Cessna törmäsi mastoon Kuopiossa

[Juha Lampi 282]

Alleviivattuna tuo pakkolaskun tehneessä. Sensijaan metsään sakattuna... 

[Osmo Jalovaara 188]

1000 jalkaahan tekee jo 300 metriä. Mielestäni se on jo liian korkealla tarkastaakseen tuollaisia linjoja. N. 100-150 m varmastikkin useimmiten korkeus on tuollaisien linjojen tarkastuksissa.  ???

 

Todennäköisesti korkeus on ollut noin kolmesataa jalkaa. Suomalaisen toimittajan asiantuntemuksella kerroin on kuitenkin muljahtanut 1ft ~ 0.3 m:stä > 1m ~ 0,3 ft:iin, jolloin tulokseksi tulee 1000 metriä. Vastaavanlaisia suuruusluokkavirheitä näkee lehdissä päivittäin.

 

OJ

[Guest romurallye]

Alleviivattuna tuo pakkolaskun tehneessä. Sensijaan metsään sakattuna... 

 

Eikös se sinne puiden latvoihin tarkoituksellisesti sakata kun tehdään pakkolasku korpeen.

[Juha Lampi 282]

Kyllä, kuten yleensäkin laskuissa pruukataan sakata, mutta tarinan jippo piileekin tässä -> "... "

 

Suun asento kuvaa siinä siipien asentoa

[Jouni Laukkanen 65]

Alleviivattuna tuo pakkolaskun tehneessä. Sensijaan metsään sakattuna... 

 

Oikeastaan pitäisi sanoa ohjattuna metsään lasketussa...

[Timo Nurmi 9]

Oikeastaan pitäisi sanoa ohjattuna metsään lasketussa...

Ja otsikko "Cessna törmäsi MAASTOON Kuopiossa".... Ei kai se mastoon törmännyt?

[Jani Nissi 0]

Onnettomuustutkinnan raportti valmistunut: http://www.onnettomuustutkinta.fi/1274105370851 Kerettiin noin pari viikkoa olla palveluksessa, kun ensimmäiset alokkaat pääsivät tositoimiin vartioimaan koneen raatoa siihen asti, kun se saatiin siirrettyä. Jätkät olivat vielä yöllä tapelleet kipinävuoroista, että kuka ne saa tehdä. Pari kuukautta myöhemmin olikin sitten jo toinen ääni kellossa, kun kipinävuoroja jaeltiin leireillä.

[Jari Ahonen 0]

Raportista ei oikein selviä missä vaiheessa pilotti on laihentanut seosta. Kai se startatessa on ollut rikkaalla.

[Jaakko Kuusisto 3]

Raportista ei oikein selviä missä vaiheessa pilotti on laihentanut seosta. Kai se startatessa on ollut rikkaalla.

 

Olin lukevinani, että ohjaaja laihensi seosta startin jälkeen, alkaessaan tehdä työtään matalalla. Tosin hatusta vedetyillä säätöarvoillaan.

[Mikko Maliniemi 5]

Suhteellisen ahtaaksi jäi pojilla vissiin päätila. Hyvä että ei tullut kolhuja...

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Ahonen 0]

Olin lukevinani, että ohjaaja laihensi seosta startin jälkeen, alkaessaan tehdä työtään matalalla. Tosin hatusta vedetyillä säätöarvoillaan.

 

Kiitos Jaska, olisko laihentanut liikaa. Pääasia tietysti että henkilövahingoilta vältyttiin... sääliksi käy hienoa konetta

[Jaakko Kuusisto 3]

Kiitos Jaska, olisko laihentanut liikaa. Pääasia tietysti että henkilövahingoilta vältyttiin... sääliksi käy hienoa konetta

 

Liian laihalle sääti, näin sanoo tutkimusraporttikin

[Erkki Pulkkinen 0]

Onnettomuustutkinnan raportti valmistunut: http://www.onnettomuustutkinta.fi/1274105370851

 

Poikkeuksellisen hyvä raportti varsinkin siinä mielessä että opettaa ajattelemaan koneen tekniikan toimintaa jos ei ole tätä ennen tullut ajatelleeksi. Tuosta paukkumisesta olisin lisännyt että mahdollisesti johtunut molempien magneettojen maadoittamisesta niitä testatessa.

