Unohtakaa muut bisnekset ja heti perustamaan omaa pankkia

[Jussi Aaltonen 0]

Minähän en mitään pankkia perustaisi, mieluummin löisin pystyyn tuulivoimalan, vähemmän henkilökuntaa ja asiakaspiiri vähän rajallisempi mutta kuitenkin kulujen jälkeen jääpi tollaset n3000€ voittoa joka vrk.

 

Ei taida jäädä... hyvä jos jää edes hyvää mieltä.

 

Kunnossapitokulut ovat todella kovat.

 

Vesivoimala lienee ainoa joka tahkoaa rahaa lähes tyhjästä todella pienillä kuluilla.

[Arto Eriksson 0]

Ei taida jäädä... hyvä jos jää edes hyvää mieltä.

 

Kunnossapitokulut ovat todella kovat.

 

Vesivoimala lienee ainoa joka tahkoaa rahaa lähes tyhjästä todella pienillä kuluilla.

 

No mulla on tosta hommasta vähän erilainen kuva, kaveri nimittäin huoltaa noita laitteita, noissa laitteissa ei viikon tai kahden seisotus huollon takia loppujen lopuksi paljoa merkaa, ihmisille vaan jää aina mielikuva että ne olisi aina rikki kun ovat ajaneet alasajetun myllyn ohi pari kertaa vuodessa (HITSI SE ON TAAS RIKKI).

[Hannu Tolonen 0]

Minähän en mitään pankkia perustaisi, mieluummin löisin pystyyn tuulivoimalan, vähemmän henkilökuntaa ja asiakaspiiri vähän rajallisempi mutta kuitenkin kulujen jälkeen jääpi tollaset n3000€ voittoa joka vrk.

 

Isoin härdelli tollasessa on varmaan ne ympäristöluvat mutta kun ne on takataskussa mylly laulaa hoosiannaa...

Se on kiva investoida eka miljoonia euroja tuollaiseen että alkaa saada tuollaisia tuottoja. Takaisinmaksuaika ei ole mikään lyhyt tuollaisilla, jos tuotot olisi tuota luokkaa, Suomi olisi pian täynnä tuulivoimaloita.

Ihan mielenkiinnosta: Suomessa huipunkäyttöaika n. 25%, Suomen suurin tuulivoimala taitaa olla edelleen 3 MW, oletetaan karkeasti sähkönhinta 0,1 e/kW/h.

3 MW tuulivoimala tuottaa 3000kW*24h*0,1e*0,25=1800e/vrk.

Suomessa investointikustannukset tuollaiselle laitokselle lienee luokkaa 3-6 miljoonaa euroa.

 

Hannu

[Guest tsippala]

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf

 

Sivulta 8

 

3 Raha ja monetarismi

Rahamuuttujat ovat aina pohjimmiltaan se perusta, jolle rahapolitiikka rakentuu. Rahattomassa

vaihdantataloudessa ei ole inflaatiota. On vain suhteellisten hintojen muutoksia. Lainamarkkinoiden

puuttuessa ei myöskään ole rahoitusmarkkinakriisejä. Inflaatio on monetaarinen

ilmiö, ja inflaatioon liittyy aina pitkän päälle rahamuuttujien kasvu. Pankkiraha, eli likvidi

pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin

myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä. Rahalaitosten toteuttama

rahan luominen on pitkän päälle inflaation välttämätön ehto ja tavallaan aina sen pohjimmainen

lähde.

Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin

pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha

on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin

talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. Keskuspankkiraha

- setelistö - on kehittyneissä talouksissa menettänyt keskeisimmän asemansa

yleisön maksuvälineenä, mutta pankkien tilit keskuspankissa ovat edelleen entisessä tärkeässä

osassaan pankkien likviditeetin hoidossa ja lyhimpien rahamarkkinakorkojen määräytymisessä.

Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä

ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot. Muut rahoituksenvälittäjät, kuten rahoitusyhtiöt,

eivät luo rahaa, vaan niiden täytyy hankkia rahoitus ensin pankkitileilleen, jotta niiden myöntämät

luotot voidaan nostaa. Rahalaitokset puolestaan voivat myöntää luotot ensin ja ne

saavat rahoituksen samassa yhteydessä. Yksittäinen pankki on tietenkin omasta näkökulmastaan

lähimain rahoituksen välittäjän asemassa, eli sen on varattava rahoitus luotonantoonsa.

Mutta jos kaikki pankit laajentavat luottojaan nopeasti tasatahtia, ne eivät välttämättä

koe likviditeettiongelmaa. Koko kansantalouden tasolla tulkinta menee rahalaitosten osalta

yleensä niin, että luotot syntyvät ensin ja niiden rahoitus - talletukset - automaattisesti sen

jälkeen (taseessa erät muuttuvat aivan samanaikaisesti).