Hornet putosi Juupajoella - lentäjät pelastautuivat (Oli: Sotilasilmailu-uutisia)

[Jukka Takamaa 0]

 

En muista, että tällä palstalla olisi kiinnitetty huomiota sellaiseen yksinkertaiseen mahdollisuuteen, että Hornet olisi jostakin syystä, stabilaattorin/koneen asento, ohjausohjelma tms, valahtanut pyrstöluisussa takaperin tavallista pitemmän matkan, jolloin nopeus on päässyt kiihtymään tavanomaista korkeammaksi. Jossakin vaiheessa stabilaattori on virtauksen voimasta kolahtanut rajusti rajoittimeen ja vahingoittunut toimintakyvyttömäksi, jolloin mikään normaali- tai varajärjestelmä ei ole kyennyt sitä käyttämään.

 

 

 

Minä muistan;

 

Jussi...miten tuo ilman oheneminen ylhäällä eikö kone tule aika alas takaperin jolloin nopeutta tiheään ilmaan tullessa on paljon...joka helpommin repii " epätasapainossa" olevan korkkarin servon rikki ( joka automaattisesti laittaa ohjauksen back-up modeen...siis yhden ohjausservon rikkoontuminen ).

[Osmo Jalovaara 188]

Katsos vaan! Sittenhän meitä on ainakin kaksi.

 

Pahoittelen epätarkkaa terminologiaani. Tarkotin ilmauksellani jossakin stabilaattorin osassa tapahtunutta pysyvää muodonmuutosta.

Mutta jos sauva on mahdolliselta kommentoijalta repeytynyt edes kerran pyrstöluisussa käsistä, koska hän on jättänyt vedon tai työnnön vajaaksi eikä tehnyt sitä rajoittimeen saakka, ja korkeusperäsin kolahtanut todella äänekkäästi laitaan nopeuden kiihtyessä, niin hän ainakin tietää, mistä on kysymys.

 

OJ

[Jarmo Kempas 0]

Onkos tuossa stabilaattorin tähähdysteoriaa kehiteltäessä käynyt mielessä että tuon koneen ohjainjärjestelmässä ei ole sauvan ja stabilaattorin välissä suoraa kiinteätä kontaktia?

 

Ja edelleen stabilaattorin aktuaattori toimii dampperina estämään tuollaiset kolahtelut, vaikka FBW olisi risa.

 

jk

[Jukka Takamaa 0]

Mitä muuten Hornetin korkeustrimmille tapahtuu kun back up systeemi menee päälle ?

 

Uudistan kymysykseni !

[Juha Lampi 282]

Hmmm, eikös Horniksessa tule jonkinmoinen trimmitoiminto pilotin käyttöön vain, kun telineet ovat ulkona - vai muistanko taas ihan omiani ???

[Osmo Jalovaara 188]

 

Asiatietoa onnettomuudesta:

 

http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=1132

 

OJ

[Jukka Takamaa 0]

Asiatietoa onnettomuudesta:

 

http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=1132

 

OJ

 

Aikalailla summaus siitä mitä täälläkin jo pohdiskelimme..tosin hyvä asiatieto on tuo, että lentäjät ovat päässeet jo kotihoitoon.

[Topi Falkenberg 417]

Hornet-turman tutkinta seisoo uutisoi ruotuväki: http://www.mil.fi/ruotuvaki/nettipdf/Ruotu_04_10.pdf

 

[Topi Falkenberg 417]

Peltojen loppusiivous alkamassa: http://yle.fi/alueet/tampere/2010/04/pelto_taynna_hornetin_palasia_1645885.html

[Harry Karlsson 4]

Pitää äkkiä kerätä pois ettei ne ala sikiämään....omena ei nääs kauas puusta putoa...tulee vielä lisää frankenhornetteja

[Topi Falkenberg 417]

Pitää äkkiä kerätä pois ettei ne ala sikiämään....omena ei nääs kauas puusta putoa...tulee vielä lisää frankenhornetteja

 

Kylmä kevätkää ei haitta, tuo osa Suomea kuuluu Pohjoinen tuki alueeseen ja lisäksi on mahdollista hakea Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa nimellä merkittyä korvausta. 

