Haitin maanjäristys

[Guest MPyyh1]

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/haitin_maanjaristyksessa_jopa_satoja_uhreja_1364352.html

 

 

Mikä olisi mahdollisuus perustaa sellainen organisaatio, joka kykenisi vastaamaan näihin erittäin suuriin luonnonkatastrofeihin nopeasti? Nyt apua ei saada perille kun sitä eniten tarvitaan, eri juuri tilanteen alussa. Olisiko mahdollista esimerkiksi kehittää verkosto, joka perustuisi valmiusvarastoihin keskeisissä liikennesolmuissa maailmalla. Suuren luonnonkatastrofin tapahtuessa pelastustyöntekijät lähetettäisiin nopeasti reittilennoilla näille varmuusvarastoille. Samalla lähetettäisiin kuljetuskapasiteettia (á la Boeing, Airbus, Globemaster, ym.) ja pelastustyöntekijät matkaan 24h tapahtuneesta, laskeutuminen kentälle ja pelastustyöntekijöiden purku. Valmiusvarastoissa olevat varusteet, Bobcatit ja kenttäsairaalat olisivat 24/7 valmiina matkaamaan.

 

 

[Jukka Siirilä 80]

Monta kertaa on myös aika iso ongelma paikalliset hallitukset jotka eivät päästä avustustyöntekijöitä maahan.

[Guest harriveikko]

Kyllä se melkein kaatuu organisaattioiden kokoon.Tarvii monen johajan johtaa hommaa.Otetaan nyt punainenristi esimerkiksi,tarkotus hyvä,mutta liikaa päälliköitä,mitkä on tosiasiassa ihan turhia ukkoja.Paikallisesti homma vois pelatakkin.

[Guest MPyyh1]

Tarkoitankin tässä vertausta eräänlaiseen vakuutusjärjestelmään, ostamalla "vakuutuksen" kansainvälisessä organisaatiossa maa takaa itselleen nopean avun ja toisaalta tarjoutuu antamaan sitä työvoiman muodossa. Ja sitoutumalla esimerkiksi lähettämään 50-300 henkilöä 12 tunnin varoitusajalla. Tietysti Haitin tapauksessa maa tuskin olisi itselleen tuollaista vakuutusta itselleen hankkinut, köyhä kun on. Mutta silti järjestelmän olemassaolo tarjoaisi mahdollisuuden tarjota kv. apua suurella nopeudella, joka on kaikkein tärkein.

[Oliver Martinez 0]

Opintomatkallani tutustuin erääseen haitilaiseen. Aivan loistava tyyppi. Puhui espanjaa hauskalla aksentilla.  Oppi vähän suomeakin. Vielä kaksi viikkoa sitten kävelimme ja juttelimme vierivieren Chilessä eräälle tulivuorelle ja lumialueelle saapuessamme kerroin kuinka meillä tähän aikaan vuodesta on paljon lunta ja selitin muutenkin Suomesta ja hän kuunteli erittäin kiinnostuneena. Nyt tänään, kaksi viikkoa myöhemmin, en saa häneen mitenkään yhteyttä.  Facebookiin ei tule viestejä ja me opintomatkalla olleet olemme täyttäneet hänen seinänsä huolestuneilla viesteillä. Tietolikennehän on Haitiin poikki.  Rukoilen suuresti, että hän ja hänen lähimmäisensä voivat hyvin. Tämä on raskasta itsellenikin henkisesti. :'( Voimaa Haitille! 

[Hanna Räihä 7]

voitte uskoa, että aamulla sydän löi pari ylimääräistä kertaa kun avasin ko. facebookin ja siellä oli useita viestejä... hämmästelin vähän, koska ei niitä nyt niin tule kuin harvakseltaan yks tai kaks... Kaveri (joka on 2 muun mun kaverin kanssa dominikaanisessa lomalla nyt) oli laittanut ekan viestin: Haitissa oli maanjäristys, täällä on tsunamivaara. nyt odotellaan paskat housussa mitä tapahtuu... toinen viesti, voitko ilmoitaa tinan vanhemmille. Sitten viesti että ilmoitatko katin isälle... sitten että istutaan hotellin aulassa, kaikki käskettiin sinne. Meidän huone ekassa kerroksessa ja parvekkeen ovi merelle...

pikkasen sitä alkoi etsimään itse tietoa asiasta... Onneks sieltä sitten tuli viesti ja tsunami watchin sivuilla näkyi että se oli jo peruttu se varoitus sinne... Mut hui  kamala.