Kaikkein paras puoli asiassa on se että molemmat koneessa olijat säilyivät ehjinä tai ainakin korjauskelpoisina.

[Mikko Tuomi 447]

Poikkeuksellisen hyvä raportti varsinkin siinä mielessä että opettaa ajattelemaan koneen tekniikan toimintaa jos ei ole tätä ennen tullut ajatelleeksi. Tuosta paukkumisesta olisin lisännyt että mahdollisesti johtunut molempien magneettojen maadoittamisesta niitä testatessa.

Kaikkein paras puoli asiassa on se että molemmat koneessa olijat säilyivät ehjinä tai ainakin korjauskelpoisina.

 

Joo, paitsi että tuon raportin kohdassa 2.5 esitetyt moottoritekniset kommentit ovat raakasti yksinkertaistettuja (melkein sanoisin, että virheellisiä ja ettei kirjoittajalla ole asiasta kovin syvällistä ymmärrystä) ja ovat helposti ymmärrettävissä väärin.

 

Lisäksi esim. tuo Shell Aviationin lausunto polttoaineseoksista on itsestäänselvyyksineen lähinnä huvittava kommentti.

 

Onnettomuuden tärkein syy taitaa olla se, että kokematon lentäjä on laitettu lentämään tilanteeseen, johon rahkeet vielä eivät olisi riittäneet. Hienosti hoidettu loppuun asti.

 

[Timo Koski 144]

Lisäksi esim. tuo Shell Aviationin lausunto polttoaineseoksista on itsestäänselvyyksineen lähinnä huvittava kommentti.

Huvittava tai ei, miksiköhän tuon Kuopion baanan mitat oli jossain omassa kappaleessaan mainittu. Sillä ei kai ollut mitään tekemistä asian kanssa, muuta kuin kone oli sieltä noussut. Ja siinä ei varmaan ollut mitään erikoista. Miksei sitten pantu Kajaanin mittoja kanssa, jonne sen piti mennä muistaaakseni.

[Erkki Pulkkinen 0]

Ei kannata puuttua sivuseikkoihin, eihän tuo muuten olisi mikään tutkintaselostus jos siellä ei tällaista turhaa krääsää kerrottais. Mielestäni uskottava ja poikkeuksellisen hyvin kerrottu raportti.

[Jouni Laukkanen 65]

Joo, paitsi että tuon raportin kohdassa 2.5 esitetyt moottoritekniset kommentit ovat raakasti yksinkertaistettuja (melkein sanoisin, että virheellisiä ja ettei kirjoittajalla ole asiasta kovin syvällistä ymmärrystä) ja ovat helposti ymmärrettävissä väärin.

 

 

Mitkä kohdat olivat virheellisiä ja miten ne olisi tullut kirjoittaa? Sikäli kun tiedän, näissä lautakunnissa on useimmiten jäsenenä kokenut mekaanikko.

[Timo Poikonen 0]

Joo, paitsi että tuon raportin kohdassa 2.5 esitetyt moottoritekniset kommentit ovat raakasti yksinkertaistettuja (melkein sanoisin, että virheellisiä ja ettei kirjoittajalla ole asiasta kovin syvällistä ymmärrystä) ja ovat helposti ymmärrettävissä väärin.

Tutkijakonkari Esko Lähteenmäki sanoi aikoinaan jotenkin näin; "tutkintakertomuksen tulee olla kirjoitettu niin, että mökin mummokin ymmärtää lukemansa".

Kommenttisi paljastaa lähinnä oman tietämättömyytesi kyseista aihetta kohtaan. Tämän tutkinnan tekijöillä on ihan jokun verran tietämystä mäntämoottorista ja sen toiminnasta.

[Mikko Tuomi 447]

Mitkä kohdat olivat virheellisiä ja miten ne olisi tullut kirjoittaa? Sikäli kun tiedän, näissä lautakunnissa on useimmiten jäsenenä kokenut mekaanikko.

 

Niinsiis, sanoin että niitä on yksinkertaistettu niin rankasti, ettei niiden perusteella pysty päättelemään oikein yhtään mitään ja yksinkertaistuksien vuoksi jotkut asiat muuttuvat liki virheelliseksi (käytin sanaa "melkein" siinä virheellisyydessä).

