellä legurin luo, kuulee mitä hän puhuu ja osaa vastata kysymyksiin.  Näkee pikkukirjaimet seinältä ja on terve.

 

 

[Jouko Anttila 0]

Alipainekammiosta ei ole kokemusta, mutta ylipainelkammiossa olen ollut useat kerrat. Paineentasauksen helppous on henk.kohtainen fysiologinen juttu -kannattaa muistella ao kurssia. Kallossa on monia ilmatäytteisiä onteloita joihin kaikkiin on rakennettu paineentasausputki normi-ihmisillä. Mikäli on allergisesti tai muutenvaan kroonisesti turvonneet limakalvot, röörit voivat olla tukossa eikä homma onnistu mitenkään. Eikä edes kannata väkisin lisätä paine-eroa koska sattuu. Korvakäytävän paine tasaantuu nieluun, jossa on läppäventtiiliä muistuttava kansi. Mikäli se ei ole limamössön sisällä, se päästää ylipaineen korvan puolelta herttaisesti läpsyttämällä. Eli vedestä tai maanpinnalta ylöspäin ongelmaa ei kuuluisi esiintyä. (Hapen osapaineen pieneneminen on toinen juttu) Kun mennään kasvavaan paineeseen, pitää tasauksesta huolehtia hyvinkin usein. Silloin läppä painuu tiiviimmäksi korvaan päin ja on hetken päästä jo vaikea "raottaa".

Sukeltamisesta ei ole muuta hyötyä, kuin oppii nielun ja kurkunpään lihaksia jännittämällä hallitsemaan paineentasausta. Suljettuja sieraimia vasten puhaltaminen on joskus "pakko" , mutta se on jyry keino ja voi itsessään puhkaista tärykalvon. Tapahtuma ei sinänsä ole fataalinen mutta mikäli sisäkorvan tasapainoelimille pääsee esim hiki tai vesi,  ei aisteihin voi luottaa.

[Guest arttula]

Korvakäytävän paine tasaantuu nieluun, jossa on läppäventtiiliä muistuttava kansi.

 

Niinkö ?? Jos siellä olisi "kansi", mitenköhän paine-ero tasaantuisi sitten toiseen suuntaan ? Vai onko oikein heiluriovi ?

[Jaakko Kuusisto 3]

Niinkö ?? Jos siellä olisi "kansi", mitenköhän paine-ero tasaantuisi sitten toiseen suuntaan ? Vai onko oikein heiluriovi ?

 

ootkos ollut tuossa testissä??

 

Mä oon

[Jouko Anttila 0]

Jos siellä olisi "kansi", mitenköhän paine-ero tasaantuisi sitten toiseen suuntaan ? Vai onko oikein heiluriovi ?

 

Ei mikään saluunanovi, vaan niinkuin paineistetussa kabiinissa ulko-ovi.

Siihen läppään et voi vaikuttaa, mutta ympäröivään kudokseen kyllä. Konstit on monet. Ellei muuta niin "Paxi poskeen".

[Guest arttula]

ootkos ollut tuossa testissä??

 

Mä oon

 

Toki olen.

[Guest arttula]

Jos siellä olisi "kansi", mitenköhän paine-ero tasaantuisi sitten toiseen suuntaan ? Vai onko oikein heiluriovi ?

 

Ei mikään saluunanovi, vaan niinkuin paineistetussa kabiinissa ulko-ovi.

Siihen läppään et voi vaikuttaa, mutta ympäröivään kudokseen kyllä. Konstit on monet. Ellei muuta niin "Paxi poskeen".

Ei siellä oikeasti mitään läppää ole. Korvatorvi on litteä putki, joka on normaalisti "lutussa". Ylipaine toisella puolella tasaa paineet, jos putki ei ole ahtautunut esim. limakalvoturvotuksen vuoksi. Jos toisella puolella (esim. välikorva) on kova alipaine, ei tuo putki avaudu, vaan imeytyy enemmän "luttuun", ellei painetta nenän puolella nosteta esim. nenästä kiinni pitämällä ja puhaltamalla. Jotkut onnistuvat tasaamaan paineet myös nielemällä tai muuten jännittämällä nielun lihaksia, jolloin tuon putken seinämät hieman myös jännittyvät, ja putki aukeaa. Mitään läppiä tai saluunanovia siellä ei ole.

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Huh huh, ehdin jo säikähtää ja melkein kirotakin. Luulin hetken eläneeni jo melkein kuusikymppiseksi tietämättä, että minulla on saluuna omasta takaa.

 

Seppo

[Jaakko Kuusisto 3]

Huh huh, ehdin jo säikähtää ja melkein kirotakin. Luulin hetken eläneeni jo melkein kuusikymppiseksi tietämättä, että minulla on saluuna omasta takaa.

 

Seppo

 

Se ei ollutkaan saluunanovi joka narahti, se oli terve pieru 

 

Sisutestissä veti Nordmanin Kale jo yli kolme minuttia ja pieru pääsi.

