Räyskälän ympäristölupa-asiasta (OLI: Korpikenttä/Räyskälän menetelmät)

[Håkan Sandberg 5]

Ihan mielenkiinnosta, miksikäs sähköllä vinttaminen ei sovi räyskäläläisten pirtaan? Tai vinttaaminen vissiin yleensäkään?

-A-

Meeppä tai älä sittenkään mainitse vinttaamista missään EFRY, on kuulemma homojen hommaa, kerrasta oppinut

Parin sekunnin kiihtyvyys 0-100km/t ei ole ihan jokapojan hommaa 8), meillä tytöt on kyllä pärjänneet ihan hyvin. Panevat kuulemma silmät kiinni lähdössä ja laskevat hitaasti viiteen, sitten silmät auki ja nauttimaan menosta

Ei vaiteskaa, vesikoneiden vintturihinaus ei oikein taida käydä. Suurella siipikuormalla langat katketessa kriittisellä hetkellä ei ole leikin asia.

HS

[Mari Heikkilä 0]

Tervehdys Räyskälästä,

 

Valitus on tänään jätetty korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja nyt odotellaan sitten päätöstä.

 

Kahlasin tämän ketjun läpi ja parin viestin "pakottamana" kerron muutaman faktan lievittääkseni tietämättömyyttä ja toisaalta mahdollisesti syntyneitä virheellisiä mielikuvia.

 

 

Räyskälä-Säätiön omistamissa kahdessa Pawneessa ON äänenvaimentimet. Toisessa sellainen on ollut vuodesta -05 ja toiseen vaimennin asennettiin tänä keväänä. Säätiöllä on Pawneeta varten edelleen olemassa  yksi 4-lapainen potkuri, johon edellisestä käyttökokeilusta viisastuneina hankittiin lisäpaino potkurin värinöiden poistamiseksi. Keväällä tätä uutta yhdistelmää kokeillaan ja mikäli värinät tälläkeinoin poistuvat, tilataan toiseenkin sama yhdistelmä.

 

Yksi merkittävimmistä meluntorjuntakeinoista on hinaus- ja hyppykoneiden osalta nousu- ja laskukuvioiden suunnittelu ja hajautus. Laineen Jorman toimesta on Räyskälä-Säätiölle jo vuosia sitten laadittu hinauslentäjän käsikirja, mihin on meluntorjuntasyistä mietitty parhaat mahdolliset nousu- ja laskukuviot kaikille kiitoteille. Hinauslentäjien tulee noudattaa annettuja kuvioita ja niiden mielessä pysyminen varmistetaan vuosittain hinauslentäjäpalaverissa. Tänä vuonna asennettiin kaikkiin hinaus- ja hyppykoneisiin myös lennontallentimet, joiden keräämästä datasta nähdään mm korkeus ja sijainti koko lennon ajalta. Isoveli valvoo ohjeiden noudattamista.

 

 

Räyskälä-Säätiön ympäristöluvasta valittaneet tahot eivät lomaile kentän lähialueella.

Yli 4 kilometrin päässä kentästä sijaitsevat valittajien vapaa-ajan asunnot(3 kpl) eivät jää laskukierroksen alle, eikä hinauskoneiden nousu- tai laskukuviot kulje lähelläkään näitä mökkejä.

Sitävastoin lähialueen lukuisat loma-asukkaat eivät ole Räyskälän ympäristöluvasta valittaneet.

Räyskälä-Säätiö on pitänyt kaikille avoimia, omaehtoisia tiedotustilaisuuksia kunnantalolla ja opastetuilla kiertokävelyillä Ilmailukeskuksessa, tavoitteenaan poistaa tietämättömyydestä johtuvia epäluuloja. Tämä on toiminut hyvin ja moni vapaa-ajan asukas on kertonut epäluulojensa hälvenneen ja ymmärryksen lentotoimintaa kohtaan kasvaneen.

 

Vintturipuheista en minä ainakaan ole ketään korvasta saunan taakse kiikuttanut. Vintturikeskustelut olen käynyt rakentavassa ja hyvässä hengessä. Toivon, että sama tapa on kaikilla muillakin keskustelijoilla, eikä saunan taakse tarvitse kenenkään pelätä joutuvansa.