 

Jo sanamuoto "Tärkein moottorin käyntiin ja moottorista saatavaan tehoon vaikuttava tekijä on sylintereissä palavan polttoaineen ja ilman seossuhde eri tehoasetuksilla ja olosuhteissa" on vähän kyseenalainen. Ei noin raakasti voi yleistää.

 

Esimerkiksi nuo palamistapahtuman detailit on käsitelty vain liian laihan seoksen näkövinkkelistä. Totta, palamisnopeus hidastuu seosta laihennettaessa, mutta tässä ei kerrota, mistä arvosta seosta lähdetään laihentamaan.

Laminaarisen palamisnopeuden huippu bensalla on n. lambda 0.85, siitä rikastamalla tai laihentamalla palamisnopeus hidastuu. Jos lähtökohta on ollut vaikkapa tuo lambda 0.85, niin seosta rikastamalla käyntihäiriöt olisivat olleet liki identtiset. Myös rikas seos saattaa aiheuttaa pakoputkistossa paukahtelun.

Lisäksi esim. täytöksen diluutio laskee palamisnopeutta tuntuvasti, muuttujia on aivan hitosti enemmän kuin tuossa on annettu ymmärtää. Sen takia sanoin, että tuo on yksinkertaistettu aika rankasti.

 

Timon mainitsema mökin mummo voi olla ihan validi argumentti. Mutta eihän tuossa oikeastaan nyt olla sanottu yhtään mitään.

Mua vain olisi kiinnostanut lukea vähä tarkempi analyysi asiasta, tuo on vähän iltalehti-tasoinen selvitys moottorin käyntihäiriöistä. Voihan lautakunnassa olla tietotaitoa asiasta, mutta tuosta raportista se ei kyllä paista läpi.

 

 

 

 

[Jari Ahonen 0]

 

Jo sanamuoto "Tärkein moottorin käyntiin ja moottorista saatavaan tehoon vaikuttava tekijä on sylintereissä palavan polttoaineen ja ilman seossuhde eri tehoasetuksilla ja olosuhteissa" on vähän kyseenalainen. Ei noin raakasti voi yleistää.

 

 

 

Minä taas olen sitä mieltä että seossuhde on kyllä aikuisten oikeesti tärkeää, vaikka en toki mistään mitään tiedäkkään...

[Mikko Tuomi 447]

Minä taas olen sitä mieltä että seossuhde on kyllä aikuisten oikeesti tärkeää, vaikka en toki mistään mitään tiedäkkään...

 

Niin, muttei voida yleistäen sanoa että se on tärkein tekijä. Näitä yleistyksiä minä tässä kritisoin.

 

[Jari Ahonen 0]

Niin, muttei voida yleistäen sanoa että se on tärkein tekijä. Näitä yleistyksiä minä tässä kritisoin.

 

 

Oletko sitä mieltä, että liiallinen laihennus ei ollut moottorihäiriön syy?

[Mikko Tuomi 447]

Oletko sitä mieltä, että liiallinen laihennus ei ollut moottorihäiriön syy?

 

Voihan haukotus, missäs näin olen sanonut.

 

Mun puolesta väännön voi päättää tähän, mökin mummo ymmärtää selvityksen.

 

[Jari Ahonen 0]

 

Mun puolesta väännön voi päättää tähän, mökin mummo ymmärtää selvityksen.

 

 

Mökin mummo kiittää ja kuittaa, hyvää yötä.

[Erkki Pulkkinen 0]

Jo sanamuoto "Tärkein moottorin käyntiin ja moottorista saatavaan tehoon vaikuttava tekijä on sylintereissä palavan polttoaineen ja ilman seossuhde eri tehoasetuksilla ja olosuhteissa" on vähän kyseenalainen. Ei noin raakasti voi yleistää.

 

No asiahan on niin että tuo on juuri se tärkein tekijä tehon saamiseksi.

Tietysti jos aletaan viilaamaan pilkkuja tai lässyttämään asiasta, voidaan väittää että sytytysjärjestelmä on vielä tärkeämpi, ilman sitä tehoa ei saada. Tai vaikka kiertokanget ja kampiakseli ovat ne tärkeimmät, jos niitä ei ole, niin teho on nolla.