 

avustustyöstä... siinä on niin monta mutkaa matkassa, että sellaisen organisaation järjestäminen olisi todella ison työn  - ja rahoituksen tarpeen, takana...

Ei se mahdotonta oo, niinkuin ei mikään muukaan maailmassa, mutta...

[Jukka Siirilä 80]

voitte uskoa, että aamulla sydän löi pari ylimääräistä kertaa kun avasin ko. facebookin ja siellä oli useita viestejä...

 

Niin, noi tapahtumat ovat vain uutisia kunnes on se kerta kun on itse paikan päällä tai siellä on joku tuttu. Fiilis muuttuu aika radikaalisti.

[Hanna Räihä 7]

näinhän tuo on. mutta jos ottais osaa jokaiseen maailman katastrofiin samoin kuin silloin, kun siellä on läheisiä, niin eihän sitä kestäis pää...  Karua mutta realistista...

[Mikko Maliniemi 5]

näinhän tuo on. mutta jos ottais osaa jokaiseen maailman katastrofiin samoin kuin silloin, kun siellä on läheisiä, niin eihän sitä kestäis pää...  Karua mutta realistista...

 

Ja kunhan sieltä on ne läheiset turvallisesti pois päässeet, niin lopulle onkin sitten taas yksi pskan hailee  Karua, mutta realistista...

 

 

[Hanna Räihä 7]

onhan ne kamalia uutisia aina, mutta se, miten siihen suhtautuu on kyllä ihan erilaista... aika avuton olo sitä on jokatapauksessa, mutta yltiörealistina... enpä mä tuollaista olis voinu estääkään. eikä kukaan muukaan.

[Sami Virkkula 0]

Ja kunhan sieltä on ne läheiset turvallisesti pois päässeet, niin lopulle onkin sitten taas yksi pskan hailee  Karua, mutta realistista...

 

Nimenomaan esim. thaimaan tsunamissa valtiot haki omansa erikoislennoilla pois ja paikalliset jäi "perkaamaan maisemaa". 

[Mikko Maliniemi 5]

Ärsyttää muutenkin, että Suomessa ei ehkä ole ymmärretty tuota Haitin hätää kunnolla (media?).

 

Varmaan ymmärretään, mutta mitä ihmettä se meille oikeastaan edes kuuluu? Totuus on, että tuo ei kosketa suomalaisia muutamaa pikku poikkeusta lukuunottamatta millään tavalla. Eikä se tule vaikuttamaan suomalaisten elämään millään tavalla, paitsi jos sinne ruvetaan syytämään rajattomasti rahaa (mitä nyt tuskin kuitenkaan tapahtuu)...

 

 

[Guest arttula]

Joka kerta, kun tapahtuu jokin suuri maanjäristys tms. katastrofi, alkaa sama itku:"Miksei maailma voi auttaa nopeammin??". Täytyy kuitenkin yrittää ymmärtää realiteetit. Tämän kokoluokan katastrofi tuhoaa paljon muutakin, kuin pelkät kodit. Ongelmana alkuvaiheessa on uein, ettei alueelta saada luotettavaa tietoa. Jos olette seuranneet suurten maanjäristysten uutisointia, se noudattaa aina samaa kaavaa. Ensin raportoidaan useista kuolleista. Sitten luku nousee kymmeniin kuolleisiin. Lopulta tuhansiin ja kymmeniin tuhansiin. Sen jälkeen saatetaan puhua jopa sadoista tuhansista, kun paikallinen hallitus yrittää saada mahdollisimman paljon apua maahan. Lopulta luku yleensä tuosta laskee, kun saadaan parempaa tietoa. Maanjäristys katkaisee usein ison osan alueen kommunikaatioyhteyksistä. Kenelläkään edes paikan päällä ei ole kuvaa kokonaisuudesta alkuvaiheessa. Siksi ei tiedetä, millaista apua kannattaa lähettää. On toki tiettyjä perusjuttuja, kuten vedenpuhdistuslaitoksia, telttoja ja ruokaa. Mutta mitä muuta ? Onko järistys tuhonnut kaikki alueen sairaalat ? Toimiiko mikään ?

