EFHK 60-luvulla

[Chris Sutter 2]

Hei Lauri.

Kiitos kuvista.

En ole koskaan vielä kuulutkaan jotain  siitä Finlantic:ista. 

 

Chris

[Heikki Sten 1]

Hei Lauri.

Kiitos kuvista.

En ole koskaan vielä kuulutkaan jotain  siitä Finlantic:ista. 

 

Chris

Finlanticin kone oli suomen ensimmäinen DC-6.

[Antti Hyvärinen 66]

Karairilla oli DC-6 liikenteessä ennen Finlanticia. Se oli vain ruotsin rekisterissä SE-BDX/myöhemmin OH-KDC. -DCA oli näinollen ensimmäinen DC-6 Suomen rekisterissä.

 

Antti

[Heikki Sten 1]

Karairilla oli DC-6 liikenteessä ennen Finlanticia. Se oli vain ruotsin rekisterissä SE-BDX/myöhemmin OH-KDC. -DCA oli näinollen ensimmäinen DC-6 Suomen rekisterissä.

 

Antti

Kiitos tiedosta.

[Lauri Kansikas 0]

Hei Lauri.

Kiitos kuvista.

En ole koskaan vielä kuulutkaan jotain  siitä Finlantic:ista. 

 

Chris

 

Finlantic oli 1960-luvun alussa toiminut yksityinen suomalainen charterlentoyhtiö,lensi myös rahtia ympäri maailmaa,lopetti toimintansa vuonna 1963 tai 1964. Kaksi Douglas DC-6 -konetta, Hawaiian Airlinesiltä tullut yhdistetty matkustaja- ja rahtikone mallia DC-6A/B tunnukseltaan OH-DCA, ensimmäinen Suomeen rekisteröity DC-6. Kone oli ennen lentänyt Slick Airwaysilla.

Toinen kone ostettiin Swissairilta. Se oli matkustajatyyppiä DC-6B. Koneen tunnus oli OH-DCB.

 

Finlantic lentoyhtiön kuutonen lennätti ensimmäisenä kotimaisena yhtiönä suomalaisia yli Atlantin. Lentoja tehtiin muutama sekä Pohjois- että Etelä-Amerikkaan. Yhtiö koneet olivat Bremerin OH-ABB:n 30-luvun maailmanympärilennon jälkeen seuraavat suomalaiset joita nähtiin Kauko-Idässä aina Japania myöten. Aapo Tulkin kirjassa 1/2-hullun päiväkirja kerrotaan lisää operaatioista.

 

Lisää Finlanticista:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php?FFSESS=1ifgvep6pmu6raoens0bvj3ir0&topic=47381.0

 

KarAirilla olikolme DC-6 -konetta, Finnairilla OH-KDA ja OH-KDB, jotka siirrettiin myöhemmin Kar-Airille. Kolmas, OH-KDC (ex. SE-BDX), lensi koko aikansa Kar-Airin väreissä, aluksi ruotsalaisella tytäryhtiöllä ja viimeksi Suomessa.

 

OH-KDA muutettiin vuonna 1968 kääntyväpyrstöiseksi DC-6B-ST (ST=Swing Tail) -rahtilentokoneeksi ja se lensi aina vuoteen 1980 saakka Finnairin Keski-Euroopan rahtivuoroja.

 

Last scheduled piston-engined airliner at London Airport:

Kar-Air DC-6BF swingtail. It routed several days a week as Finnair 032 from Helsinki to Heathrow (arrive 0100, depart 0700), then to Manchester (0805/0905) and back to Helsinki.

 

OH-KDA (ei vielä ST)

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Simo Lallukka 198]

Olipas hienoa materiaalia   

Tuossa uusintana 11-vuotiaana ottamiani kuvia "Seutulan" spottaustasanteelta heinäkuussa 1969. Kamerana oli Kodak Instamatic yksinkertainen kamera.