 

Mari Heikkilä

 

 

 

[Kai Mönkkönen 0]

Muun rikan lisäksi kannettiin rokkaan tämmönen:

 

 

Suomen Ilmailuliitto ry:n lausunto Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 09/0356/1

 

Iltalentäminen on tärkeää koko Suomen ilmailulle. Myös pienlentokentillä, kuten Räyskälässä, on moni ammatti-ilmailija aloittanut uransa. Iltalentämistä tarvitaan, koska ensilentoja tekevät oppilaat eivät välttämättä hallitse niin hyvin turbulenttisempien päiväolosuhteiden tuomaa lisäkuormaa ohjaamisessa. Tuuli tyyntyy kesäisin pääosin kuuden jälkeen, jolloin koulu- ja ensimmäiset yksinlennot on turvallisinta suorittaa. Räyskälässä toimii Suomen Ilmailuliiton jäsenyhdistyksiä ja mm. ilmailun kouluttajia kouluttava Suomen Urheiluilmailuopisto. Kaikessa koulutuksessa kiinnitetään luonnollisestikin erityistä huomiota turvallisuuteen.

Suomen Ilmailuliitto toteaa, että Vaasan hallinto-oikeuden iltalentämisen rajoittava päätös on osa harrasteilmailun sekä koko ilmailun koulutuksen alasajoa Suomessa. Päätöksellä voi olla dramaattiset seuraukset. On väärin, että järkevässä, järjestäytyneessä ja kehittyvässä muodossa oleva koulutus tehdään alueella asuvan pienen ryhmän toimesta lähes mahdottomaksi.

On huomioitava, että Räyskälässä ei ole yölentokoulutusta. Lisäksi alueella on useita yleisiä teitä, joista tulee myös ääniä. Ilmailuliiton mielestä on väärin asettaa mitään aikarajoituksia vain yhdelle liikennemuodolle yhdellä julkisella liikennepaikalla, Räyskälän lentokentällä. Lentokentät ovat osa Suomen liikenneinfrastruktuuria. Vaikka itse lentopaikalle tulisi lentoaikarajoituksia, voi kentän lähellä ja sen ohi lentää silti lentosääntöjen mukaisesti mihin aikaan tahansa kuka tahansa.

 

SUOMEN ILMAILULIITTO – FINLANDS FLYFÖRBUND RY

 

[Kristian Roine 0]

Hyvä Mari että korjasit tietojani Pawneen äänenvaimentimista. Nelilapaisia potkureita kannattaisi varmaa asentaa muihinkin koneisiin, niillä kun on myös psykologinen vaikutus: koneen ääni muuttuu niin erilaiseksi että jokainen maallikko tajuaa että ääniongelmalle on yritetty tehdä jotain.

 

 

 

[Jorma Laine 3]

Terve kaikille

Nyt täytyy kyllä vielä täsmentää; kaikissa Säätiön hinauskoneissa, samoin Suhinussa ja Agwagonissa on aina ollut äänenvaimentimet. Ne on niihin asennettu jo tehtaalla. Nyt on koko ajan puhe lisä-äänenvaimentimista, jotka on asennettu tai asennetaan hinauskoneisiin. Laskuvarjohyppääjien C206:ssa on myös jo useamman vuoden ollut lisä-äänenvaimentimet. Niiden asentamiseen luvan saaminen linjalta IH-EASA-IH kesti noin kaksi vuotta. Ei se aina niin helppoa ole...

Jorma

[Tatu Koiranen 1 726]

Ihan mielenkiinnosta, miksikäs sähköllä vinttaminen ei sovi räyskäläläisten pirtaan? Tai vinttaaminen vissiin yleensäkään?

 

-A-

 

Osin johtunee varmasti operaatiomääristä, pitäisi olla melko korkean kapasiteetin vintturikalustoa käytössä korvaamaan kolme-neljä samanaikaisesti toimivaa hinauskonetta. Lisäksi, jos lähtökohdaksi otetaan se, ettei lentoonlähtöjä ja laskeutumisia suoriteta kun vintturilanka on ilmassa, rajoittuu kaikki muu toiminta melkoisesti. Varsinkin, vielä, jos laskuvarjoilijat luetaan tähän porukkaan mukaan, heillä kuitenkin lienee kaikista vähiten vaikutusmahdollisuuksia sen laskeutumishetken valitsemiseen.

 

Sinällään vitturin kanssa toimiminen olisi varmaan halvinta kaikille pitkällä jaksolla, jos kapasiteettiin ja ilmatilan/kentän käyttöön liittyvät rajoitukset saadaan hoidettua.

[Antti Laukkanen 15]

Ei vaiteskaa, vesikoneiden vintturihinaus ei oikein taida käydä. Suurella siipikuormalla langat katketessa kriittisellä hetkellä ei ole leikin asia.

 

Cheers, Håkan! Mun 3h 18 minuutin purjelentokokemus ei oikein auta hahmottamaan tällaisia suurempia kokonaisuuksia...

 

-A-

[Håkan Sandberg 5]

Cheers, Håkan! Mun 3h 18 minuutin purjelentokokemus ei oikein auta hahmottamaan tällaisia suurempia kokonaisuuksia...