 

topi

[Tommi Hinkka 32]

Aikalailla summaus siitä mitä täälläkin jo pohdiskelimme..tosin hyvä asiatieto on tuo, että lentäjät ovat päässeet jo kotihoitoon.

Koittakaahan parantua arvon pilotit.

Tomppa

[Laura Ahonen 0]

Koittakaahan parantua arvon pilotit.

 

Jep!

 

Vaikka toisaalla jotkut eivät sitten meinaa millään pysyä aloillaan, vaikka tällä hetkellä neljästä raajasta ainoastaan yksi on täydessä toimintakunnossa.

 

http://www.raf.mod.uk/news/archive.cfm?storyid=443AF013-5056-A318-A83424B58F100D59

 

[Sami Puro 612]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pudonneen+Hornetin+viimeisetkin+j%C3%A4%C3%A4nteet+raivataan/1135256924151

 

"Tammikuussa maahan syöksyneen Hornet-hävittäjän putoamisalue raivataan ja siivotaan torstaina. Urakkaan osallistuu yli sata ilmavoimissa palvelevaa varusmiestä sekä noin 50 armeijan palkattua työntekijää. "

[Harri Koskinen 290]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pudonneen+Hornetin+viimeisetkin+j%C3%A4%C3%A4nteet+raivataan/1135256924151

 

Hesarin artikkelia hieman pidempi teksti ilmavoimien tiedotteessa:

 

 

Ilmavoimien Esikunta tiedottaa: Hornetin putoamisalue raivataan Juupajoella torstaina

 

Vapaa julkaistavaksi 18.5.2010 15:05

 

 

Hornetin putoamisalue raivataan Juupajoella torstaina

 

Tammikuussa Juupajoella Tampereen pohjoispuolella maahansyöksyneen Hornet-hävittäjän putoamisalue raivataan ja siivotaan perusteellisesti torstaina 20.5.2010. Mittavaan urakkaan osallistuu yli sata Ilmavoimissa palvelevaa varusmiestä sekä noin 50 Puolustusvoimien palkattua työntekijää.

 

21.1.2010 koelennolla tuhoutuneen HN-468 -koneen jäänteet siivotaan putoamisalueelta ja lähipelloilta ennen kuin kasvukausi pääsee täyteen vauhtiin. Samalla maastoon levinneet pienet kappaleet kerätään talteen ja lajitellaan jatkotutkimuksia varten.

 

Raivaustöihin ei liity terveydellistä riskiä. Koneen iskeytymispaikan välittömässä läheisyydessä työskentelee ainoastaan Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Varusmiehiä käytetään komposiittipölystä talvella puhdistetun peltoalueen sekä kaukaisempien metsäalueiden siivoamiseen.

 

Alueen raivaamista johtaa onnettomuuden tutkintalautakunta yhteistoiminnassa Ilmavoimien Teknillisen koulun kanssa. Tehtävään osallistuu varusmiehiä myös Satakunnan Lennostosta Pirkkalasta.

 

HN-468 onnettomuuden tutkinta etenee ja tutkintakertomuksen laatiminen on aloitettu. Koneen ohjausjärjestelmän ja siihen liittyvien komponenttien toiminnan perusteellinen selvittäminen onnettomuuslennolla edellyttää kuitenkin vielä lisää erityistutkimuksia ja laboratoriokokeita. Maastosta saattaa lisäksi torstain raivaamisen yhteydessä edelleen löytyä sellaista materiaalia, jota voidaan käyttää onnettomuuden syyn analyysissä.

[Jari Karppinen 0]

Tammikuisen Hornet-onnettomuuden syy selviämässä

 

Tammikuussa koelennolla Juupajoella maahansyöksyneen F-18 Hornet -hävittäjän onnettomuustutkinta on edennyt suunnitellusti. Lennon kulku on saatu pääosin selvitettyä ohjausjärjestelmän häiriön ilmaantumisesta heittoistuinhyppyyn ja tarvittavin osin heittoistuinhypyn jälkeisen lennon osalta.

