Hornet putosi Juupajoella - lentäjät pelastautuivat (Oli: Sotilasilmailu-uutisia)

[Mikko Maliniemi 5]

Puhuvatkohan koelentäjät keskenään englantia? Toi tilanne on kuitenkin aika kriittinen ja luulisi että suomenkielellä homma hoituisi helpommin kun on kuitenkin kaikkien äidinkieli.

Ainakin lehdissä on kerrottu että viimeinen mitä ohjaamossa on kuulunut oli "Negative, Negative" ja oletin aina sen olevan joku koneen ilmoitus...

 

Nykyään ainakin laivuekäytössä radioliikenne hoidetaan lähes yksinomaan englannilla. Poikkeuksena sitten esim. yksittäiset koneet, kuten siirto-, jne. lennot, joilla sitten saattaa kuulua mitä vaan Kuitenkin voisin helposti kuvitella, että sieltä englannin käytöstä voisi juontaa kyllä tuollaiset perusilmaisut, kuten "eject" tai "negative" myöskin helpoiten englanniksi, vaikka muuten viestintä hoidettaisiinkin suomeksi noilla koelennoilla. Ainakin maallikon korvilla ajateltuna tuntuisi "eject" luonnollisemmalta ja automaattisemmalta, kuin "hyppää", tai mikä sitten se suomalainen ilmaisu olisikaan...

 

Tämä siis ottamatta kantaa siihen, mitä juuri tuolla kyseisellä lennolla on huudeltu, jos on huudeltu...

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Hesarin paperiversiossa julkaistu kritiikkiä osakseen saanut kaaviokuva tapahtumasta löytyy muuten myös nettiversiossa englanninkieliseltä puolelta, tekstikäännöksen kera, klikattavissa isommaksi:

 

http://www.hs.fi/english/article/Flight+data+recorder+recovered+after+Hornet+crash+/1135252324858

[Carl-Fredrik Geust 864]

Olisiko tässä tapauksessa Migin heittoistuinjärjestelmä ollut hyödyllinen? Migin kuomuhan kiinnittyi heittoistuimeen, ja näin suojasi lentäjää ilmavirran iskusta hypyn alkuvaiheessa,

cfg 

[Mikko Maliniemi 5]

Olisiko tässä tapauksessa Migin heittoistuinjärjestelmä ollut hyödyllinen? Migin kuomuhan kiinnittyi heittoistuimeen, ja näin suojasi lentäjää ilmavirran iskusta hypyn alkuvaiheessa,

cfg 

 

Ei vain ihan Hornetin valtavan kuplakuomun kanssa taitaisi onnistua. Mutta on venäläisillä muitakin ratkaisuja tuohon ilmavirtaongelmaan:

 

http://www.newscientist.com/data/images/archive/2012/20124301.jpg

[Guest Masa]

Ulkomaan foorumeilla (mm. pprune) kerrotaan asiasta niin, että käsky hypätä koneesta tuli itse asiassa toisen Hornetin eli chase planen pilotilta. Tässä pääkohdat tekstistä, jonka kirjoittaja väittää pohjaavan julkisuudessa olevaan tietoon:

 

Tuo sama tieto oli myös suomalaisissa sanomalehdissä, ainakin niiden nettiversioissa.

Joku lehti tiesi kertoa, että seuraajakone olisi mitannut korkeutta tälle syöksyssä olleelle koneelle ja tietyssä korkeudessa sitten käskenyt tuon ejectin.

Ei liene helppoa "mitata" toisesta koneesta pystysyöksyssä olevan koneen korkeutta

[Ari Siltavuori 7]

Ulkomaan foorumeilla (mm. pprune) kerrotaan asiasta niin, että käsky hypätä koneesta tuli itse asiassa toisen Hornetin eli chase planen pilotilta. Tässä pääkohdat tekstistä, jonka kirjoittaja väittää pohjaavan julkisuudessa olevaan tietoon:

The final planned manoeuvre of the flight was to climb vertically to about 33000 ft, throttle the engines back and recover from the resulting tail slide.

 

As the nose dropped, the plane entered into a vertical dive. When the plane was at approximately 7000 m. (~23000 ft.) in vertical dive, the chase plane pilot radioed: "Do you have control?", to which the HN-468 pilot replied "Negative, Negative".

 

When the HN-468 was at an altitude of about 4500 m. (15000 ft.) in high speed vertical dive, the chase plane pilot commanded "Eject! Eject!", at which point the pilot and test-engineer ejected at an estimated speed of over 500 kt.