 

-A-

 

Tosiasia on, että lanka tuppaa katkeamaan silloin tällöin. Kone tekee syvän huokauksen, vesikone vielä syvemmän, oikeneminen on kyseenalaista ennen maata riippuen korkeudesta. Laskun tekeminen vesien kanssa on juttu sinänsä, johon voisi vastata se, joka on tilanteeseen joutunut. Epäilisin jonkin asteista remonttia.

HS

[Tatu Koiranen 1 726]

Laskun tekeminen vesien kanssa on juttu sinänsä, johon voisi vastata se, joka on tilanteeseen joutunut. Epäilisin jonkin asteista remonttia.

 

Eikö vesien kanssa kuitenkin ole luvallista normaalisti laskea, ainakin joillain koneilla? Ei ole kokemusta vesien kanssa lentämisestä eikä myöskään ls8-18:lla lentämisestä, mutta vesien kanssa sillä on todistettavasti laskuun tultu ja kuulemma menettelytapa ei ollut väärä (lentäjän mukaan). Vai meinasitko, että yhdistettynä tuohon langan katkeamiseen homma menee sähläämiseksi ja remonttitarve iskee?

[Antti Laukkanen 15]

Tosiasia on, että lanka tuppaa katkeamaan silloin tällöin. Kone tekee syvän huokauksen, vesikone vielä syvemmän, oikeneminen on kyseenalaista ennen maata riippuen korkeudesta. Laskun tekeminen vesien kanssa on juttu sinänsä, johon voisi vastata se, joka on tilanteeseen joutunut. Epäilisin jonkin asteista remonttia.

HS

 

Juu, oon mä katkoharjoituksen aikanaan lentänyt Tatun erittelemiä asioita mietin kyllä mielessäni, mutta arvelin takana olevan ihan muita syitä. Ehkä kyseessä on kombinaatio. Mulla on vain yksi lekohinaus ja se oli aika lällärimeininkiä vintturin jälkeen  

 

-A-

[Guest Sakari Pyörre]

Tosiasia on, että lanka tuppaa katkeamaan silloin tällöin. Kone tekee syvän huokauksen, vesikone vielä syvemmän, oikeneminen on kyseenalaista ennen maata riippuen korkeudesta. Laskun tekeminen vesien kanssa on juttu sinänsä, johon voisi vastata se, joka on tilanteeseen joutunut. Epäilisin jonkin asteista remonttia.

HS

 

Normaali lasku vesien kanssa ei ole mikään ongelma. Kisoissa joutuu joskus tekemään. Minä tulen kyllä silloin mieluummin asfaltille ja ajan koneen pyörälle, saa menemään tasaisemmin.

 

Vintturistartti vesillä on aika hankala. Sakkausnopeus nousee, siitä se lähtee. Pienikin epätarkkuus alussa on (en tiedä, mutta luulisin) hankalaa; kun koettaa pitää alkunousun loivana, vähäkin liika työntö saa helposti koneen sujahtamaan jarruvarjon ohi... sitten lanka irtoaa ja hetken aikaa arvuuttelet että irtosiko se vai ei ja vetääkö se vintturi vai ei ja nopeus pienenee ja sitte ei oo kivaa.

 

 

Räyskälään tulee vintturi. Se tulee väkisten, jos hinauslipun hinta lähtee sille ballistiselle radalle, johon öljyn hinta ja EASA ajavat... ja/tai jos meluvalittajat voittavat. Sitten pitää siirtyä kouluttamaan vintturista. Suurin osa hupikeikoistakin ajetaan vintturista. Ehkä jopa kisoja.

[Mika Koski 0]

Vintturistartti vesillä on aika hankala. Sakkausnopeus nousee, siitä se lähtee. Pienikin epätarkkuus alussa on (en tiedä, mutta luulisin) hankalaa; kun koettaa pitää alkunousun loivana, vähäkin liika työntö saa helposti koneen sujahtamaan jarruvarjon ohi... sitten lanka irtoaa ja hetken aikaa arvuuttelet että irtosiko se vai ei ja vetääkö se vintturi vai ei ja nopeus pienenee ja sitte ei oo kivaa.

 

Joo ja sitten on sellaisia koneita, joiden lentokäsikirja kieltää vintturistartit vesillä. Liekö se sitten siinä, että siivet ei oo suunniteltu siihen, että 100 kg vettä per siipi kiskastaan 0-100 km/h 3-4 sekunnissa? F = m * a tai jotain sellasta...