 

Onnettomuuslennolla häiriö, joka ensimmäisessä vaiheessa on saattanut ohjausjärjestelmän mekaaniselle varajärjestelmälle eli MECH-ON -tilaan, on liittynyt onnettomuuskoneen oikean korkeusohjaimen (stabilaattorin) servosylinterin toimintaan.

 

Onnettomuustallentimesta saatujen tietojen perusteella oikean stabilaattorin servosylinteriin on tullut joko mekaaninen tai hydraulinen häiriö. Servon toimintaa valvova järjestelmä on havainnut häiriön, sulkenut molempien stabilaattoreiden sähköisen ohjauksen ja siirtynyt niiden osalta mekaanisen ohjauksen varaan. Stabilaattoreiden toiminnan palauttaminen sähköiseen ohjaukseen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut.

Muiden ohjainpintojen sähköinen ohjaus on pysynyt toiminnassa koko tapahtuman ajan.

 

Vikaantumisen aiheuttajan selvittämiseksi tutkitaan edelleen koneen putoamispaikalta löytyneitä pahoin vaurioituneita stabilaattoreiden servoja. Lisäksi Hornetin stabilaattorin servon toimintaa tutkitaan edelleen laboratorio-olosuhteissa eri vikaantumismekanismien selvittämiseksi.

 

Hornet-kaluston ohjausjärjestelmän osien vikahistoriassa ja taustaselvityksissä ei toistaiseksi ole noussut esille sellaista yksittäistä vikaa, jolla voisi olla yhteyttä onnettomuuslennon tapahtumiin. 

 

Ohjausjärjestelmän häiriön ilmaantumisen jälkeisten tapahtumien osalta tutkimukset ovat johtaneet jo tutkinnan tässä vaiheessa siihen, että koneen pääoperaattori Yhdysvaltojen merivoimat (US NAVY) on ottamassa käyttöön pieniä muutoksia voimassa olevaan ohjeistukseen. Muutokset koskevat koneen ohjaamista sellaisissa ohjausjärjestelmän häiriötilanteissa, joissa järjestelmä on siirtynyt sähköisestä ohjausjärjestelmätilasta mekaanisen varajärjestelmän varaan. Kyseisessä tilassa koneen pituusohjauksen toimintakyky on voimakkaasti rajoittunut suhteessa sähköiseen ohjaukseen. Muutokset on saatettu myös Ilmavoimien Hornet-kalustolla operoivien tietoon.

 

Onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun analysointi jatkuu edelleen lopullisen syyn selvittämiseksi. Tutkintakertomuksen lopullinen versio valmistuu alkusyksyyn mennessä.

 

 

Lähde: www.ilmavoimat.fi

[Jarmo Kempas 0]

Mekaanisen ohjauksen kytkeytymisehdot "ilmassa" katso

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,92131.msg1149046.html#msg1149046

 

ja sieltä kuva kuusi. Se sisältää luettelon kytkeytymisehdoista.

 

jk

[Ari Oksanen 329]

Tämänpäiväinen Jämsän Seutu-lehti kertoo toimittaja Ilkka Palmun kirjoittamana, että HN-468:n tuhoutuminen kulminoituu oikean korkeusohjaimen servon joko mekaaniseen tai hydrauliseen vikaan, joka sattui mahdollisimman epäedullisessa lentotilassa. Toimittaja nojaa kertomuksessaan tutkijalautakunnan väliraporttiin. Lopullinen raportti valmistuu todennäköisesti syyskuussa.

[Harri Koskinen 290]

Juupajoella Pirkanmaalla viime vuoden tammikuussa tapahtuneen Hornet-onnettomuuden tutkinta on valmistunut, Ilmavoimat kertoi perjantaina.