 

In the violent ejection, both crew suffered broken limbs (not just bruises), as the M/B ejection seat installed in F/A-18D does not have arm restraints. In addition, one of the crew lost his helmet in the ejection and suffered severe facial trauma.

Tuo sama tieto oli myös suomalaisissa sanomalehdissä, ainakin niiden nettiversioissa.

Joku lehti tiesi kertoa, että seuraajakone olisi mitannut korkeutta tälle syöksyssä olleelle koneelle ja tietyssä korkeudessa sitten käskenyt tuon ejectin.

Ei liene helppoa "mitata" toisesta koneesta pystysyöksyssä olevan koneen korkeutta

Olin ollut kuulevinaan tämän asian ensimmäisessä, suorana radioidussa, tiedotustilaisuudessa

[Timo Poikonen 0]

Olisiko tässä tapauksessa Migin heittoistuinjärjestelmä ollut hyödyllinen? Migin kuomuhan kiinnittyi heittoistuimeen, ja näin suojasi lentäjää ilmavirran iskusta hypyn alkuvaiheessa,

cfg 

Pienenä tarkennuksena, heittoistuimen mukaan lähtevä kuomu oli vain MiG21F-mallissa. BIS:n kuomu sinkoutui hyppytilanteessa taivaan sinelmään pois penkin tieltä.

[Osmo Jalovaara 188]

Englanninkielisessä käännöksessä on sama virhe kuin suomenkielisessä alkuperäistekstissäkin.

Initial indications are that the pilots put the plane into a vertical ascent to an altitude of more than 10,000 metres, before cutting off thrust and allowing the plane to fall tail-first towards the ground.

     The aircraft was then spun through 180 degrees into a precipitous dive.

     At this point it apparently lost manoeuvrability, and the crew - instructed by a second Hornet that had taken off from the Halli air force base at the same time and was observing the exercise - deployed their ejector seats at a height of approximately 4,500 metres after failing to regain control.

     According to FAF experts, the entire incident was over in the space of something like fifteen seconds.

Ensimmäinen rivi on ilmeisesti oikein, mutta toisella rivillä mennään jo metsään. "The aircraft was then spun through 180 degrees into a precipitious dive" "Spun" tarkoittaa tässä tapauksessa pystykäännöksen tapaista kääntymistä koneen pystyakselin ympäri. Tässä ei ole mitään mieltä. Kuvattu liike olisi joko huonosti suoritettu pyrstöluisu, joka kaatuu kyljelleen taikka huonosti suoritettu pystykäännös, joka on päässyt ennen aloittamista luisumaan takaperin. En usko, että Ilmavoimien kokenut koelentäjä syyllistyy kumpaankaan virheeseen. Tosin Hornetissa ohjaamo on niin edessä, ettei koneen asennon suoruutta voi pystyssä tarkistaa vain vilkaisemalla siivenkärjen sijaintiin sivulla horisontissa, vaan liike on tehtävä keinohorisontin avulla. Siitä huolimatta en usko lentäjän epätarkkuuteen. Kaiken lisäksi pystykäännöksellä tuskin on mitään tekemistä koelento-ohjelmassa.

Lähdetään siitä, että tarkoituksena on ollut tehdä pyrstöluisu. Tällöin nokka putoaa horisontin läpi suoraan alaspäin joko etu- tai takakautta. Tässä tapauksessa ilmeisesti etukautta. Pystykäännöksellä lennettenynä suuremmalla tai pienemmällä säteellä tuskin on paljonkaan merkitystä koneen ominaisuuksia tutkittaessa. Pystykäännöksellä ja pyrstöluisulla on moottorien toiminnan kannalta selvä ero. Pk:ssä moottorit saavat suhteellisen normaalisti ilmaa edestäpäin. Pl:ssa ilman saanti häiriintyy sekä etupäässä että kaasujen liikesuunta muuttuu takapäässä, jotka voivat aiheuttaa vakavia ongelmia (ahtimen sakkaus ym) ja aiheuttaa moottorien pysähtymisen. Tästä on seurauksena joutuminen ohjauksen varajärjestelmän varaan. Jatkan seuraavassa viestissä.

 

OJ

[Jukka Takamaa 0]

Toivottavasti kapteenista ja everstiluutnantista tulee vielä "kalua". Olisi ikävä menettää kirjavahvuudesta yhden Frankenhornetin lisäksi kaksi hyvää pilottia. Pikaista paranemista !