 

Mika

[Håkan Sandberg 5]

Normaali lasku vesien kanssa ei ole mikään ongelma. Kisoissa joutuu joskus tekemään. Minä tulen kyllä silloin mieluummin asfaltille ja ajan koneen pyörälle, saa menemään tasaisemmin.

 

Vintturistartti vesillä on aika hankala. Sakkausnopeus nousee, siitä se lähtee. Pienikin epätarkkuus alussa on (en tiedä, mutta luulisin) hankalaa; kun koettaa pitää alkunousun loivana, vähäkin liika työntö saa helposti koneen sujahtamaan jarruvarjon ohi... sitten lanka irtoaa ja hetken aikaa arvuuttelet että irtosiko se vai ei ja vetääkö se vintturi vai ei ja nopeus pienenee ja sitte ei oo kivaa.

Niin

Normaalin laskuuntulo ei liene ongelma, mutta poikkeustilanteessa esim. langan katketessa saattaa syntyä pahaa jälkeä. Meillä on rikottu kone muutaman kerran ilman vesiäkin. Koska kokemusta ei ole, lienee syytä totella lentokäsikirjaa.

HS

[Timo Koski 141]

Yli 4 kilometrin päässä kentästä sijaitsevat valittajien vapaa-ajan asunnot(3 kpl) eivät jää laskukierroksen alle, eikä hinauskoneiden nousu- tai laskukuviot kulje lähelläkään näitä mökkejä.

Sisko rakennutti mökin Pernunjärvelle 8-9v sitten, enkä pistänyt paikkaa vastaan ollenkaan , olisihan se voinut tontin jostain korvestakin ostaa, vaikken mikään mökki-ihminen olekaan. Tasan 5km linnuntietä matkaa EFRY TWR:lle eikä siellä mökillä juurikaan koneiden ääni kuulu, ellei ole oikein hiljaista ja tarkkana kuuntele .

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tämän päivän Hesarin mielipidepalstalla on vastapuolen pitkähkö kirjoitus. Jotta siihen voisi ottaa kantaa, pitäisi nyt ensinnäkin saada tietää, mitä siinä Vaasan Hallinto-oikeuden päätöksessä sanotaan.

[Mari Heikkilä 0]

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on luettavissa www.rayskala.com sivuilla.

 

Mari Heikkilä

[Ari Siltavuori 6]

HS 2009-12-20, C14-Mielipide

Räyskälän melu on vakava ympäristöhaitta.

[ attachment removed / expired ]

 

[Mika B Virolainen 0]

Hehe, näyttäisi tämä Klemetti olevan semmoinen ammatitaitoinen kaiken vastustaja..

[Jaakko Kuusisto 3]

Hehe, näyttäisi tämä Klemetti olevan semmoinen ammatitaitoinen kaiken vastustaja..

 

En sanoisi ammattitaitoiseksi, vaan pikemminkin pätemisen tarvetta poteva neurootikko 

[Jouni Laukkanen 55]

Onks tää se sama kaveri, joka valittaa siitä kun Helsingissä on liikaa kaupunkimelua?

[Guest skuosman]

Voisi vaikka ollakin kun laittaa tuon Hesarin mielipiteen kirjoittajan nimen Googleen niin en yhtään ihmettele vaikka olisikin "ammattivalittaja".

 

saku

yksityishenkilö

[Jaakko Kuusisto 3]

Onks tää se sama kaveri, joka valittaa siitä kun Helsingissä on liikaa kaupunkimelua?

 

Tuo "valittaja" asuu Hesassa Oikokadulla  8)

 

ansiolista valituksista ;http://www.hs.fi/haku/?haku=Veli-Heikki+Klemetti

[Sami Virkkula 0]

 

Kaveri on oikein Krunikan asukasyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

 

http://www.krunikka.fi/index.php?option=content&task=view&id=76&Itemid=231

[Jaakko Kuusisto 3]

Kaveri on oikein Krunikan asukasyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

 

http://www.krunikka.fi/index.php?option=content&task=view&id=76&Itemid=231

 

ukko ei osaa edes lomamökillään rentoutua.

 

ottakaas tieto kartalle, missä hän mökkeilee

[Sami Virkkula 0]

Ei taida olla yllätys että kaveri haluaisi myös lakkautaa Malmin

 

http://www2.vaalikone.fi/kunta2004/naytaehdokas.jsp?VP=1005&ehdokas=1047

 

Mitä Malmin lentokentälle tulisi tehdä? 

Klemetti, Veli-Heikki:

Yksi pienkone tuottaa melua sadan neliökilometrin alueelle. Lentomelun poistuminen lisää asumisviihtyvvyyttä laajalla alueella. Lentokenttäalueen rakentaminen vähentää myös painetta rakentaa viheralueille tai vapaille rannoille.