 

Seuraava ongelma on avun paikalle saaminen. Täällä ehdittiin jo ehdottaa kansainvälisiä "nopean toiminnan avustusjoukkoja". Mutta miten apu viedään paikanpäälle ? Tieyhteydet ovat usein jo valmiiksi huonoja, ja järistys on katkonut loputkin. Lentokentät ovat pieniä, eikä niissä ole kunnollisia rahdinkäsittelymahdollisuuksia. Alla kuva Bamista, Iranista muutama päivä maanjäristyksen jälkeen:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kentän lennonjohtotorni oli toimintakyvytön, ja laskeutuvia koneita yritettiin porrastaa käsiradiolla kentän reunalta. Minkäänlaisia trukkeja ei juuri ollut, vaan kaikki rahti purettiin koneista käsin. Kuorma-autokapasiteettia ei juuri ollut, vaan tavaroita kuljetettiin kaupunkiin pienillä avolava-autoilla. Ja se kestää.

 

Ja suurimpana ongelmana on usein kokonaisuuden hallinta: Kuka menee minne, ja tekee mitä. Ei ole järkeä, että 50 maata lähettää huopia, mutta kukaan ei vedenpuhdistamoja jne. Kaikessa tässä menee aina aikaa - valitettavasti.

 

Toivottavasti tämä hieman selvisi, miksi avunsaanti kestää tämän kokoluokan tapahtumissa aina kauan.

 

[Hanna Räihä 7]

hyvä selvitys artulta, ja varmasti asiantuntevampi kuin meiltä muilta... oletan. itselläni ei ole kuin pikkuriikkinen kuva siitä, miten tuollainen avustustoiminta toimii, ja varmasti kaiken a ja o on se paikan päällä oleva ohjaus ja organisointi, vastaanotto ja logistiikka, ja TIEDONKULKU Avustajille - jonka jo tuossa todettiinkin olevan vaikeaa rikkoontuneiden tietoliikenneyhteyksien takia.

 

ja Niki, mikä saa sinut epäilemään etten auttaisi? CNN näkyy osin täälläkin ja netistä voi aina seurata. Kyllä tiedonkulun reittejä aina on -mikäli niitä on kykyä ja halua käyttää...

[Oliver Martinez 0]

Varmaan ymmärretään, mutta mitä ihmettä se meille oikeastaan edes kuuluu? Totuus on, että tuo ei kosketa suomalaisia muutamaa pikku poikkeusta lukuunottamatta millään tavalla. Eikä se tule vaikuttamaan suomalaisten elämään millään tavalla, paitsi jos sinne ruvetaan syytämään rajattomasti rahaa (mitä nyt tuskin kuitenkaan tapahtuu)...

 

 

 

Enpä meinannut puutua asiaan, mutta mielestäni on erittäin surullista nähdä miten satojen tuhansien köyhien ihmisten kuolema voi joillekin olla "ihan sama".  :'(

[Mikko Maliniemi 5]

Enpä meinannut puutua asiaan, mutta mielestäni on erittäin surullista nähdä miten satojen tuhansien köyhien ihmisten kuolema voi joillekin olla "ihan sama".  :'(

 

Kyllä luonto omansa korjaa. Miksi minun pitäisi siitä olla surullinen tai jotain? Aika pitkälle jeesustelun ja oman kuvan kiillottamisen piikkiin pistän kaikki ne toisella puolella palloa asuvien ihmisten myötätuntopuheet tällaisten asioiden yhteydessä. 99% heistä ei todellisuudessa pienessä pääkopassaan välitä tippaakaan, kun ei se heidän elämään vaikuta. Se vajaa prosentti, joka voi oikeasti surra, tai kokea ahdistusta moisesta kaukaisesta tapahtumasta, syystä tai toisesta, heille pitää se myös suoda. Joillakin on siihen jopa oikea syy, kuten tässäkin ketjussa on tullut esille. Jaa, ja miksi vajaa prosentti tuossa aiemmin? No, ehkä promille, tai sen osia niistä ihmisistä, jotka välittävät, tai väittävät välittävänsä, myös tekevät jotain asian eteen. Menevät itse paikalle vapaaehtoistyöhön tai muuta vastaavaa. Heille nostan hattua. Muut voivottelijat voivat jäädä omaan arvoonsa...

[Hanna Räihä 7]

Hanna en tarkoittanut sitä viestiä sinulle henkilökohtaisesti. Anteeksi selvä artikulointi!

 

bueno, puhdas väärinkäsitys siis

[Jukka Siirilä 80]

Enpä meinannut puutua asiaan, mutta mielestäni on erittäin surullista nähdä miten satojen tuhansien köyhien ihmisten kuolema voi joillekin olla "ihan sama".  :'(

 

Jos jokaista köyhän tai rikkaan tapaturmaista tai luonnon katastrofissa tapahtunutta kuolemaa pitäisi täällä alkaa suremaan ei aika mihinkään muuhun riittäisikään.

