Seuraavaksi konetyypiksi DR400 vai TB10?

[Jaakko Rissanen 53]

Bonsoir,

 

koulun lentokerhon valikoimista löytyy harrastuksen jatkamiselle kaksi vaihtoehtoista suoritusvälinettä, Robin DR400 ja Socata TB10 Tobago. Tähän mennessä lokikirjasta löytyy vain ja ainoastaan Cessna C150:lla tehtyjä lentoja (pursitiiman lisäksi). Haluaisin kuulla mielipiteitä kyseisistä konetyypeistä ja lisäksi suosituksia valinnan helpottamiseksi. Tarkoitukseni on lähinnä pitää lentotuntumaa yllä sekä tehdä mahdollisesti viikonlopun mittaisia retkiä Ranskan ja kenties jopa Espanjan mielenkiintoisille kentille kavereiden kanssa.

[Peter Lord 191]

Robinilla en ole lentänyt, Tobagolla sen sijaan kyllä.

Yhden sortin kummajaisia kumpikin.

 

Robin taitaa olla temppukelpoinen, ja Tobagossa on aika hulppeat sisätilat, varsinkin takapenkki.

Tobagon järjestelmien mittarit ja ne painettavat sähkökytkimet ovat *pyllystä*.  Sen sijaan ohjausergonomia on hyvä ja tehovipu mukavasti käsillä siinä keskipedestaalissa.

Robin lienee sauvalla ohjattava.  Kummasta pidät enemmän - ratista vai sauvasta?

Tobago on varmasti laiskempi siivekkeiltään - myös stabiilimpi kuin Robin.

 

Jos edellinen kone oli C152 niin suosittelen Tobagoa, koska luulen että se on helpommin omaksuttava ja aika kesy ajettava.  Ja jos Ranskassa asut niin sitä sarjaa on vuokralle tarjolla enemmän kuin Robineita, luulen ma.

Jos valinta pitää tehdä myös kerhossa olevien koneYKSILÖIDEN välillä, katso toki mikä on kuormattavuus, hinta EUR/NM ja millainen avioniikka. Onko esim autopilottia, moving map:ia jne.

Yksi kriteeri on sitten suoritusarvot. Jos aiot käydä "mielenkiintoisilla" kentillä, kysy kavereilta millainen kiitoratavaatimus kummallakin on käytännössä ja millainen nousukykyky ison tiheyskorkeuden kentiltä.

 

Meillä kotikerhossa tuhoutui yksi Tampico (sama runko, pienempi moottori) PPL-oppilaan yksinlennolla kovan laskun seurauksena.  Ei liene kuitenkaan koneen vika että se sakkasi loppuvedossa aika korkealta.

 

Mutta silti äänestän Tobagoa.

 

Peter

 

[Jyrki Paajanen 0]

Vähäisellä kokemuksella molemmista voisin sanoa, että:

 

- DR400 jos tykkäät lentämisestä tai pienistä kentistä (olettaen ettei kyse ole 120 hv versiosta)

 

- TB10 jos tykkäät katsella maisemia, olet kovin isokokoinen tai haluat lentää kovissa sivutuulissa.

 

Ranskalaisten kolleegojen mukaan TB sarjassa vasta TB20 tarjoaa riittävän suorituskyvyn ja TB9 tai TB10 versioiden etuna on lähinnä suuret tilat ja 25kts sivutuuliraja. Itse en ole kaksikymppisellä lentänyt, mutta varsinkin TB9 on rauhallisen miehen lentokone. TB sarjalaisten kytkinlogiikka on on kieltämättä hieman erikoinen, enkä vieläkään tiedä miten lämmityslaitetta olisi pitänyt käyttää.

 

DR400 taas on ketterä (muttei muistaakseni temppukelpoinen, kuten 3000-sarjalaiset) ja hyvä peli pienille ruohokentille. Niitä myös löytyy vähän jokaisen ranskalaisen kerhon kalustosta enemmän tai vähemmän elämää nähneinä yksilöinä. DR400 etuihin kuuluu myös alatasokoneeksi loistava näkyvyys. Itse olen lentänyt vain Thielert diesel-versiolla, mutta kuulemma 160 heppainen on vielä parempi ja 180hv versio on ihan oma lukunsa.