 

Tässä  yliäänihypystä selvineen tarina;

 

[Osmo Jalovaara 188]

Jatkoa edelliseen. Kun kone on ollut 0-nopeudessa 10 000 metrissä ja lähtenyt siitä vapaaseen pudotukseen, on kiihtyvyys ilman ilmanvastusta 1g ~ 10 m/s2.  Tällä jatkuvalla kiihtyvyydellä 5500m:n pudotukseen menee noin 35 sek. Huomautan, että yksinkertaisuuden vuoksi käytän likiarvoja. Jos oletetaan loppunopeuden olleen n 900 km/t, matkaan on mennyt n 45 sekuntia. En tiedä, mihin nopeuteen Hornet kiihtyy ilman moottoreita, mutta tämä arvo mainittiin. Jos kaikki on tapahtunut 15 sekunnissa, kiihtyvyyden olisi pitänyt olla 5g. Hornet tuskin pystyy suurempaan kuin 1 g:n kiihtyvyyteen täysillä tehoilla vaakatasossa, joten 2g syöksyssä on varmasti maksimi. Tällä arvolla pudotukseen menee aikaa 25 sek. Alkuosa pudotuksesta on tapahtunut sakkaustilassa, joten ohjaintoimintoja on ollut vaikeata todeta ja varmentaa. Lisäksi tilannetta on voinut sotkea Horneteissa joskus havaittu "falling leaf" ilmiö. Jos moottoit ovat sammuneet, ja kone on joutunut back up-ohjauksen varaan ilman servoja, ollaan varsin pian yli sen nopeusrajan, jolloin koneen oikaisemiseen syöksystä kahdenkaan miehen käsivoimat eivät riitä, ja silloin viimeistään on jätettävä kone.

Moottorien tila ja koneen mahdollinen joutuminen back-up systeemien varaan on oleellinen tieto tutkinassa. Tähän saatanee lisävalaistusta lennontaltiointilaitteen tietoja purettaessa. Moottorien mahdollisen sammumisen kannalta se, mitä tapahtui liikkeen huipulla, voi olla oleellisen tärkeätä. Sen takia hoiperteleminen kriittisen kohdan kuvaamisessa on suuri virhe, oltakoon sitten rahvaalle riittävästä tiedosta mitä mieltä tahansa.

 

OJ

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Jos moottorit sammuu niin onko Hornetissa joku turbiini joka kehittää sähköä vai toimiiko sen ohjaus ja järjestelmät akuilla...toimiiko ne 75 asteen pakkasessa ?

[Jussi Salminen 12]

Toimiiko ?

 

Heittoistuimen toimivuus oli kai tärkeintä. Kiinnostuneet voivat tutustua Hornetin heittoistuimiin tästä:

 

http://www.ejectorseats.co.uk/NACES.html

 

Tosin, parempi heittoistuin olisi tarpeellinen. Lentäjät kun saivat vammoja.

 

Jussi Salminen

 

 

[Juha Klemettinen 28]

Ilmavoimien Esikunta tiedottaa: Hornet-onnettomuuden tutkinta etenee

 

Hornet-onnettomuuden tutkinta etenee

 

Juupajoella torstaina 21.1.2010 pudonneen Hornetin musta laatikko kesti kilometrien pudotuksen hyvin. Lentotietotallentimen sisältämä data on purettu ja tietojen analysointi aloitettu.

 

Alustava tarkastelu vahvistaa aiemmat arvelut heittoistuinhyppyjen tapahtumahetkellä vallinneesta lentokorkeudesta ja –nopeudesta. Lentäjät pelastautuivat 875 km/h maata kohti syöksyvästä koneesta 5 km korkeudessa.

 

Onnettomuuteen johtaneiden syiden määrittäminen jatkuu koneen murskautuneiden osien etsimisen jälkeen niiden tunnistamisella ja analysoinnilla, koneen järjestelmien mahdollisten virhetoimintojen etsimisellä lentoarvotallentimesta saatavan tiedon perusteella sekä ohjaajien, silminnäkijöiden ja asiantuntijoiden kuulemisilla.

 

Tutkintalautakunta tiedottaa tutkinnan etenemisestä seuraavan kerran helmikuun lopulla.

Koneen putoamispaikan raivaustyöt jatkuvat vielä useiden päivien ajan.

 

Turmakoneen ohjaajat pääsevät pois teho-osastolta tänään. Heidän hoitonsa jatkuu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

 

 

[Tarmo Kallio 249]

Ei vain ihan Hornetin valtavan kuplakuomun kanssa taitaisi onnistua. Mutta on venäläisillä muitakin ratkaisuja tuohon ilmavirtaongelmaan:

 

http://www.newscientist.com/data/images/archive/2012/20124301.jpg

 

Näin joskus valokuvia ja tietoa venäläisten tuolista . Ehkä Tekniikan Maailma lehti vuosia sitten.