 

En näe mitään eroa siinä kuoleeko kerralla yksi köyhä, kymmenne köyhää tai satatuhatta köyhää. Afrikassa on nälänhätä, tosin siitä ei ole paljoa ollut uutisia viimeaikoina. Pitäisikö näitäkin kuolevia köyhiä surra kokoajan? Entä muualla maailmassa köyhien kuolemat?

 

Kummallinen juttu, että "kuuluu" surra juuri niitä kuolleita joista on juuri ollut uutisissa, miksei niitä joista ei kerrota mitään?

[Mikko Maliniemi 5]

Jos jokaista köyhän tai rikkaan tapaturmaista tai luonnon katastrofissa tapahtunutta kuolemaa pitäisi täällä alkaa suremaan ei aika mihinkään muuhun riittäisikään.

 

En näe mitään eroa siinä kuoleeko kerralla yksi köyhä, kymmenne köyhää tai satatuhatta köyhää.

 

Ja kun mietitään, että maailmassa kuolee jonkun laskelman mukaan n.55 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tuollainen sata tuhatta kerralla ei siinä tunnu oikeastaan missään. Jonain toisena päivänä saattaa tulla jo ihan normaalistikin tuollainen sadantuhannen poikkeama keskiarvoon ilman luonnonmullistuksiakin...

 

Afrikassa on nälänhätä, tosin siitä ei ole paljoa ollut uutisia viimeaikoina. Pitäisikö näitäkin kuolevia köyhiä surra kokoajan? Entä muualla maailmassa köyhien kuolemat?

 

Joku laskelma sanoo, että päivässä kuolee pelkästään 16000 lasta nälkään...

 

 

Kummallinen juttu, että "kuuluu" surra juuri niitä kuolleita joista on juuri ollut uutisissa

 

Tai ylipäätään, jos kuolee vähän isompi satsi ihmisiä kerrallaan...

[Mikko Maliniemi 5]

Jos kerran kuolema on niin normaali asia, niin kumma juttu, että näitä Suomessa ampumavälikohtauksissa kuolleita surraan niin paljon?

 

Kuka suree, kuka ei. Ei liikuttanut minua, tai vaikuttanut minun elämään millään tavalla.

 

Mutta on tuossa se pointti, että nuo ampumatapaukset jne. asiat liippaa lähempää suomalaisia, kun ne sattuu omalla, turvallisella maaperällä. Se on vähän eri asia, kuin joku maanjäristys toisella puolella maapalloa maassa, jonka sijaintia ei varmaan puoletkaan suomalaisista osaa edes tarkalleen sanoa... Eli aika turhaa edes vertailla keskenään...

[Oliver Martinez 0]

Menos mal que tengo sangre latina y soy católico..

[Mikko Maliniemi 5]

Menos mal que tengo sangre latina y soy católico..

 

Mitä uskonnolla on merkitystä tässä asiassa? Onko katolilaisuus tässä asiassa jotenkin parempi?  ???

[Guest petikko]

Mitä uskonnolla on merkitystä tässä asiassa? Onko katolilaisuus tässä asiassa jotenkin parempi?  ???

 

On kai sillä merkitystä. Eiköhän ne pääse ikuisiksi ajoiksi taivaaseen, kun meidän uskonnottomien osalle on jäänyt vain tämä ainutkertainen elämä.

[Joona Väisänen 537]

On kai sillä merkitystä. Eiköhän ne pääse ikuisiksi ajoiksi taivaaseen, kun meidän uskonnottomien osalle on jäänyt vain tämä ainutkertainen elämä.

 

Täytyy siis elää sen mukaan, että meillä on vain tämä yksi elämä, eikä surra muitten asioita

[Markus Pikkarainen 0]

Itse sain ilmoituksen lähteä Haitiin n. 20 t onnettomuudesta, lähtö ASAP. Meillä on teho-ja traumahoitoon oma tiimi, olimme valmiudessa. Punaisella Ristillä on omat kuvionsa ja he pyysivät ministeriön kautta meidän apua. Tarjosimme apua välittömästi. Meni vuorokausi eikä mitään kuulunut, meni toinen ja operaatio peruuttiin. Syynä lentokentän tukkeutuminen avustustöntekijöistä ja materiaalista. Tavaraa ei saatu toimitettua kentältä eteenpäin ja logistiikka aivan sekaisin. Jäimme siis kotiin, koska apumme olisi tullut aivan liian myöhään. Tehohoitoa vaativien potilaiden määrä pienenee joka tunti dramaattisesti...