 

Varmaan jo arvaat kumpaan minä enemmän tykästyin. Jos olisi IFR-pahvit niin voisin harkita uudestaan.

 

JP

[Arto Nurkkala 0]

Vähäisellä kokemuksella (toistaiseksi) myös, voisin sanoa TB-10 olevan hyvä matkakone. En ole tosin DR400 tyypännyt.

Mielestäni sähkökytkimet ei ole ainakaan "kovin syvältä", vaan ihan käyttökelpoiset.

Polttoainemittarit on kuitenkin aivan onnettomat, ne ovat lähinnä suuntaa antavia.

Ehdottomasti kuitenkin mukava peli porukalla reissaamiseen (ja yksinkin). 

 

ATN

 

[Sami V J Hämäläinen 0]

Hei,

 

Kyllä varmaan DR400 alkaa pysymään ehjänä yhden tyyppilennon jälkeen, koska onnistui multakin opettajan puuttumatta ohjaamiseen. Huomattavan alhaalla oleva ohjaamon reuna vaatii hieman totuttelua. Cessnan jälkeen mahdollisesti myös ohjaussauva. Riisikeppinä olisin toivonut sauvavoiman olevan kevyempi, mutta ihan kiva lennettävä. Näkyvyys on kerrassaan mainio. Jalkaa sai painaa 180 heppasessa varmasti enemmän kuin mopocesnassa. Nousukyky oli very ok.

 

Kokonaista yhden kerran ja kolme laskua lentämäni yksilö tässä http://www.pbase.com/sergiopadura/aerodromojaca. Tuttu varmaan monellekin tällä foorumilla.

 

Tobagosta ei hajuakaan.

 

Sami

 

[Jaakko Rissanen 53]

Kiitokset kokemuksista ja vinkeistä!

 

Nyt on sitten ensimmäinen lento Ranskan ilmatilassa kirjattu lokikirjaan. Liityin lopulta opettajan suosituksesta Aéroclub Air Francen jäseneksi täällä Toulousessa ja TB10 poistui näin ollen vaihtoehtojen joukosta. Tilalle tuli tosin C172, mutta mieleni teki kokeilla jotakin suomalaiselle ilmailijalle vieraampaa ja päädyin DR400:n puikkoihin.

 

Ennen moottorin käynnistämistä kävimme opettajan kanssa koneen lisäksi lävitse myöskin kerhon toimintatavat. Kerhon jäsenmaksun kanssa oltiin todella joustavia pyytämättäkin, mieleeni ei missään vaiheessa tullut maksaa vähempää johtuen oleskelustani täällä vain kesäkuuhun, mutta niin vain vuosimaksu alennettiin saman tien puoleen. Ja alle 25-vuotiaalle hinta on halpa. Otin lisäksi paikallisen vakuutuksen, yhteishinnaksi tuli 89 euroa. Koneen tuntivuokra on n. 130 e, joten sekään ei onneksi rahaa vievässä ilmailussa päätä huimaa.

 

Lennonjohto oli totta kai jo mennyt kiinni lennolle lähtiessämme, joten tehtäväkseni jäi arvuutella opettajan ja muiden lentäjien liikennejaksolla tekemien ilmoitusten sisältöä. Onneksi Toulouse Lasbordesin kenttä on tornin auki ollessa käytettävissä myös englantia puhuville lentäjille, muuten olisi harrastukseni täällä tainnut loppua lyhyeen...