 

Onnettomuustutkintalautakunta julkistaa ensi perjantaina, tasan vuoden päästä onnettomuudesta, päätelmänsä F-18 Hornet -hävittäjän maahansyöksyyn johtaneista syistä Tikkakoskella.

 

Hesari

[Janne Saarijärvi 0]

Toivottavasti lentäjät/lentäjä+matkustaja pääsivät täyteen kuntoon, muulla ei väliä. Kun kukaan ei ole maininnut, ainakaan en ole bongannut, uutisia heidän toipumisestaan juuri mitään kuluneen noin vuoden aikana.

 

Sinänsä toki kiinnostaa millaisia riskitekijöitä jne on tuollaisessa hypyssä, sellaisia asioita varmasti, mitä ei itse osaa välttämättä huomioida maallikkona.

[Mikko Maliniemi 5]

Ilmavoimat tiedottaa: Hornet-onnettomuuden taustalla vikaantunut ohjausjärjestelmän servosylinteri

 

Juupajoella 21.1.2010 tuhoutuneen Hornet-hävittäjän maahansyöksyn syytä selvittäneen onnettomuustutkintalautakunnan työ on valmis. Koneen korkeusperäsimen servosylinterissä ilmeni vika, joka käynnisti turmaan johtaneen tapahtumaketjun.

 

Juupajoella 21.1.2010 tuhoutuneen F-18D Hornetin (HN-468) maahansyöksyn tutkintalautakunta on saanut työnsä päätökseen ja selvittänyt onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun.

 

Onnettomuudessa tuhoutui kaksipaikkaiseksi D-malliksi muutettu koneyksilö, joka oli modifioitu yksipaikkaisesta HN-413 -koneesta. HN-413 vaurioitui Karstulassa vuonna 2001 tapahtuneessa yhteentörmäyksessä. Korjaus- ja muutostöiden kokonaiskustannukset olivat noin 16 miljoonaa euroa.

 

Maahansyöksyyn päättynyt lento oli viides muutos- ja korjaustyön jälkeinen koelento. Konetta ohjasivat Ilmavoimien koelentäjät, jotka pelastautuivat heittoistuimilla.

 

 

Korkeusperäsimen servosylinteri

vikaantui pyrstöluisun aikana

 

Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju käynnistyi suunniteltuun koelento-ohjelmaan kuuluneen pyrstöluisun aikana. Pyrstöluisussa kone ohjataan pystyasentoon, josta se nopeuden hidastuttua liikkuu hetken pyrstö edellä maata kohti ja kääntyy pystysyöksyyn. Nopeuden kiihdyttyä kone oikaistaan vaakalentoon.

 

Onnettomuuskoneen pystysyöksyn alkuvaiheessa oikeaa korkeusperäsintä liikuttavan servosylinterin pääventtiiliin tuli vika, minkä seurauksena peräsimet liikkuivat ristiin ja ohjausjärjestelmä siirtyi mekaaniseen toimintamuotoon.

 

Normaalisti Hornetin ohjainten komennot välittyvät ohjainpintoja liikutteleville servosylintereille sähköisesti. Ohjauskomentoja käsittelee ohjausjärjestelmätietokone, joka antaa komennot ohjainpintoja käyttäville servosylintereille halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

 

Varajärjestelmänä toimivassa mekaanisessa MECH-ON -toimintamuodossa ohjaussauvan liike välitetään korkeusperäsimien servosylintereille vaijereiden ja vivustojen välityksellä. Mekaanisella toimintamuodolla koneen korkeusperäsinohjauksen kyky on merkittävästi rajoittunut.

 

Muiden ohjainpintojen sähköinen ohjaus on pysynyt koko ajan toiminnassa.