Mäkelä ( psykon legendaarinen lääkintäherrasmies) vetäs letkun Kalen suusta ja totes "trekka syntyi".

 

Muuten, tuo kyseinen Mäkelä oli olemukseltaan ja ulkoiselta näyttävyydeltään oikea terveyden esikuva.

Esittele siinä sitten hänelle omia avujasi, vaati todellista kuntoa.

No, lipes aiheesta mutta ei Psykosta  8)

[Jaakko Kuusisto 3]

aika erikoinen juttu oli koko testattavan porukan läpäisy testeistä.

 

Mäkelä sanoi päivän päätteeksi, että teistä pääsee vain muutama kursseille.

 

Me päästiin koko Hesan- porukka 

 

Jorma Halle, Heikki Kärnä, Juhani Malinen, Jaakko Kuusisto, Pertti Kauppila, Risto Hytönen, Kalevi Nordman ja Jorma Saravuo.

 

Tätä Mr Mäkelä ihmetteli seuraavassa psyko-testissämme, kun olimme jo palveluksessa

[Mikko Sokero 1]

Painekammio ei ole terveille korville mitään. Ihan hauska lämmönvaihtelukokemus. Hornetissa vauhdikkaat runsaammat korkeuden vaihdot tuntuivat vielä vähemmän.

[Guest Sakke]

vähän off-topic mutta onko se muuten niin että niistä 40:stä kurssille hyväksytyistä vain osa (parhaat)  pääsee jatkokoulutuskeen hävittäjälentäjäksi?

eli vaikka kaikeista testeistä pääsee läpi ja hyväksytään kurssille niin ei välttämättä pääse ohjaamoon hurjastelemaan? 

[Oskari Tähtinen 0]

Kaikki pääsevät kyllä jonkinlaisen lentolaitteen ohjaamoo "hurjastelemaan" LentoRukillakin, kunhan suorittaa teoriat kunnialla läpi eikä kerää hylsyjä.

LentoRukin jälkeen valitaan kadettikurssille 10-15 Ilmavoimien ohjaajaa + Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen hekolentäjät.

 

Kadettikurssille valituista [ohjaajalinjan kadeteista] käytännössä kaikista koulutetaan hävittäjälentäjiä, kunhan ominaisuudet ja oppimiskyky riittävät. Tuolloin ei siis tarvitse enää "kilpailla" toisten kanssa, ainoastaan itsensä 

 

-Oskari

[Erkki Ikonen 11]

Kaikki Ilmavoimien kadetit eivät ole lentäjiä. linjoja on kolme. Ne selviävät Ilmasotakoulun sivuilta.

 

Saa olla aika fakiiri, jos "räkäisen" nielun aukaisee puhaltamalla.  Nuhaisena on paras pysyä maassa.

Kerran en pysynyt ja meinasin jäädä MG:llä taivaalle kun "joku" työnsi kuustuumanaulaa pään sisässä.

Puoli tuntia yli 10-tonnin ja liu'ussa olisi pitänyt jäädä tasaamaan neljään tonniin mutta kun löpö pakotti alas,

oli tuskainen loppulento.  Tärykalvo oli revennyt, sen puhkominen olisi helpottanut.

Paita kastui...

[Jaakko Kuusisto 3]

Kaikki Ilmavoimien kadetit eivät ole lentäjiä. linjoja on kolme. Ne selviävät Ilmasotakoulun sivuilta.

 

Saa olla aika fakiiri, jos "räkäisen" nielun aukaisee puhaltamalla.  Nuhaisena on paras pysyä maassa.

Kerran en pysynyt ja meinasin jäädä MG:llä taivaalle kun "joku" työnsi kuustuumanaulaa pään sisässä.

Puoli tuntia yli 10-tonnin ja liu'ussa olisi pitänyt jäädä tasaamaan neljään tonniin mutta kun löpö pakotti alas,

oli tuskainen loppulento.  Tärykalvo oli revennyt, sen puhkominen olisi helpottanut.

Paita kastui...

 

Mulla kävi Eki Psykossa kerran samoin. Testin loputtua rupes joku tuuppaamaan metallituurnaa otsaan, silmien väliin.

Tiedän miltä susta tuntui.

Meinasivat laittaa mut uudelleen alipainekammioon, mutta tiehyet turskahtivat auki ja olo helpottui heti.

[Marko Einamo 0]

Pinta = 1 bar

10 metri=2 bar

20 metri=3 bar........

 

Cathy

 

Eli jos maan pinnasta sitten lähdetään ylöspäin niin paine laskee 1 mbar (1hpa) per noustu 8m eli nolla paineeseen päästään 8000 metrissä .

8000 m maanpinnassa 0 bar

16000 m maanpinnasta -1 bar

 

Tuo lentäjien nousu 5000m vastaa paine-eroltaan siis sukellusta reiluun 6 metriin ja takaisin.

 

Olenkohan laskenut oikein ?

[Jaakko Kuusisto 3]

Eli jos maan pinnasta sitten lähdetään ylöspäin niin paine laskee 1 mbar (1hpa) per noustu 8m eli nolla paineeseen päästään 8000 metrissä .