 

Alkuun DR400 tuntui omituiselta käsitellä, osittain varmasti sauvankin ansiosta, mutta jo alkunousun jälkeen alkoi päästä lentämiseen kunnolla käsiksi. Kuten Sami totesikin, ohjaamon alhaalla oleva reuna vaati(i) totuttelua. Mielestäni varsinkin suorassa vaakalennossa, jossa kone meinasi alkuun nousta vaikka väkisinkin... Jalan painamisesta olenkin sitten eri mieltä (tosin lensin 160-heppaisella). Kuula tuntui pysyvän keskellä kuin liimattuna, vaikka koneella olisi tehnyt mitä. Jalkaa ei siis todellakaan tarvitse käyttää paljon ollenkaan, reilusti vähemmän C150:aan verrattuna.

 

Nopeuksien kasvaminen Cessnasta ei tuntunut mitenkään päätähuimaavalta, vaikka totta kai kokemattomana ja yli parin kuukauden lentämättömyyden omaavana lentäjänä lentämiseen sai taas keskittyä. Varsinkin aluksi. Lähestyminen ja laskeutuminen (läpilasku ja loppulasku) sujuivat oikeastaan kuin itsestään, mitään turhia manöövereitä ei tarvinnut suorittaa. Kone on hyvin vakaan oloinen ja tuntuu sopivan ainakin omiin käsiini.

 

Ensimmäisellä lennolla opettajan kanssa sain kokeilla konetta kohtuullisen vapaasti. Jyrkät kaarrot ja sakkaukset käytiin myöskin lävitse. Seuraavalla kerralla luvassa onkin luvassa sitten totuttautumista paikalliseen ilmatilaan tulevia matkalentoja ajatellen, eli tarkoitus olisi käydä opettajan kanssa tutkailemassa lähistön maisemia. Olen todella tyytyväinen tästä, sillä n. 46 h omaavana on huomattavasti mukavampi perehtyä paikallisiin tapoihin ja maamerkkeihin opettajan kanssa myöskin käytännössä, eikä vain ja ainoastaan opuksia lukemalla.

 

EDIT: Lisättäköön vielä, että keli oli mitä mainioin. CAVOK, tuuli lähes radan suuntainen ~15 kt.

[Jaakko Kuusisto 3]

Kone maksoi n. 130 Ecua

paljonkos oli open kanssa se loppuhinta.

[Jaakko Rissanen 53]

Loppuhinta samainen 130, opettajasta ei joudu (tai ainakaan minä en joutunut) maksamaan extraa.

[Petri Hiltunen 20]

Aika linjassa on omien kokemusten kanssa.

Käytettiin Troyes 2006 Tarkkuuslennon MM kisoissa ruotsalaisten kanssa Hispano Suiza Aero Clubin lkahta Cessna 150:sta lentimälaitteena ja hienoja olivat.

Nykyinen hinnasto linkistä  http://test.hispano-suiza.com/spip.php?article25

Olivat aivan viimeisiä sarjanumeroita ennen 152 malliin siirtymistä, itse asiassa erot oli minimaalisia. Kaikissa asennettuna äänenvaimennuskitti.

Konehuoneesta olisi voinut syödä...ei sitten niin minkäänlaista öljyvuotoa tai likaa missään vaikka padoilla oli takana jo liki 1600h kerhokäyttöä eli olivat kallistumassa elinikänsä ehtoopuolelle.

Laskutus tosin alkoi siitä kun laturi eli moottori alkoi pyöriä .. perusteena se, että ranskassa ei paikallisten väittämän mukaan tunnettu EU syistä kalentereiden jatkoja eli jos lensit kalenterin aikana vain 1000h niistä tulikin sitten kalliita tunteja.

Joukkueemme yhdellä jäsenellä oli sitten toisenlaisia kokemuksia toisen kerhon Ralleystä ... milloin jäi seosvipu käteen tai tehovivusto irtosi ja lukkiutui jne. Olivat huonotuulisen näköisiä kun kone palautettiin yllättäen ehjänä takaisin.

Eli hieman toisenlainen on kerhokulttuuri ja meininki isoissa ilmailumaissa kuin meillä, katso

http://www.hispano-suiza.com/spip.php?article5

http://www.hispano-suiza.com/spip.php?article6

http://www.hispano-suiza.com/spip.php?article4

 

Pete