Jutusta jäi mieleen neliönmuotoinen  titaanisuojus, joka nousi tuolista  lentäjän kypärän eteen. Ilmaa halkomaan.

 

[Ville Hietanen 0]

Sen verran täytyy ottaa keskusteluun kantaa, että hornetilla ei tiettävästi ole koskaan laskeuduttu pelkällä back-up ohjausjärjestelmällä.

edit. Siis tuolla suoralla vaijerivälityksellä.

[Erkki Ikonen 11]

Olisiko tässä tapauksessa Migin heittoistuinjärjestelmä ollut hyödyllinen? Migin kuomuhan kiinnittyi heittoistuimeen, ja näin suojasi lentäjää ilmavirran iskusta hypyn alkuvaiheessa,

cfg 

Mig 21F-tyypissä kuomu lähti penkin mukana. Valmistellussa hypyssä yleensä kuomu laukaistiin ensin pois. Kuomun toiminta aiheutti rajan ohjaajan istumapituudelle, max 93 cm (muistaakseni). Hornettiin taitaa päästä lähes kaksimetriset "hujopit".

 

 

[Jussi Salminen 12]

Varsinaiseen lentotapahtumaan.

 

Loytyy taustatietoa täältä:

 

http://ocw.mit.edu/NR/rdonlyres/Aeronautics-and-Astronautics/16-885JFall-2004/9156A6E1-FC33-4684-BA40-B1826222C471/0/sohl_mit_brief.pdf

 

Täsmällisempää tietoa  saamme helmikuun lopulla kun tutkijalautakunta julkistaa seuraavan tiedotteensa. Meillä ei siis ole mitään kiirettä ?

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 65]

Onkos missään tietoa miten suureksi F-18D:n nopeus voi kiihtyä pystysyöksyssä ilman moottoritehoa?

[Juha Kallioinen 2]

Ehkä tähän ketjuun jotenkin sopiva kysymys:

 

Sammuttaako joku järjestelmä Hornetin (tai yleensä heittoistuimella varustetun koneen) moottorit siinä vaiheessa, tai sen jälkeen, kun heittoistuin on poistunut koneesta? Lopputuloksen kannalta tällä ei liene merkitystä, mutta sen kannalta kuinka pitkälle ja millä voimalla ohjaamaton koneen raato syöksyy maahan sillä voisi kuvitella olevan.

 

t. Juha

 

[Olle Sälgmark 2]

Onkos missään tietoa miten suureksi F-18D:n nopeus voi kiihtyä pystysyöksyssä ilman moottoritehoa?

 

Käsittääkseni noin 200 km/h on loppunopeus,voi olla kyllä että vuodet on vääristänyt opit.

[Tarmo Kallio 249]

Käsittääkseni noin 200 km/h on loppunopeus,voi olla kyllä että vuodet on vääristänyt opit.

 

Eli on tullut jälkipolttimet päällä hanat kaakossa tonttiin  :'(

[Mikko Maliniemi 5]

Eli on tullut jälkipolttimet päällä hanat kaakossa tonttiin  :'(

 

Mistä tämmöinen johtopäätös?

[Jouni Laukkanen 65]

Käsittääkseni noin 200 km/h on loppunopeus,voi olla kyllä että vuodet on vääristänyt opit.

 

Hmm... mikä oppi tässä on takana? Kyllähän Cessnankin saa syöksymään yli kolmeasataa alaspäin ilman tehoja.

[Olle Sälgmark 2]

Hmm... mikä oppi tässä on takana? Kyllähän Cessnankin saa syöksymään yli kolmeasataa alaspäin ilman tehoja.

 

Kuten sanoin,vuodet tekee tehtävänsä.....,tulet kyllä huomaamaan.

 

Odotellaan niin kyllä sen totuuden joku kertoo 

 

Jos ei,niin palaan astialle

Edit/testailkaa täällä.

http://www.kursnavet.se/kurser/fy1201/fy1201w/M2_1_2_250_fritt_fall_luft.htm

[Tarmo Kallio 249]

Mistä tämmöinen johtopäätös?

 

Lentäjä on yrittänyt kaikilla keinoilla pelastaa koneen ? .  Tuskin nuo lentäjät vetävät kovin helposti kahvasta .