8000 m maanpinnassa 0 bar

16000 m maanpinnasta -1 bar

 

Tuo lentäjien nousu 5000m vastaa paine-eroltaan siis sukellusta reiluun 6 metriin ja takaisin.

 

Olenkohan laskenut oikein ?

 

 

alipaineeseenkos sukellat jossain

[Kimmo Wjuga 1]

 

 

Olenkohan laskenut oikein ?

 

16km on alle avaruuden tyhjiön paineen... mut se nousee takas nollaan ilmakehästä lähtiessä. Se on sellai inversio...

 

Mut siis jos asiaa puhutaan, niin kokeilkaas joku hypätä laskuvarjolla nuhaisena. En suosittele kauheen suuria exit korkeuksia  :'(

[Jaakko Kuusisto 3]

16km on alle avaruuden tyhjiön paineen... mut se nousee takas nollaan ilmakehästä lähtiessä. Se on sellai inversio...

 

Mut siis jos asiaa puhutaan, niin kokeilkaas joku hypätä laskuvarjolla nuhaisena. En suosittele kauheen suuria exit korkeuksia  :'(

 

Entäs 5000m tai 7500m .alipainetta  8)

[Seppo Kyllönen 0]

[ot] Älä oo niin varma, siitä on nääs tullut vanhusten palvelutalo [/ot]

No perkule sinnehän mie meen heti ku pääsin just eläkkeelle, onkos siellä vireitä nuoriavanhoja naisia. Ja varakkaita kun ite oon persaukinen.

[Marko Einamo 0]

 

alipaineeseenkos sukellat jossain

 

Puhuinkin paine-erosta. Tuskin tuo kokemuksena on niin erilaista. Sukeltaessa paine vaan ensin nousee ja sitten taas laskee. Painekokeessa taas ensin laskee ja sitten nousee. 

 

En tosin ole itse sukeltanut alle 5 m enkä lentänyt yli 3 km. Mainittakoon vielä että nousu kolmeen kilometriin kessnalla tapahtui rauhallisesti mutta alaspäin tultiin hieman reippaammin.

[Jaakko Kuusisto 3]

Puhuinkin paine-erosta. Tuskin tuo kokemuksena on niin erilaista. Sukeltaessa paine vaan ensin nousee ja sitten taas laskee. Painekokeessa taas ensin laskee ja sitten nousee. 

 

En tosin ole itse sukeltanut alle 5 m enkä lentänyt yli 3 km. Mainittakoon vielä että nousu kolmeen kilometriin kessnalla tapahtui rauhallisesti mutta alaspäin tultiin hieman reippaammin.

 

Luulen, että ihmiskeho suhtautuu hyvin erilailla ylipaineeseen / alipaineeseen 

 

Alipainetta olen kokeillut 7500 m:iin asti.

Vastaavaan ylipaineeseen en suostu menemään, siis sukeltamaan vastaavalle 7500m:n syvyydelle,  .   

[Boris Grahn 0]

Minut "määrättiin" aikanaan aina käymään testit juuri Tilkassa, joten painekammiokin tuli tutuksi useita kertoja, eikä siinä mitään - aina meni ihan OK.

 

Kun täällä ketjussa innostuttiin myös sukeltamaan, jota olen sitäkin harrastanut kohtuullisella menestyksellä, niin ehkä pari varoituksen sanaa lajien yhteensopivuudesta.

 

Sukellettaessa (paineilmalaittein) vereen liukenee typpeä, joka saattaa noustaessa aiheuttaa kivuliaan "sukeltajataudin". Vanha peukalosääntö perustuu lukuun 50. Toisin sanoen 10 metrissä voi viipyä 40 min, 30 metrissä 20 minuuttia ja 50 metrissä voi käväistä. Kun metrit ja minuutit yhteensä ovat 50 tai vähemmän, voidaan noudattaa vapaanousua = tulla pintaan jokseenkin samaa vauhtia kuin pienet ilmakuplat kohoavat vedessä. Mikäli luku 50 ylittyy, on pintaan tultava välillä pysähdellen, että typpi ehtii liueta verestä pois. Mikäli näin ei tehdä, on olemassa vaara, että syntyy typpikuplia kehoon ja siinä se sukeltajatauti sitten onkin, eikä lainkaan kadehdittava tilanne. Ainoa pelastus on saattaminen (yleensä painekammiossa) takaisin ylipaineeseen ja sitten paineen hidas laskeminen.

 

Normaalitaulukoissa oletusarvona on, että henkilö JÄÄ maan pinnalle ja käytännössä vieläpä lähelle MSL. Jos sitten singahtaakin paineistamattomalla koneella viiteen kilsaan tai paineistetulla vaikkapa kymmeneen ja paineistus sitten pettää, VOI tulla ongelmia. Kannattaa siis - varmuuden vuoksi - jättää ne syväsukellukset vähemmälle juuri ennen seuraavaa korkeuslentoennätysyritystä!