 

Pahinta asiassa on se, että tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun logistiikassa tulee pullonkauloja. Sama tapahtui tsunamin, Iranin Bamissa maanjäristyksessä ja Pakistanin maanjäristyksessä. Eli kukaan ei ole oppinut mitään.

 

Mutta miten ihmeessä Kosovossa ja Afganistanissa, jossa sain kunnian palvella, homma toimi moitteetta?

Helppoa. Armeijalla on auktoriteettiä ja kykyä tehdä päätöksiä ja pysyä niissä. Siviilipuolella avustusjärjestöt eivät tee yhteistyötä ja yhteinen päättävä, koordinoiva taho puuttuu. Se on jo nähty että YK ei pysty tähän, vaan siihen tarvitaan NATOa. Hyväntekeväisyyttä voimalla? Kyllä, koska se on toistaiseksi ainoa toimiva instanssi joka saa tuloksia aikaan. Kosovossa avustusjärjestöt "pakotettiin" yhteistyöhön ja heille annettiin omat alueet toimia. Sama Afganistanissa. Ja se homma todellakin toimi. Näin saatiin apua jaettua laajalle alueelle vaikka avustusjärjesẗöt protestoivatkin äänekkäästi. Mutta katastrofialueella ei kaunistelu auta ja jonkun on otettava päätös/koordinointivastuu.

 

Avustusjärjestöt tekevät hyvää työtä, mutta tehottomasti. Uskokaa tai älkää, mutta heidänkin toimintaa ohjaa raha, ei pelkkä auttamisen halu. He ovat täysin riippuvaisia ulkopuolisilta, usein yksityisiltä tulevista lahjoituksista. Lahjoituksien turvaamiseksi he tarvitsevat medianäkyvyyttä katastrofialueella. Syrjäisimmät kolkat eivät aina ole niin seksittäitä kohteita... Kosovossa tämä oli varsin näkyvää. Heillä oli isot, hienot autot ja autoissa organisaation näkyvät tarrat. Muistan hyvin sen amerikkalaisen järjestön joka oli erikoistunut kotieläinten pelastamiseen/suojeluun katastrofialueella, He olivat aina siellä missä oli kamerat, jotta amerikan rikas kotieläimistä pitävä täti saa vastinetta rahoillensa. Parhaimmillaan alueella oli yli 1200 erilaista järjestöä. Jonkun on pakko koordinoida tuollaista soppaa, vaikka väkisin.

 

Punainen Risti ei ole sen parempi. Afganistanissa he eivät halunneet olla missään tekemissä meidän sotilaiden kanssa, mikä on ihan ymmärrettävää heidän riippumattomuutensa vuoksi. Mutta aika nopeasti he olivat pyytämässä ensin meiltä vettä, ruokaa ja lopuksi lentokonetta....

 

Mielestäni isot maat saisivat istua nyt pöytään ja alkaa tehdä konkreettisia suunnitelmia seuraavaa luonnonkatastrofia varten. Ensiksi tulisi lennättää paikalle rahtikoneella trukkeja, kuorma-autoja ja muuta pioneeritavaraa ja logistikkoja. On aikaa vievää hommaa purkaa rahtikoneita käsin ja varastoida niitä kiitoradan viereen. Ja niitä koneita tulee kymmeniä päivässä. On päivän selvää, että sen tavaran tulee liikkua nopeasti eteenpäin. Sotilaat osaavat tämän homman ja heillä on tarvittava kalusto. Mutta kun avustusjärjestöt ja YK eivät tällaista halua. Kaaosko on siis parempi, kunhan vaan saa itse päättää? Ei näin.

 

Tarkoitukseni ei suinkaan ole ylistää sotilaiden paremmuutta ja mahtia. Vaan se kun on tällä hetkellä ainoa toimiva systeemi, niin miksi siis ei käyttää sitä. Ja vain NATOlla on tällä hetkellä sellainen valmius. NATOa voisi siis käyttää myös siviilikriisinhallintaan ja avustustyön käynnistämiseen ja koordinointiin. YK on jo näyttänyt että se ei hommaan kykene.

 

Kun minun nyt olisi pitänyt olla jo 2 päivää Haitissa töissä niin sen sijaan kirjoitan kotona turhautuneena tästä. Jossain on jotain pielessä kun apu menee maapallon toiselle puolelle, mutta ei lentokentältä eteenpäin.

 

 

Ps: Asun Norjassa ja esimerkki on täältä.