 

 

Ohjausjärjestelmän palauttaminen

normaaliin tilaan ei ollut mahdollista

 

Ohjausjärjestelmän siirtyminen mekaaniseen toimintamuotoon pitkitti pyrstöluisun seurauksena syntyneitä heilahteluita, joiden vaimeneminen on ehtona oikaisutoimenpiteiden aloittamiselle. Ohjaajat aloittivat oikaisutoimenpiteet ja yrittivät palauttaa korkeusohjauksen takaisin tietokoneavusteiseen tilaan, mutta se ei servosylinterin vian takia ollut mahdollista.

 

Kone ei reagoinut oikaisuvetoon normaalilla tavalla ja nopeus kiihtyi kohti pelastautumisen kannalta kriittistä rajaa. Ohjaajat käyttivät heittoistuimia koneen nopeuden kiihdyttyä 875 kilometriin tunnissa. Hyppyhetkellä lentokorkeutta oli noin viisi kilometriä. Kone syöksyi maahan kello 11.47 tuhoutuen täysin.

 

Erittäin suurella nopeudella heittoistuimia käyttäneet lentäjät loukkaantuivat vakavasti. Ohjaajat ovat tällä hetkellä sairauslomalla ja käyvät läpi kuntoutusohjelmaa. Heille tulee jäämään pysyviä haittoja loukkaantumisista.

 

 

Vikaa ei voitu ennakoida

 

Tutkintalautakunnan mukaan ratkaisevana tekijänä onnettomuuteen johtaneessa tapahtumaketjussa oli servosylinterin vikaantuminen mahdollisimman epäsuotuisassa lentotilassa. Tutkintalautakunta pitää servosylinterin vikaantumista yksittäistapauksena, jota ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin tehtyjen korjaustoimenpiteiden ja niihin liittyneiden testausten yhteydessä.

 

Koneen muuttaminen kaksipaikkaiseksi on toteutettu voimassa olevan ohjeistuksen ja hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti. Tutkinnan mukaan korjaustyöllä ei ollut yhteyttä servosylinterin vikaantumiseen.

 

Tutkintalautakunta esittää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat koulutukseen, pelastustoimintaan sekä mahdollisuuksiin löytää menetelmiä, joilla laitteiden vikaantumisia kyettäisiin nykyistä paremmin ennustamaan.

[Jussi Seppälä 1]

Hesari:

 

Koneen vauhdin kiihtyessä ohjaajat laukaisivat hätäraketilla itsensä ulos.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornet-onnettomuuden+syy+selvisi/1135263207318

 

[Janne Saarijärvi 0]

Ohjaajat käyttivät heittoistuimia koneen nopeuden kiihdyttyä 875 kilometriin tunnissa. Hyppyhetkellä lentokorkeutta oli noin viisi kilometriä.

..

Erittäin suurella nopeudella heittoistuimia käyttäneet lentäjät loukkaantuivat vakavasti. Ohjaajat ovat tällä hetkellä sairauslomalla ja käyvät läpi kuntoutusohjelmaa. Heille tulee jäämään pysyviä haittoja loukkaantumisista.

 

Vielä on tuolla heittoistuinpuolellakin kovasti kehitettävää. Kun ajattelee miltä tuntuu nostaa käsi ylös cabrion tuulilasin takaa 120:ssä, ja sitten mielessään kertoo tuon seitsemällä, niin ilma on taatusti siinä vaiheessa aika kovaa... Harmi, toivottavasti kuitenkin kuntoutuvat niin hyvin että normaali elämä sujuu ongelmitta.

 

[Harry Karlsson 4]

Nopealla muunnolla todellinen nopeus lienee ollut tonnin kieppeillä

472 + 75 = 547 kts = 1013 km/h.

[Seppo Kolehmainen 1 873]

Tulee väkisinkin mieleen, että kyllä se veli venäläinen oli aikoinaan viisas, kun mahdollisti MiG-21:stä (yksipaikkainen F-malli) hyppäämisen tuulen suojaksi tulevan kuomun kanssa. Selän pituus sai olla max 94 cm, muuten oli vaarana, että kypärään tulee vähän lommoja. Kuomuhan oli hyppytilanteessa poikkeuksellisesti saranoitu yläpäästään.

 

Seppo