Asematasoa:

http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/06+Seuramatka+v.+1969+ym./img119x.jpg

 

Caravelle:

http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/06+Seuramatka+v.+1969+ym./img120.jpg

 

Convair Metropolitan:

http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/06+Seuramatka+v.+1969+ym./img123.jpg

 

(Kamera oli suunnilleen tuollainen Kodak Instamatic:

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kodak_Instamatic_100.jpg)

[Mika Virolainen 709]

Hieno lomapläjäys! Kiitos Simo

[Simo Lallukka 198]

Luin tuosta aiemmin mainitusta Finlantic -yhtiöstä yhtiön puuhamiehen Aapo Tulkin kirjasta "Sotavuodet taistelulentäjänä". Kirja käsitteli kirjoittajan koko elämän ajanjaksoa, vaikka nimi viittasi vain sotavuosiin. (Olisikohan aiemmin mainittu Tulkin "puolihullun päiväkirja" suunnilleen sama kirja, johon on nimi vaihdettu).  Mainosalalla toimiessaan Tulkki yritti käynnistää mm. savukirjoitus-ilmamainontaa. Siinä sponsori maksoi taivaalle kirjoitettavan tekstin, ulkomailla Tulkki oli nähnyt vastaavaa. Toiminnasta luovuttiin, mainosteksti ei tahtonut pysyä pitempään taivaalla. Eräänä syynä Finlantic -yhtiön kaatumiseen Tulkki sanoi olleen vaikeassa paikassa tulleet useat moottoririkot DC-6 koneisiin. Hawaiian airlinesiltä ostetussa koneessa tuli kolme peruskorjattua lisämoottoria. Niissä oli Tulkin mukaan mahdollisesti kiristetty sylinterikannen pultit käsivaralla väärään momenttiin ja kyseiset moottorit hajosivat samantapaisesti hankalissa paikoissa.

   

[Juha Klemettinen 28]

Tuota Tulkin Sotavuodet taistelulentäjänä -kirjaa on saanut tänä keväänä Kirjapörssistä tms. halpiskirjakaupasta varsin edulliseen hintaan...

 

Lopullinen syy Finlanticin käteisvarojen loppumiseen taisi olla juuri ne kaksi moottoririkkoa, joiden selvittely (matkustajien kuljettaminen varamoottorien järjestäminen jne.) tuli kalliiksi yhtiölle. Finlanticin taustavoimat kävivät firman kaatumisen jälkeen oikeutta USA:ssa tuosta moottorikysymyksestä, häviten jutun. Ja kuutosen R-2800-moottorin ollessa kyseessä ongelma koski sylinterin kiinnityspultteja, ei sylinterikannen.

 

Juha

[Simo Lallukka 198]

Tulkin kirjassa taisikin olla oikein sanottu ongelmallisista pulteista, että olivat sylinterin kiinnityspultteja. Muistin tuon hieman väärin.

[Juha Paulavuo 21]

Finlanticin tarina on myös Topi Falkenbergin toimittamassa "Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle"-kirjassa (Suomen Ilmailumuseon julkaisuja n:o 2).

[Simo Lallukka 198]

Lunttasin vielä Tulkin kirjasta, että Finlanticin DC-6 -kone laskeutui kolmessa moottoririkko-tapauksessa kirjan mukaan Azoreille, Islantiin ja Karachiin. Noissa tapauksissa oli siis koneeseen aiemmin vaihdettu huolletuksi väitetty moottori, joka kesti vain noin 100 tuntia ennen rikkoutumista.

[Simo Lallukka 198]

Viihdemies Heikki Hietamiehen muistelmakirjassa "Iltaa. hyvät ihmiset" sivutaan Finlantic -lentoyhtiötä (sivun 101 tienoilla). Hietamies oli isäntänä Avun lukijamatkalla USA:ssa ja lennot olivat Finlanticin DC-6:lla (Apu-lehti oli lentoyhtiön osakas). Lennon kapteeni oli Antti Joensuu, lempinimeltä "Pitkä-Jim". Toisena pilottina oli ruotsalainen lentäjä. Kirjassa sanotaan pakinatyylisesti ruotsalaisen lentäjän tulleen matkustamoon juuri ennen laskeutumista Idlewildin kentälle, ja lentäjä huusi ruotsiksi, että "hullu suomalainen aikoo laskeutua yksin tällä koneella". Viranomaiset puolestaan antoivat kirjan mukaan jonkinlaisen lentokiellon Joensuulle. Koneen lähtiessä jokin tarkastaja kävi katsomassa, että Joensuu ei lennä. Hän kuitenkin astui puikkoihin startin jälkeen. Kirjassa todetaan Antti Joensuun sitten menehtyneen myöhemmin Maarianhaminan lento-onnettomuudessa v. 1963. Hän oli onnettomuuskoneen ohjaamossa, mutta ei pilottina.